Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä uskotaan, että rippisalaisuus on ehdoton, joten kaikesta mistä ripittäytyjä on kertonut on liikkeen jäsenten vaiettava sen jälkeen, kun joku yhteisön jäsen on julistanut ripittäytyjälle synninpäästön. SRK:n ohjeistuksen mukaan ripin vastaanottajalla ei ole lupaa tehdä rikosilmoitusta. Liikkeessä uskotaan, että kun rippi-isä tai -äiti on kehottannut rikollista ilmoittautumaan viranomaisille saadakseen oikeuden tuomion, Jumala vaikuttaa niin, että rikollinen todella toimii näin. Syyllisyyden taakka voidaan sälyttää uhrin kannettavaksi. Uhrista voi tulla yhteisön silmissä syntinen, kun hän yrittää saada oikeutta ja rikolliset vastuuseen ja armon saavatkin vain rikolliset, jotka voivat jatkaa rikollisia puuhiaan kaikessa rauhassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuuden_kritiikki#Ripin_v.C3.A4.C3.A4rink.C3.A4ytt.C3.B6
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuuden_kritiikki#Ripin_v.C3.A4.C3.A4rink.C3.A4ytt.C3.B6
Vastaukset 60
Vanhimmat
asia ei ole kuvailemallasi tavalla.
Valitettavasti Metaskeema on oikeassa. SRK:n omat kannanotot viime keväänä vahvistavat asian. Rippisalaisuus on ehdoton ja se koskee myös tavalisia riviuskovaisia siis maallikoita.
Kirkkolain mukaanhan rippisalaisuus sitoo vain pappeja. Ja rikoslain mukaan muu kuin pappi on ihan VELVOLLINEN tekemään rikosilmoituksen jos saa tietoonsa rikoksen.
Juuri tässä paljastuui Alarannan ja Hautamäen erimielisyys.
"Alaranta nojaa Suomen lakiin – Hautamäki Katekismukseen"
http://freepathways.wordpress.com/2010/05/12/alaranta-hautamaki/
SRK:n nykyiinen oppi on sekä rikoslain että kirkkolain vastainen. :-(
Otan esimerkiksi vl-perheen.
Vl-talostelun IHANTEENA on se, että käydään ry:llä seuroissa ja kirkossa yleensä silloin, kun siellä on omat seurat tai oman papin pitämä jumalanpalvelus. Ehtoollisella käydään silloin, kun siihen sopiva mahdollisuus, ehkä muutaman kerran vuodessa -ja tietysti suviseuroissa. Vl-papin jakamalla ehtoollisella.
Olen ollut seuraamassa ja kokemassa vl-ehtoolliskäytäntöä omakohtaisestikin. Perhekunnittain siellä pyydellään anteeksi ja annetaan anteeksi kaikki synnit ennen ehtoolliselle menoa ja lisäksi vielä vl-papilta usein erikseen loppuvarmistus omantunnon puhtauteen. Se on liikuttava tilaisuus.
Vl: t ovat tuossa siunaamistilanteessa jokainen kuin ristinryöväri, jolle annettaan kaikki anteeksi ilman ehtoja. Sen jälkeen mitään ei saa muistella, vaikka synninpäästöpyyntö olisi vain ihan yleinen esim. kokovikaisuuden tähden. Sen jälkeen ei mitään erillisiä tehtyjä vääryyksiä saa nostaa esille. Nekin on upotettu pohjattomaan armonmereen. Ihan kaikki, nekin veriruskeat iljettävät tekosynnit, joilla on haavoitettu lähimmäisiä, läheisimpiä!
Kerro minulle, onko vl-käytäntö muuttunut.
Sano minulle, keskustellaanko tehdyistä synneistä sen jälkeen perhepiirissä, muistellaanko niitä. Ottaako kukaan menneitä loukkaamisia ja pahoja tekoja puheeksi, vaikka ne olisivat aiheuttaneet vakavia vaurioita? Uskaltaako kukaan tehdä sitä perhepiirissä? Saako pyytää lisäselvityksiä ja kertoa loukkaamisen olevan yhä oman elämisen ja uskomisen esteenä?
Nehän pyydettiiin ja saatiin anteeksi ihan koko pakettina ja yhtenä kokonaisuutena - ihan kaikki? Jokainen pieni yksityiskohtakin pitää unohtaa, jotta anteeksiantamattomuus ja menneiden kaivelu ei tulisi itselle synniksi?
Odotan vastausta häneltä, joka heitti kommentin, ettei vl-rippi ole niin kuin avaaja kirjoitti.
