Koska täällä on varsin merkillisiä käsityksiä työeläkkeiden roolista ja niiden maksuperusteista, kirjoitan lyhyen yhteenvedon siitä, miten eläkerahastot toimivat.
Palkansaajien eläkkeittään varten säästetyt eläkevarat puhallettiin ensimmäisen kerran vuonna 1956 jolloin työeläkkeet ja kansaneläkkeet yhdistettiin. Näin työeläkekassat joutuivat aloittamaan rahastojen keräämisen tyhjästä, kaappaus oli Keskustan alulle panema. Nykyinen työeläkejärjestelmä on luotu 1956 yleislakon ja se astui voimaan 1.7.1962.
Rakenne perustuu siihen, että palkansaajat pakkosäästävät osan palkastaan itselleen ”jälkipalkaksi” ts. eläkkeekseen. Eläkkeiden määrä on yksilöllinen, se riippuu siitä paljonko on eläkevakuutusta maksanut. Rahastoimalla kerätään yksityisiin eläkevakuutusyhtiöihin puskureita, siten pystytään maksamaan eläke talouden suhdanteista riippumatta. Varautuen suurten ikäluokkien eläkkeisiin, rahoitusta on kerätty myös ylimääräisesti.
Suurista ikäluokista puhuttaessa on muistettava se, että nämä ikäluokat ovat muiden tavoin maksaneet eläkemaksuja. Tämä ikäryhmä on maksanut muun muassa 1897–1919 syntyneiden eläkkeitä, koska näiden ryhmien eläkesäästöt yhdistettiin kansaneläkkeisiin. Ikäluokka ei ehtinyt säästämään täysin omaa osuuttaan. Minimityöeläke oli 16–22 % palkasta vaikka säästösumma oli vajaa. Asteittain minimieläke nostettiin vuoteen 1982 mennessä vanhemmilla ikäluokilla 37 prosenttiin. Suuret ikäluokat ovat siis, sekä säästäneet omia eläkkeitään, että samalla maksaneet edellisen sukupolven eläkkeitä.
Tällä hetkellä työeläkkeitä on säästössä noin kymmenen vuoden eläkkeiden maksua varten ja säästöt ovat kasvussa. Palkansaajien suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkevakuuksia aika kiitettävästi, mikäli vertaillaan viljelijäväestöön. Vuonna 2007 MYEL-eläkkeiden maksutulo oli 140 miljoonaa euroa, vastaavasti eläkemenot olivat 702 miljoonaa. Minua kiinnostaakin se, kuinka näiden rahojen riittävyydestä ei hallitus huolta kanna ja kuinka korkeaksi tulisi nostaa tämän ryhmän eläkeikä? MYEL-rahastoissa on 26 miljoonaa euroa, joka vastaa noin kahden viikon eläkemenoja. Suurta huolta aiheuttaneessa työeläkerahastoissa oli vuonna 2007 säästöjä 82 521 miljoonaa euroa, tällä summalla selvittäisiin noin 118 kuukautta. Kysymys kuuluukin, olisiko syytä olla hieman enemmän huolissaan siitä, kuinka MYEL selviää vastuistaan ja kuinka viljelijöiden eläkkeiden käy, kuin palkansaajien asemasta, joka on kaikilla mittareilla merkittävästi paremmin hoidettu?
Työeläkkeistä puhuttaessa on hyvä ja tarpeellista pitää kirkkaasti mielessä se, että niistä on sovittu työehtosopimusneuvotteluissa ja osa palkankorotuksista on suunnattu eläkevakuutuksen rahoittamiseen. Tässä järjestelmässä ei ole senttiäkään Kelan, tai Keskustan, tai valtion rahaa. Nämä rahat ovat työntekijöiden itse säästämiä. On siis pidettävä huoli siitä, ettei vuoden -56 puhallus toistu, ei takuueläkkeiden varjolla, ei niin että pelotellaan suurten ikäluokkien tuomalla rasituksella. Rahat ovat heidän, jotka ne ovat ne säästäneetkin. Eläkeiänkorottamisen varjolla, ei myöskään tulisi työeläkkeisiin koskea. Ihmisten on voitava luottaa omaan valtioonsa myös sopimuskumppanina.
