Seuraavassa taulukko negatiivisen käyttökatteen
kunnista viime vuonna. Taulukon perässä on
suurimman puolueen nimi ja kannatus jos se on yli
50%. Yhdistävänä tekijänä näyttää olevan, että
keskusta on päättämässä asioista kunnissa, joissa
menee huonosti taloudellisesti. Olisikohan syytä
jo vaihtaa päättäjiä? Agraaripuolue ei osaa
päättää taloutta koskevista asioista.
Oripää -2 917 KESK >50%
Mellilä -2 152 KESK >50%
Lestijärvi -1 781 KESK >50%
Haapajärvi -1 351 KESK >50%
Vihanti -1 227 KESK
Enontekiö -1 184 KESK >50%
Värtsilä -1 182 KESK
Lehtimäki -1 089 KESK >50%
Hauho -1 040 KOK
Sulkava -1 024 KESK >50%
Halsua -1 004 KESK >50%
Piikkiö -986 KESK
Pyhäntä -966 KESK >50%
Ylikiiminki -946 KESK >50%
Rääkkylä -863 KESK >50%
Rautalampi -857 KESK >50%
Jäppilä -848 KESK >50%
Siuntio -816 RKP
Mäntyharju -800 KESK
Sammatti -782 KESK
Haukivuori -752 KESK >50%
Vehmersalmi -743 KESK >50%
Savukoski -692 KESK >50%
Kuusjoki -692 KESK >50%
Humppila -687 KESK
Pertunmaa -679 KESK
Soini -670 KESK >50%
Tohmajärvi -664 KESK
Kuru -642 KESK
Muonio -627 KESK >50%
Korppoo -624 RKP >50%
Salla -582 KESK >50% Sauvo -513 KESK >50%
Pyhäranta -513 SDP
Kestilä -486 KESK >50%
Lappajärvi -417 KESK >50%
Jurva -412 KESK
Viljakkala -410 KESK
Askola -394 KESK
Multia -394 KESK
Äetsä -392 KESK
Mietoinen -365 KESK
Hartola -364 KESK
Taivassalo -361 KESK
Kerimäki -316 KESK
Simo -312 KESK >50%
Evijärvi -309 KESK >50%
Kolari -284 KESK Tuulos -283 KESK
Nauvo -273 RKP >50%
Somero -273 KESK
Vehkalahti -268 KESK
Isokyrö -257 KESK
Siikajoki -255 KESK >50%
Saari -227 KESK >50%
Köyliö -221 KESK >50%
Toholampi -214 KESK >50%
Vehmaa -207 KESK
Vesanto -200 KESK >50%
Taivalkoski -191 KESK >50%
Parkano -189 KESK
Ruukki -183 KESK >50%
Yläne -182 KESK >50%
Utajärvi -166 KESK >50%
Pielavesi -164 KESK >50% Houtskari -155 RKP >50%
Laitila -140 KESK
Loimaan kunta -139 KESK
Pomarkku -131 KESK
Lieto -116 KOK
Hyrynsalmi -94 KESK >50%
Savonlinna -92 SDP
Teuva -90 KESK >50%
Kittilä -86 KESK >50%
Lohtaja -86 KESK >50%
Längelmäki -79 SDP
Oravainen -35 RKP >50%
Puumala -32 KESK >50%
Loppi -23 KESK Hailuoto -13 KESK >50%
Kauhajoki -10 KESK
Alajärvi -2 KESK >50%
kunnista viime vuonna. Taulukon perässä on
suurimman puolueen nimi ja kannatus jos se on yli
50%. Yhdistävänä tekijänä näyttää olevan, että
keskusta on päättämässä asioista kunnissa, joissa
menee huonosti taloudellisesti. Olisikohan syytä
jo vaihtaa päättäjiä? Agraaripuolue ei osaa
päättää taloutta koskevista asioista.
