Vasabladetin surullisen hahmon ritari Kenneth Myntti kirjoittaa taas, tällä kertaa lyhyemmin, mikä helpottaa käännöstoimistonkin työtä. Myntti taistelee Rkp:ltä saamassaan tehtävässä: yrittää estää suomenkielinen kielipoliittinen keskustelu, paheksua jokaista suomenkielisen median julkaisemaa juttua, jossa ei kirjoiteta Rkp:n tahdon mukaan. Miten harmillisesti ovatkaan suomenkieliset lehdet alkaneet antaa tilaa noille fennoille!
Vasabladet, 4.9.2010:
"Kukaan ei hyödy siitä, että massamedia levittää harhaluuloja(Ingen gagnas av att massmedia sprider vanföreställningar
Kuten kehityksestä on viime aikoina nähty, ei ruotsinkielisillä mitenkään voi olla liikaa valtaa. "Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa." Sitä viestiä rummutetaan Suomen Kuvalehden kannessa (nr 34, 27.8). Joka lukee jutun, näkee, että väite vallantäyteisistä suomenruotsalaisista heitetään lukijoille samoin kuin monet muutkin myytit, joita lehti tarkastelee. Mutta harvalukee artikkelin. Useimmat ovat tyytyväisiä, että lehti vahvistaa sen, mitä he ovat itsekin aina ajatelleet ruotsinkielisistä.
Helsingin Sanomat valitsi osaltaan otsikon, jossa väitti, että (pakko on murentanut ruotsin mainetta". Miksi näin tehdään noissa lehdissä? Millä tavalla maa hyötyy siitä, että massamedia levittää harhaluuloja kuten suomenkielisten alemmuuskompleksia ruotsin kielisiä kohtaan?
Kuten kehityksestä olemme nähneet, viime aikoina ei ruotsinkielisillä voi todistettavasti olla liian paljon valtaa. Ruotsalaisia alueita rikotaan, mediatarjontaa ruotsiksi supistetaan, vanhushoito ja synnytyshoito ruotsiksi kuihtuu, niin,lista on loppumaton.
Kun ajatellaan kuinka paljon ruotsin kielen opetusta on vähennettu tuntijaossa suomenkielisissä kouluissa, on aivan hulluutta sanoa, että pakko olisi vienut ruotsin kielen maineen. Päinvastoin, poliittiset päätökset ovat kalvaneet ruotsin maineen.
Kenneth Myntti"
Tämän artikkelin kirjoitettuaan Myntti on taatusti ajatellut, että "Hyödyttääköhän tämä mitään? Eikö tämä ole turhaa? Miksi teen itseni joka päivä naurunalaiseksi?"
Vasabladet, 4.9.2010:
"Kukaan ei hyödy siitä, että massamedia levittää harhaluuloja(Ingen gagnas av att massmedia sprider vanföreställningar
Kuten kehityksestä on viime aikoina nähty, ei ruotsinkielisillä mitenkään voi olla liikaa valtaa. "Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa." Sitä viestiä rummutetaan Suomen Kuvalehden kannessa (nr 34, 27.8). Joka lukee jutun, näkee, että väite vallantäyteisistä suomenruotsalaisista heitetään lukijoille samoin kuin monet muutkin myytit, joita lehti tarkastelee. Mutta harvalukee artikkelin. Useimmat ovat tyytyväisiä, että lehti vahvistaa sen, mitä he ovat itsekin aina ajatelleet ruotsinkielisistä.
Helsingin Sanomat valitsi osaltaan otsikon, jossa väitti, että (pakko on murentanut ruotsin mainetta". Miksi näin tehdään noissa lehdissä? Millä tavalla maa hyötyy siitä, että massamedia levittää harhaluuloja kuten suomenkielisten alemmuuskompleksia ruotsin kielisiä kohtaan?
Kuten kehityksestä olemme nähneet, viime aikoina ei ruotsinkielisillä voi todistettavasti olla liian paljon valtaa. Ruotsalaisia alueita rikotaan, mediatarjontaa ruotsiksi supistetaan, vanhushoito ja synnytyshoito ruotsiksi kuihtuu, niin,lista on loppumaton.
Kun ajatellaan kuinka paljon ruotsin kielen opetusta on vähennettu tuntijaossa suomenkielisissä kouluissa, on aivan hulluutta sanoa, että pakko olisi vienut ruotsin kielen maineen. Päinvastoin, poliittiset päätökset ovat kalvaneet ruotsin maineen.
Kenneth Myntti"
Tämän artikkelin kirjoitettuaan Myntti on taatusti ajatellut, että "Hyödyttääköhän tämä mitään? Eikö tämä ole turhaa? Miksi teen itseni joka päivä naurunalaiseksi?"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juu, kuulosti kyllä vähän ponnettomalta aiempiin kirjoituksiin verrattuna. Taitaa olla takki aika tyhjä.
HS:ään ja SK:een on lähtenyt ankarat haukut, että menevät tuollaista julkaisemaan, vastoin Rkp:n tahtoa.
Myntti jaksaa enää läiskiä:
-alemmuuskompleksikorttia
-maa ei hyödy avoimesta kielikeskustelusta-korttia
-pakkoruotsia ei ole enää-korttia
Ruotsinkielisen vanhustenhoidon puuttuminen on suorastaan säälittävä veto, samalla kun kaikki tietävät, että kukaan ruotsinkielinen nuori ei hakeudu vanhustenhoitotyöhön. Kaikki menevät mieluummin lukioon ja sitä kautta korkeakoulujen kiintiöpaikoille.Joilla ei ole vähäänkään lukupäätä, alkavat taiteilijoiksi.
"Millä tavalla maa hyötyy siitä, että massamedia levittää harhaluuloja kuten suomenkielisten alemmuuskompleksia ruotsin kielisiä kohtaan?"
Samaa mieltä. Turha levittää harhaluuloja, että pakkoruotsin vastustamisessa olisi kyse jostain alemmuuskompleksista.
edelleen omaa freudenthalilaista 1800-lukuaan ainakin kielipoliittisessa mielessään, koska ei suostu myöntämään tosiasioita Suomen kielipolitiikan järjettömyydestä.
Kukaan ei edes lue Vasabladetia Pohjanmaan ja muiden rannikkohurrien ulkopuolella.