Kerroin edellisessä siitä, että synninpäästön siunaus vl-malliin tarkoittaa yleiselläkin tasolla sitä, ettei asioita saa enää muistella eikä puhua 'pahaan, syyttävävään' sävyyn mistään vl-uskovaisen tekemisistä. Hän on puhdas ja menneet on tuon siunauksen jälkeen kaikkien unohdettava!
Vielä ehdottomapi rippisalaisuus ja vaikeneminen on erityisessä, yksittäisessä vl-ripissä. Jos vl-pahantekijä pyytää tekojaan anteeksi, ne on siunattava anteeksi ja unohdettava. Niitä ei saa nostaa esille armonmerestä, jonka rannalla lukee: onkiminen kielletty!
Muutamissa tapauksissa vl-perheen jäsen on käyttäytynyt loukkaavasti ja tehnyt iljettäviä tekojaan perheessä muille, niin ainakin käryn käytyä pyydellyt tekojaan anteeksi. Ja aikaisemminkin tajuttuaan menneensä liian pitkälle...
Sitten kun lähipiirin ihmiset tulevat tiensä päähän, lähdetään hakemaan apua. He eivät enää jaksa elää tuollaisen kanssa yhdessä. Tämä vl-uskovainen menee ry:lle itkemään ja valittamaan omia heikkouksiaan. Siellä vielä anteeksiantamusta löytyy... veljet ymmärtävät veljeä... Sen jälkeen tekijä onkin ns. kuivilla ja hänen tekojaan ei saa kertoa eteenpäin eikä apua/ ratkaisuja saa hakea todellisiin ongelmiin. Uhrille/kärsineelle sanotaan: jos sinä olisit uskomassa oikein, niin mitään ongelmaa ei edes olisi!
Vl-rippisalaisuus on ehdoton ja peittää alleen kaiken sen, minkä vl hoksaa pyytää ja vielä enemmänkin - hänen kaikki rikkomuksensa on siirretty jatkokäsittelyn ulottomattomiin - uskon ja autuuden menettämisellä pelotellen. ;(
Tätä samaa vaikenemisen kulttuuria luodaan myös 8. käskyn tulkinnalla, että toisista ei saa puhua mitään pahaa.
Toisaalta, ei ole pahan puhumista, jos huomauttaa lähimmäiselle, että olet tehnyt väärin muita kohtaan. Siihen tosin tarvitaan paljon taitoa ja viisautta, jotta toinen sen ymmärtää, ja ottaa asian vakavasti.
Se on pahanpuhumista, jos varoittaa jotakuta lainaamasta rahaa talousrikolliselle.
Sekään ei ole uskovaiselle sopivaa laittaa jonkun uskonveljen maksamatta jättämiä velkoja perintätoimiston perittäviksi tai ulosottoon.
En ymmärtänyt kumpaakaan esimerkkiäsi. Joudut käyttämään rautalankaa.
Jotkut ihmiset ovat yksinkertaisesti pahempia kuin toiset, jolloin heistä on ihan oikein varoittaa, jotta muut osaavat varoa. Tämä varoittaminen täyttää väistämättä jossain määrin pahan puhumisen kriteerit. Kun velat laitetaan perintään, saa ulkopuolinen tietää, että ne on jätetty maksamatta. Kun varoitetaan toista lainaamasta, niin silloin vähintäänkin vihjataan, ettei toinen aio maksaa takaisin.
Sinulle en lainaisi rahaa, jos et tajua, että velan maksamatta jättäminen on väärin.
Eli siis pahuus on sinullekin ihan todellinen asia tässä maailmassa. Joskus taannoin keskusteluissa väitit jotakin toista.
Varoittamisen voi tehdä suoraan sille henkilölle, joka on jättänyt ja aikoo vastakin jättää maksamatta. Silloin osoite on oikea, eikä se täytä mitään pahan puhumisen kriteereitä, vaan ainoastaan hyödyttää kaikkia.
Eikä sinun tarvitse minulle lainata rahaa. Saan kyllä pankista tarvitsemani vipit.
Todennäköisen uhrin varoittamatta jättäminen olisi minun mielestäni täysin vastuutonta. Silloin kun tekeillä on törkeä rikos, siitä on lain mukaan ilmoitettava myös poliisille. Tämä laki on ristiriidassa 8. käskyn tulkinnan kanssa koska velvoittaa kertomaan pahaa toisesta.
Et halua vastata minulle pahuutta koskeneeseen kysymykseeni.