Palkansaajien eläkkeittään varten säästetyt eläkevarat puhallettiin ensimmäisen kerran vuonna 1956 jolloin työeläkkeet ja kansaneläkkeet yhdistettiin. Näin työeläkekassat joutuivat aloittamaan rahastojen keräämisen tyhjästä, kaappaus oli Keskustan alulle panema. Nykyinen työeläkejärjestelmä on luotu 1956 yleislakon ja se astui voimaan 1.7.1962.
Rakenne perustuu siihen, että palkansaajat pakkosäästävät osan palkastaan itselleen ”jälkipalkaksi” ts. eläkkeekseen. Eläkkeiden määrä on yksilöllinen, se riippuu siitä paljonko on eläkevakuutusta maksanut. Rahastoimalla kerätään yksityisiin eläkevakuutusyhtiöihin puskureita, siten pystytään maksamaan eläke talouden suhdanteista riippumatta. Varautuen suurten ikäluokkien eläkkeisiin, rahoitusta on kerätty myös ylimääräisesti.
Suurista ikäluokista puhuttaessa on muistettava se, että nämä ikäluokat ovat muiden tavoin maksaneet eläkemaksuja. Tämä ikäryhmä on maksanut muun muassa 1897–1919 syntyneiden eläkkeitä, koska näiden ryhmien eläkesäästöt yhdistettiin kansaneläkkeisiin. Ikäluokka ei ehtinyt säästämään täysin omaa osuuttaan. Minimityöeläke oli 16–22 % palkasta vaikka säästösumma oli vajaa. Asteittain minimieläke nostettiin vuoteen 1982 mennessä vanhemmilla ikäluokilla 37 prosenttiin. Suuret ikäluokat ovat siis, sekä säästäneet omia eläkkeitään, että samalla maksaneet edellisen sukupolven eläkkeitä.
Tällä hetkellä työeläkkeitä on säästössä noin kymmenen vuoden eläkkeiden maksua varten ja säästöt ovat kasvussa. Palkansaajien suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkevakuuksia aika kiitettävästi, mikäli vertaillaan viljelijäväestöön. Vuonna 2007 MYEL-eläkkeiden maksutulo oli 140 miljoonaa euroa, vastaavasti eläkemenot olivat 702 miljoonaa. Minua kiinnostaakin se, kuinka näiden rahojen riittävyydestä ei hallitus huolta kanna ja kuinka korkeaksi tulisi nostaa tämän ryhmän eläkeikä? MYEL-rahastoissa on 26 miljoonaa euroa, joka vastaa noin kahden viikon eläkemenoja. Suurta huolta aiheuttaneessa työeläkerahastoissa oli vuonna 2007 säästöjä 82 521 miljoonaa euroa, tällä summalla selvittäisiin noin 118 kuukautta. Kysymys kuuluukin, olisiko syytä olla hieman enemmän huolissaan siitä, kuinka MYEL selviää vastuistaan ja kuinka viljelijöiden eläkkeiden käy, kuin palkansaajien asemasta, joka on kaikilla mittareilla merkittävästi paremmin hoidettu?
Työeläkkeistä puhuttaessa on hyvä ja tarpeellista pitää kirkkaasti mielessä se, että niistä on sovittu työehtosopimusneuvotteluissa ja osa palkankorotuksista on suunnattu eläkevakuutuksen rahoittamiseen. Tässä järjestelmässä ei ole senttiäkään Kelan, tai Keskustan, tai valtion rahaa. Nämä rahat ovat työntekijöiden itse säästämiä. On siis pidettävä huoli siitä, ettei vuoden -56 puhallus toistu, ei takuueläkkeiden varjolla, ei niin että pelotellaan suurten ikäluokkien tuomalla rasituksella. Rahat ovat heidän, jotka ne ovat ne säästäneetkin. Eläkeiänkorottamisen varjolla, ei myöskään tulisi työeläkkeisiin koskea. Ihmisten on voitava luottaa omaan valtioonsa myös sopimuskumppanina.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kataisen toive toeutuisi! ja edesmeeneen vanhas-paskan!