Oripää -2 917 KESK >50%
Mellilä -2 152 KESK >50%
Lestijärvi -1 781 KESK >50%
Haapajärvi -1 351 KESK >50%
Vihanti -1 227 KESK
Enontekiö -1 184 KESK >50%
Värtsilä -1 182 KESK
Lehtimäki -1 089 KESK >50%
Hauho -1 040 KOK
Sulkava -1 024 KESK >50%
Halsua -1 004 KESK >50%
Piikkiö -986 KESK
Pyhäntä -966 KESK >50%
Ylikiiminki -946 KESK >50%
Rääkkylä -863 KESK >50%
Rautalampi -857 KESK >50%
Jäppilä -848 KESK >50%
Siuntio -816 RKP
Mäntyharju -800 KESK
Sammatti -782 KESK
Haukivuori -752 KESK >50%
Vehmersalmi -743 KESK >50%
Savukoski -692 KESK >50%
Kuusjoki -692 KESK >50%
Humppila -687 KESK
Pertunmaa -679 KESK
Soini -670 KESK >50%
Tohmajärvi -664 KESK
Kuru -642 KESK
Muonio -627 KESK >50%
Korppoo -624 RKP >50%
Salla -582 KESK >50% Sauvo -513 KESK >50%
Pyhäranta -513 SDP
Kestilä -486 KESK >50%
Lappajärvi -417 KESK >50%
Jurva -412 KESK
Viljakkala -410 KESK
Askola -394 KESK
Multia -394 KESK
Äetsä -392 KESK
Mietoinen -365 KESK
Hartola -364 KESK
Taivassalo -361 KESK
Kerimäki -316 KESK
Simo -312 KESK >50%
Evijärvi -309 KESK >50%
Kolari -284 KESK Tuulos -283 KESK
Nauvo -273 RKP >50%
Somero -273 KESK
Vehkalahti -268 KESK
Isokyrö -257 KESK
Siikajoki -255 KESK >50%
Saari -227 KESK >50%
Köyliö -221 KESK >50%
Toholampi -214 KESK >50%
Vehmaa -207 KESK
Vesanto -200 KESK >50%
Taivalkoski -191 KESK >50%
Parkano -189 KESK
Ruukki -183 KESK >50%
Yläne -182 KESK >50%
Utajärvi -166 KESK >50%
Pielavesi -164 KESK >50% Houtskari -155 RKP >50%
Laitila -140 KESK
Loimaan kunta -139 KESK
Pomarkku -131 KESK
Lieto -116 KOK
Hyrynsalmi -94 KESK >50%
Savonlinna -92 SDP
Teuva -90 KESK >50%
Kittilä -86 KESK >50%
Lohtaja -86 KESK >50%
Längelmäki -79 SDP
Oravainen -35 RKP >50%
Puumala -32 KESK >50%
Loppi -23 KESK Hailuoto -13 KESK >50%
Kauhajoki -10 KESK
Alajärvi -2 KESK >50%
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisin jatkaa kysymällä kuka puolustaa
eduskunnassa pohjoisen heikkoja kuntia.
He kouluttavat etelän rikkaisiin kuntiin sadoilla
tuhansilla markoilla hyviä työntekijöitä.
Verouudistukset veivät moniltä yllämainituilta
kunnilta huomattavat määrät tärkeitä markkoja
suuriin kasvukeskuksiin.
Toinen merkittävä köyhdyttäjä on uusi teknologia.
Kun mies Haapajärvellä puhuu matkapuhelimeen 500
markalla palkastaan kuukaudessa ei siitä jää
mitään kotikaupunkiin kasvattamaan ostovoimaa.
Sekin summa on suuri joka näin maakunnasta
poistuu.
KEPUlaiseen maailmankuvaan kuuluu se, että aina
odotetaan valtion (lue veronmaksajien) tulevan
apuun ja maksavan omassa kunnassa tehdyt
töppäykset. Laman aikana moni kunta oli Suomessa
vaikeuksissa. Monissa kunnissa kuitenkin otettiin
opiksi ja selvittiin sekä mennään nyt eteenpäin.