Silloin jos jokin asia voi olla väärin on olemassa pahuutta. En muista, että olisin koskaan kiistänyt pahuuden olemassaoloa, mutta synnin olemassaolon kyllä. En pidä mitään asiaa syntinä siinä mielessä, että se olisi Jumalan edessä väärin, koska en usko Jumalaan.
Ei tarvitse kovin kauas muistella, kyllä näin oli. Mutta hyvä että olet tullut järkiisi:) En mene sen enempää pahuuden ja synnin olemukseen. Minulle riitti tuo sinun vastauksesi, että hyväksyt pahuuden olemassaolon. Koska kaikki ei ole pahaa, pahuudella on todennäköisesti vastavoima, joka sinun saman logiikan mukaan täytyy myös hyväksysä olemassaolevaksi.
Kyllä olen huomannut pahuuden olemassaolon esimerkiksi pureskellessäni vihreäteekapselia. Se maistuu aika pahalle. Pahuuden vastavoiman hyvyyden olen joskus huomannut syödessäni jotain herkkuja. Sanoja hyvä ja paha voi makuasioiden lisäksi soveltaa moraalisiin arvostelmiin jolloin jotain moraalin vastaista voidaan sanoa pahaksi teoksi ja vastavuoroisesti jotain lahjoitusta tai palvelusta voidaan sanoa hyväksi teoksi.
Mitä taas tulee Jumalaan ja Saatanaan, niin niihin et saa minua uskomaan ilman todella julmaa aivopesua ja kovia huumeita.
Lipesit vähän huumorin puolelle tunnustuksessasi. No, kyllä se kävi jo selväksi.
Ei minulle ole hyötyä siitä ollenkaan, jos saan sinut uskomaan Jumalaan ja saatanaan. Itse asiassa ihmiselle on pahaksi, jos hän pääsee näin leikkimään Jumalaa. Mooseksellekin nousi valta päähän, kun hän kysyi janoisilta israelilaisilta: "pitääkö m i n u n antaa teille tästä kalliosta vettä?" Ja vain vähän aiemmin Jumala oli kehottanut Moosesta lyömään sauvalla kallioon, josta vesi tulisi.
Jos sinä uskot Jumalaan ja pelastut, siinä ei ole sectorin ansiota yhtään. Eikä kenenkään muunkaan ihmisen. Se on kokonaan Jumalan työ, jonka sinä otat uskolla vastaan, tai et ota. Kyllä tämä sinulle on tuttua liturgiaa, minä tiedän sen hyvin.
Näin hiljattain inhimillisen tekijän haastattelun uusinnan, jossa olit mukana. En vonut olla ihailematta rehellisyyttäsi. Sillä pääsee jo tosi pitkälle. Ja pärjää paremmin itsensä kanssa, kun ei rimpuile valheen perässä ja vietävänä.
Toki olen iloinen, jos joskus inhimillisessä tekijässä kerrot uskovasi ikiaikaiseen Jumalaan. Tämä tarkennus vielä, ettei tule ymmärrettyä sanomaani väärin.
Nyt sinä kyllä koitat kääntää oman käännytystyösi Jumalan työksi. Kuvittlet melko varmasti olevasi Jumalan lähettämänä täällä keskustelemassa. Sinä keskustelet täällä ihan itse, eikä Jumalalla ole asiaan mitään osuutta. Vain sinun mielikuvituksesi pitää häntä hengissä.
En kuvittele, sinä kuvittelet tuon ajatuksesi. Sinä taisit suuttua, kun paljastin sinun heikon kohtasi, ja sain sinut tunnustamaan pahuuden olemassaolon. Siitähän on suora seuraus siihen, että joudut tunnustamaan myös hyvän olemassaolon.
Minulla ei ole itse asiassa mitään mahdollisuutta edes vaikuttaa sinun uskoontuloosi tai uskomatta oloosi. Ihmisen tehtävä kristittynä on kylvää. Kasvun antaa Jumala. Ihmisen työ loppuu siinä ketjussa lyhyeen. Eikä saa tietää edes sitä, minkälaista viljaa korjataan.
En minä sinua käännytä, ole huoletta.
Kylvö on kristittyjen käyttämä termi indokrtinaatiolle. Jumala ei mitään "kasvua" eli uskonnon omaksumista saa aikaan, vaan se perustuu ihmisten mielikuvitukseen.
Voin kaikin mokomin ilman mitään suuttumusta myöntää hyviksi kutsuttujen asioiden olemassa olon ja tätä voitaneen sanoa myös hyvyyden olemassaoloksi. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Jumalan tai minkään muunkaan mielikuvitusolennon kanssa, ellei kyse ole uskonnollista arvostelmista. Uskonto (Jumala) ei ole moraalin edellytys kuten se ei ole makuaistinkaan edellytys.