Tosiasiahan on, että useimmat kuolevat pian eläkkeelle päästyään, ja aika monet jo ennemmin. Monet ovat jopa säästäneet vuosikausia eläettä varten, mutta jos kuoleekin ennen eläeikää, rahoja eivät saa takaisin esimerkiksi lähiomaiset. Samahan se pätee työeläkkeeseen, sillä ei valtio maksa kenellekään kertyneitä eläkeansioita, jos eläkettä hamuava kuolee. Tämä on niin väärin! Poliitikot puhuvat nykyään, että nuorison pitäisi päästä nopeasti töihin, ja saada opinstonsa pikaisesti päätökseen. Neuvoisin nuorisoa kuitenkin rellestämään vapaasti ainakin 23-vuotiaaksi, sillä eivät ne maksa mitään - näistä tuhlatuista työelämän varhaisvuosista. Eivätmaksa ainakaan niille, jotka pääsevät nyt eläkkeelle. Jos työelämässä on sitten kausia, että rahaa on tullut niukemmin, saattaa olla, että vaikka olisi ollut töissäkin koko ajan, niin eläkettä ei kerry. Elkettä ajatellessa tulee mieleen se vanha hokema, että velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.
Lyökää kaikki vain lossiksi ja ryypätkää, sillä silloin rahaa puskee joka lävestä, ja lopuksi pääsee sitten piano jo sairaseläkkeelle. Normaali työkuntoinen kansalainen ei saa mistään mitään, joten en ihmettele että jotkut ovat niin hanakoita liittymään polulistisiin puolueisiin - vaikka eiväthän nekään tee millekään mitään.
Maksetaan puolison eläkekertymästä. Se maksetaan heti puolison kuoleman jälkeen.
oli arvattavissa, että tälläinen vastine tulee.
Eli ei tunnuta luopuvan suureläkkeistä, ja hyvin haisevista "kansanedustaja eläkkeistä".
Siis työurat pitenee 70-vuoteen.
Maatalosyrittäjäeläkkeissä on kylläkin sellaisiakin saajia, joille sitä ei mielestäni pitäisi maksaa, koska he eivät ole tehneet sitä edes työkseen, vaan ovat maksaneet sitä kun se on ollut niin pieni maksultaan. Toki heillä jonkunlainen maatilaksi mainittava on ollut.
Eli ovat katsoneet, että saavat sitäkautta tuntuvan lisäeläkkeen.
Monet maajussit ovat vain maatataloudenHARJOITTAJIA.
Koko eläkejärjestelmä pitäisi uusia, ottaa rahat valtionkonttorin haltuun, ja siirtyä tasaeläkejärjestelmään.
Että eläkevakuutuslaitokset lakkautetaan ja valtio ottaa koko komeuden omaan hallistaansa.
Siitähän se poru nousi.
SAK:n pampuille on hyvin tärkeitä ne palakanlisät jotka tulevat niistä eläkeyhtiöiden hallinon hoitamispaikoista.
Kuitenkin Valtio maksaa kaikista elä'kkeistä osan. Siis kukaan ei ole maksanut täydellistä eläkettä itselleen. Ei kukaan.
Jos niin olisi olisi jokaisen tylntekijän maksettava oman pruttopalkkansa verran joka kuukausi eläkekassaan.
Nyt maksetaan jokaisesta tonnista 214 euroa. Eli käytännössä jos koko aläke maksettaisi niin tuon toonnin palaksta pitäisi makssa tonni eläkemaksua että saa tulevaisuudessa tonnin eläkettä kuukaudessa.
Näin yksinkertaista se matematiikka kun sitä oikein käyttää.
Kuka siis maksa tuon erotuksen? Osan maksaa eläkekassa sijoitustuotoillaan. Tuotto on ollut noin 5% vuodessa, eli ei riitä. Siitä tulee kertym'ää' vasta 225 euroa kuukautta kohti. Tuolla eläkkeellä ei ntule vielä' toimeen. Valtio maksaa kansaneläkkeen tuohon lisäksi. Kansaneläke on noin 400 euroa kuukausi. Tuoata tulee 625 euroa. Kun nyt tuleee vuoden vaihteessa takuueläke niin se nostaa tuon eläkkeen 670 euroon. Näin tonnin kuukausitulolla kun tekee täyden työelämän. Siis 62 vuotiaaksi.