Näille KEPUlaisille kunnille on yhteistä se, että
on jääty paikalleen valittamaan - ja köyhtymään
edelleen.
KEPUlaisen mielestä syy ei ole koskaan hänessä
itsessään. Syy on edellisissä hallituksissa,
maailmanlaajuisessa KEPUn vastaisessa
salaliitossa, väärissä äänestäjissä,
mediapelissä, jne. jne. jne. jne.
Olet oikeassa.
Paradoksi on se, että kunnalla menee huonosti,
mutta sen kepuilla hyvin.
Arvelen, että kepujen analyytiikko toisi listasi
rinnalle tiedot kunkin kunnan verotuloista per
asukas ja tulkitsee kunnat "köyhiksi", vaikka
talon kuin talon pihassa on sekä mersu että
4-vetoinen maasturi. Talvet lomaillaan lämpimässä.
Tilannehan on se, ettei maatalous maksa veroja
eikä niin ollen tuloverokertymä kerro alkuunkaan
totuutta kunnan asukkaiden varakkuudesta.
Kuitenkin muistaa, ettei kannata vain yhtä
puoluetta mollata. Kun Kokoomus pääsi
hallitukseen, vihdoin ja viimein, seurasi lama.
Sitten oli keskustan vuoro yrittää kokoomuksen
kanssa alkoi duunareilla mennä huonosti, tuli
leipäjonot kaupunkeihin. Taas oli demareiden
vuoro yrittää kokoomuksen kanssa, maaseutu alkoi
köyhtyä, tuli muuttotappiokuntia. Nyt ollaan
sateenkaaren päässä, mutta sieltä tuskin löytyy
kultaa. Yhteisenä nimittäjänä voisi olla, niin
laman kuin harvoja koskeneen nousukauden aikana
se, että kokoomuslaiset ovat olleet
tyytyväisimpiä hallitusten toimintaan ja miksei,
ovathan he ollet koko ajan mukana tekemässä
päätöksiä, niin maataloustuista, verotuksesta,
kuin tuloeroistakin.
Tuohan oli kiinnostavaa,Mersun lisäksi
nelivetomaasturi...?
Olenkin ollut trendistä näemmä jäljessä.
Onneksi Mersultakin sellainen löytyy,samalla kun
vaihdan tuon viimevuotisen Mersuni niin ostan
maasturin,kyllä Vehosta apu löytyy.
Mukavaa että näin netin kautta saa
vinkkejä,tuossa ovatkin juuri tukirahat
tuloillaan.
Miten niin maatalous ei maksa veroja ?
Enkä ole siis kepulainen.
Valtapuolue kunnassa muodostaa eräänlaisen mafian
puolueesta riippumatta. Sitten sinne ei pääse
töihin kuin tiettyihin sukuihin kuuluvat ja
tietenkin ns. johtaviksi virkamiehiksi tai
pikkukihoiksi.On kaikenlaista *.sihteeriä,
*.miestä, *.neuvojaa,*.avustajaa muuta pikkukihoa
puhumattakaan *.päälliköistä. Valta kasaantuu ja
tietyt asiat eivät etene, vaan pysähtyvät
rattaisiin. Keskusta on tässä kyllä hyvä
esimerkki.(Posio)
Sitten hoidetaan asioita tietyn klaanin mukaan ja
anotaan valtiolta harkinnanvaraisia avustuksia.
Keskustalla on ylisuuri valta kuntien kautta ja
siksi kait se Kuntaliittokin on sille niin tärkeä.
Pienissäkin kunnissa (usein hallitsee keskusta)
on valta miehitys ja sitten säästetään mieluummin
koulutupalveluista ja terveyskeskuksista ja
samalla kerskarakennetaan eliitille kaikenlaista
mukavaa. Sitten moititaan valtiota ,kun ei anna
kunille rahaa.