Jos Kuukasitulo on 2000 euroa niin siitä meksetaan eläkevakuutusta 418 eruoa. Sijoitustuoton kanssa se tekee 550 euroa. Siihen kansaneläke 400 euroa siitä tulee 950 euroa. tuokaan ei kata sitä todellista vanhuuseläkettä joka tulee täydellä työuralla.
Eli kuka maksaa tuon kansaneläkeen? Sen maksaa valtio. Eläkerahastokerymä työntekijällä 418 euroa kahden tonnin kuukausipalkalla. Eläke on 1600 euroa kahden tonnin kuukasipalkalla. Kuka siis maksaa tuon erotuksen 650 euroa? SEN MAKSAA VALTIO.
Eli kuikaan EI maksa ITSE omaa ELÄKETTÄÄN: Suurimman osan siitä maksaa valtio.
Veronmaksajat maksavat kaiken.
valtion kassan kautta maksetaan.
Lainaus Kelan sivuilta.
---------------
Kansaneläke turvaa perustoimeentulon, jos et saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi. Kansaneläkkeen myöntää ja maksaa Kela.
Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä. Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita on useita. Työeläkkeistä saat tietoa joko omasta työeläkelaitoksestasi tai Eläketurvakeskuksesta. Kansaneläkettä ei kannata hakea, jos muut eläkkeesi ja korvauksesi ylittävät kansaneläkkeen saamisen tulorajat. Valtiohan maksaa eläkkeitä ainoastaan Kelan kautta, jos ei huomioida valtion työtekijöiden omaa eläkerahastoa.
--------------
Valtion varoja kerätään verotuksella ja koska työnantajien Kelamaksu on poistettu, niin yhä suurempi osa Kelan varoista kertyy kulutuksen verottamisella ja myös työntekijöiden verotuloista. Olet haksahtanut pahasti, luullessasi valtion olevan yksittäinen toimija, joka kiltteyttään makselee kansalaisilleen.
Kukaan ei ole väittänytkään sitä, että itse maksaisimme oman eläkkeemme, kirjoitin varsin selvästi, maksuosuuden olevan nykyisin 37% onko lukemisen ymmärtämisessä jotain ongelmia, vai missähän nyt mättää? Osa eläkekertymästä syntyy myös siitä, etteivät kaikki ehdi eläkkeittään nostaa, vaikkakin leskeneläkejärjestelmä on olemassa, siitä huolimatta aikainen kuolleisuus lisää toisten eläkepottia.
Senverran korjausta noihin eläkeansaitsemiseen, että työnantaja maksaa suurimman osn jokaisen palkansaajan eläkkeestä, että ei niitä itse ole kaikkia ansaittu. Jos ei työnantaja olisi maksanut suurinta osaa, niin monessa perheessä syötäisiin vain kahtena päivänä viikossa. Että niin sanottu vasemmiston riistäjä työnanta huolehtii meistä vielä eläkkeelläkin. Ei ole mielestäni kovin kova veren imiä vaikka vasemmisto niin väittääkin.
Eläkemaksut ovat työnantajalle osa palkkakuluja. Työnantajan kannalta on se ja sama maksetaanko palkka enempi vai siirretäänkö osa eläkkeisiin. Palkkaneuvotteluissa liittotasolla käydään myös nämä eläkesäästöt läpi. Työnantajakaan ei ole se satujen hyvä haltiatar.
Mikäli työnantaja ei palkkoja ja eläkevastuitaan maksaisi sopimusten mukaan, silloin hän ei olisi pitkään työnantaja. Työnantaja tekisi silloin jotain muuta itselleen paremmin sopivaa homma. Kirjoittelisi vaikkapa huuhaata keskustelupalstoille. Työntekijä on leipänsä ja eläkkeensä työllään ansainnut ja työnantaja myös särpimisensä -tästä samasta työstä.
Se on työnantajille siirretty rasite joka on sovittu siirrettäväksi niin tupoissa työnnatajile.
Se ei ole ollut koskaan mitään palkaa.