Mielestäni kunnilla on liikaakin valtaa ja ne
ovatliian pieniä yksiköitä. Elinkeinokeskuksiakin
riittäisi Suomeen 15.
Kunnat eivät halua tehdä yhteistyötä ennen kuin
pakon edessä.
Kun jätetään viisi suurinta kaupunkia (Helsinki,
Espoo, Vantaa, Tampere, Turku)laskuista
ulkopuolle ja jaetaan loput asukkaat tasan
kuntien kesken päädytään tuohon otsikon lukuun.
Jos/kun yhteistyötä ei voida itsenäisyyden
nimissä harjoittaa, toiminta on todella tehotonta
rahan polttamista.
Väkiluku Suomessa on pieni, mutta virkakoneisto
on rakennettu kaksin-kolmikertaiselle
henkilömäärälle. Pari vuotta sitten vierailin
eräässä yrityksessä, joka oli Yhdysvalloissa
pienssä kaupungissa 10 000 asukaan kaupungissa.
Yrityksen kunnossapitopäällikkö oli myös
kaupungin pormestari. Kuinka monessa
suomalaisessa pikku kaupungisssa kylistä
puhumattakaan kunnajohtaja on osapäiväinen?
Alkaisi varmaan yhteistyökin toisella tavalla
kiinnostamaan, kun olisi ymmärrystä myös
muustakin kuin julkisen sektorin hommista.
Vertailitko myös paveluja, joita tuo
amerikalainen kunta tuottaa. Kuka huolehti
yleisestä oppivelvollisuudesta, sosiaali- ja
sairaanhoidon ylläpidosta sekä
kulttuuripalveluksista. Mitkä tehtävät kuuluivat
keskushallinnolle, liittovaltiolle,
hyväntekijäjärjestöille, seurakunnille jne.
Suomessakin on kunnanhallituksen puheenjohtajina
kirvesmiehiä ja maanviljelijöitä yms, jopa
puhtaanapitoyhtiön työntekijöitä.
Ison veden takana oppivelvollisuus kuuluu
kunnille, kouluissa on
suuriakin eroja varsinkin isommissa keskuksissa
eri pikku kaupunkien välillä. Sosiaali-ja
terveyspalveluja hoitaa eräänlaiset kuntien
yhteenliittymät (alueet laajoja), paljon
sosiaalityössä on myös vapaaehtoista
hyväntekeväisyysjärjestöjen työtä. Kunnallinen
terveydenhoidon taso ei päätä huimaa, useimmat
käyvät yksityisellä puolella (<=maksetaan
vakuutuksia). Kulttuuripalveluja (esim kirjasto)
kunta/kuntaliittymä tukee hieman, mutta paljon
tehdään vapaaehtoisvoimin. Kulttuuri-ja
liikuntapalveluissa pätee pitkälti, että se joka
käyttää myös maksaa. Esim. uimahalli maksoi 50mk
kerta, ja jäsenyyden voi hankkia esim kk:ksi,
jolloin se on suurkäyttäjälle hieman halvempaa.
Sitä en takaan tiedä kuinka verorahat (tulo,
osto, kiinteistö, omaisuus ym muut verot) jaetaan
kunnan, osavaltion ja keskushallinnon välillä ja
kuinka ne palautuvat 'yhteiseen hyvään'.
Liittovaltiotaso perusjenkin päivässä ei juuri
näy. Vastaa tasona aikapitkälti EU:ta. Osavaltiot
poikkeavat systeemeiltään ja jopa
lainsäädännöltään kovastikin, mutta
osavaltiotasokaan ei vielä pikku kaupungin
asukasta hetkeuta.
En missään nimessä väitä, että Suomessa tulisi
apinoida systeemi hallintoon jostain muualta,
mutta ei kyllä siinäkään ole mitään järkeä, että
jukuripäisesti pidättäydytään vanhassa ja
tehottomassa systeemissä. Maaseutu on autioitunut
ja autioituu edelleen, kylät häviävät ja pikku
kunnat kuihtuvat entisten kylien kokoisiksi
yksiköiksi, mutta asukkaat ovat enemmän
hajallaan. Tietyt palvelut ja hallinto olisi
tälläisessa tapauksessa järkevintä yhdistää eri
kuntien kesken. Monissa maaseudun 'kylissä' ei
(kohta) asu kuin ne, jotka ovat kunnantöissä
muutamaan suurtilallista lukuunottamatta. Minusta
on aika outoa, että systeemiä on pidettävä yllä
oman itsensä vuoksi tai jonkun hämrän 'Suomi
asuttuna' aluepolitiikan vuoksi ja muka
tasapainotetaan tai jarrutetaan kehitystä. Ei
edes Suomessa kukaan nuori aikuinen halua asua
pimeässä ja kylmässä keskellä ei mitään. Väestö
keskittyy kaupunkeihin jossa on työtä ja
virikkeitä. Kepulaisena voisit kertoa, mitä tässä
on vikaa?
Totuuden nimissä kai on todettava, että osassa
mainitsemissasi kunnissa ei piru eikä enkeli, ei
demari eikä porvari pysty asiantilaa muuksi
kääntämään. Totuus vain nyt on niin, ettei
asukastiheydeltään pieni ja etäisyyksiltään suuri
kunta pysty tuottamaan kovin edullisesti
kohtuullisiakaan palveluja asukkailleen, joiden
ikäjakaumaa ja aktiviteettia voimakas muuttoliike
on pahasti raunioittanut. Monesti vannottu
yksityistäminen ja kilpailutuskin noissa
olosuhteissa on enempi teoriaa.
Tietysti voidaan lähteä siitä, ettei syrjakuntien
asukkaille kuulukaan muille annettavan tasoiset
palvelut. Mainostetut kuntaliitoksetkin ovat
teoriaa sikäli, että panemalla useita köyhiä
kuntia yhteen ei saada yhtä rikasta. Kas yleensä
rikkaat maalaiskunnat onvat kiinnittyneet
rikkaisiin kaupunkikuntiin.
Maaseudun tyhjentyminen alkaa olla
kulminaatiossaan. Maalaiskuntien pienperheet
eivät tuota enää nuoria muuttajia.
Sukupolvenvaihdokset olisikin suunniteltava
siten, että luopuvat vanhukset hankkivat asunnon
ja kotipaikkaoikeuden rikkaista kaupunkikunnista,
vaikka oleskelisivatkin kykyjensä mukaan edelleen
jatkajan luona entisellä tilallaan. Näin he
turvaisivat avuttomuusaikaisen hoidon itselleen.
Samaten vammaisten oikeutta valita kotipaikkansa
tulisi soveltaa.
Muuten, kunnan tuloslaskelmasa ei ole käyttökate-
termiä. Tarkoittanet toimintakatetta tai
todennäköisimmin vuosikatetta. Vuosikatteen tulee
tuloslaskelmassa kattaa käyttöomaisuuden poistot
ja pitkävaikutteisten tuotantotekijöiden käytön
kustannukset.
Joissakin asukaslukuaan vähentävissä kunnissa
investointi- ja uusinvestointitarpeet ovat
vähäisiä ja velkaisuukin vielä siedettävää. Siten
ei ole tarvetta suurellekaan vuosikatteelle, toki
postiivinen sen tulisi aina olla. Sitten on
suuria ja rikaita kuntia, jotka omistavat suuria
käyttöomaisuusmassoja, liikelaitoksia yms, joiden
poistot sekä uusinvestonti- ja korvaustarpeet
ovat suuret. Tällöin niillä on oltavakin suuri
vuosikate kattamaan tilikauden tulosta ja
investointien rahoitusta.