Tuo huuhaa vain kesittiin siinä' vaiheessa kun SAK halusi astua valtiovallan tilalle hoitelemaan noita eläkeasioita.
El'äke on Täysin lakiasioita ja kuuluu eduskunnalle. SAK ei pysty lakeja laatimaan. SAK:n kanssa voi neuvotella tuostakin asiasta mutta Valtiolle sen asian hoitaminen kuuluu. On kuuluntu aina ja kuuluu edelleenkin.
AY-liike vain häärää sellaisen aisan kanssa joka ei SILLE KUULU:
Tuota taustaa vasten ymmärtää aivan hyvin, että mahdollisesta työeläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostosta olisi hyvä alkaa keskustella ajoissa ja avoimesti, että kaikki asiaan kuulutav yksityiskohdat, siirtymäajat, eläkemaksujen korotukset ja näiden lakien voimaantulon porrastaminen saataisi alulle vaikkapa vuonna 2025, kuten jo Vanhanen Rukan lumilta tultuaan sanoi.
Niinpä minusta on aika pöyristyttävää, että sdp on ottanut asian vaalihevosekseen ja julistaa jäävänsä ulos sellaisista hallituksista, jonka pitäisi tämäkin asia saattaa asialliseen kuntoon.
No, kyllä kokoomuksen ja keskustankin rungolle muodostettu hallitus pärjää työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaikka sdp koettaisi kuinka pelata kahdella pakalla.
Nythän on pelkkää matematiikkaa, että työurien on pakko pidentyä, kun huoltosuhde huononee, eikä silloin pidä vaalien alla alkaa politikoimaan sillä, etytä yksi keino työurien pidentämiseksi ollaan ottavinaan pakasta pois, kun muuten on vaarassa tulla tappio vaaleissa.
Demareillahan ei ole mitään omaa ohjelmaa. Pelkkää EI, EI, EI -höpinää vaan.
Ihan hienosti vastasit kiitos siitä, mutta niitä sopimuksiahan voidaan muuttaa vaikka seuraavissa neuvotteluissa. Sillä lähes joka vuosi sopimusten jokin kohta muuttuu.
Niin kuin työreformisssa.
Popylismilla ja vastustamisella yriteään saada vaalivoitto ja sitten kun se saadaan asia toteuteaan.
Demarithan Työreforminkin toteutti.
demarit on vain niin ketkuja että niiden pitää aina petkuttaa ihmisiä.
en tiedä tunnetko järjestelmää ollenkaan, kun minäkin, joka en ole asiantuntija huomasin heti epätotuuksia kirjoituksessasi.
Ihan ensimmäiseksi väität, että työeläkkeitä varten on rahaa säästössä kymmenen vuoden eläkkeitä varten. Lähempänä totuutta olisi sanoa, että säästössä on rahat n. 6,5 vuoden eläkkeisiin. Tämä tieto löytyy lehdistä.
Sitten pistää silmään, kun väität etttä rahat on työntekijöiden rahaa. Vähänpä on kerätty rahaa säästöön, jos eläkkeelle juuri jääneen henkilön palkasta on kerätty rahaa vain 6,5 vuoden eläkkeisiin. Tuo haiskahtaa siltä, että suuri osa luvatusta eläkkeestä jääkin muiden maksettavaksi. Eikös eläkkeellä olla yleensä 20-25 vuotta.
Jos kerran rahaa eläkkeiden maksamista varten on noin 130 miljardia ja se riittää noin 6,5 vuodeksi, niin koko elinajan loppuun rahaa tarvittaisiinkin 3,5 kertaa enemmän. Ei taida tätä jättisummaa olla enää maksamassa suuret ikäluokat, joille on luvattu selvästi liian suuret eläkkeet, mutta lasku jää muiden maksettavaksi.
Mikäs ravintola se semmoinen on, jossa lasku jätetään muiden maksettavaksi?
Laskujeni mukaan rahaa puuttuu siis ehkä 335 miljardia. Mistäs tämä raha tulee? Minä en ainakaan halua olla maksamassa sitä ahneen sukupolven eläkkeisiin, kun itse eivät ole selvästikään sitä olleet maksamassa.