Tietysti ilmiannamme lainkuuliaisuuttamme myös läheisen sukulaisen tai ystävän. Uskonveli/sisar voitaneen rinnastaa näihin.
"Uhrista voi tulla yhteisön silmissä syntinen, kun hän yrittää saada oikeutta ja rikolliset vastuuseen ja armon saavatkin vain rikolliset, jotka voivat jatkaa rikollisia puuhiaan kaikessa rauhassa."
Millä oikeudella SRK/vl:set julistavat rikolliselle synninpäästön/armon uhria kuulematta? Eikö ole pelkästään uhrin asia harkita antaako hän asian anteeksi "häntä vastaan rikkoneelle" vai ei?
kenelle tahansa synninpäästön mistä tahansa, mitä hänelle tunnustetaankin.
Kun rikollinen on pyytänyt uhriltaan anteeksi, on hän täysin vapaa. Rippi-isä on ikuisesti vaikiolovelvollinen, kuten uhrikin.
Vakava rikos pitää selvittää myös viranomaisten kanssa. Vaitiolovelvollisuus ei koske sitä. Vain mikäli uhri katsoo asian sovituksi, se on silloin ok. Tämäkään ei pidä paikkansa, jos rikoksesta on odotettavissa vähintään puolen vuoden ehdoton vankeustuomio. Rikoslaki on rippihöpinöit'kin painavampi.
tai tiedä oikeuksiaan! Vaikka SRK:n lyyleri muuta väittääkin.
SRK tai mikään muu taho ei voi pakottaa lasta antamaan hyväksikäyttöään anteeksi!!!
Koko järjestelmä on laiton.
alainen rikos. Silloin pitää AINA tehdä rikosilmoitus, vaikka pikkulapsiuhri ei sitä osaisi vaatiakaan!
Syyttäjä sitten arvioi syyttämisestä ja oikeuslaitos tuomiosta.
SRK:lla ei ole valtaa Suomen lain yläpuolelle, vaikka se näin kuvitteleekin.
Käytäntö on on vahvasti osoittanut, että vl-piireissä ripissä sovitut asiat ovat usein julkisia salaisuuksia...kulkevat usein takaisin asianomaisen omiin korviin kierrettyään puoli Suomea ja vielä matkalla paisuteltuna. Varsinkin alkoholiin ja seksiin liittyvät asiat ovat oikein mehevää makusteltavaa putkinäköisten pumpulielämää viettäneiden kahvipöydissä, tyyliin "ootko kuullu, että roikkuvaisen jorma on ollu yökerhossa"...vaikka asianosainen olisi tehnyt parannusta asiasta, niin "rippi-isä" pistää varmuuden vuodeksi jutut kiertämään. Ei voi tietysti yleistää että aina homma menisi näin, mutta valitettavan yleinen ilmiö. Eikö ne asiat pitäny olla upotettuina armottomaan pohjanmereen, vai mitenseoli? Puhutaan kyllä ehdottomasta rippisalaisuudesta, mutta käytäntö usein toista.
Ihmiset anteeksiannetuista asioista kylä tosiaan jutut kiertää.
Mutta rikoksista ymmärretään vaieta ettei kukana uskonveli joudu käräjille.
Vakavista rikoksista mm pedofiliasta ei saisi edes pappi vaijeta, puhumattakaan maallikosta. Tyhmää rikollista suojelevaa lakia voi/pitää muuttaa.
Olen kotoisin silloisen Keski-Pohjanmaan pieneltä paikkakunnalta, jossa juoruämmä ja -äijä pitivät huolen että kaikki seläntakana keksityt juorut levisivät kuin tuli valkea. Nimiäkään ei "enää" ole tarpeellista mainita.
Minä en ole törmännyt vl:n tuohon puoleen. Mutta en sano, ettei se ole mahdollista.
Nuorena veeällänä olin sellaisessa porukassa, missä ihmeteltiin eräiden vl-nuorten erivapauksia uskomisessa. He olivat keskenään, eikä me päästy edes näkemään, miten hartaita uskovaisia he olivat - ulospäin he näyttivät 'maailmallisilta'. Kun otimme puheeksi asian, meidän vaiennettiin syyttämällä vikomisesta ja kirkassilmäisyydestä ja teimme parannusta siitä. Juoruilu loppui siihen.
Olen ollut vuosikymmeniä vl-liepeillä, en siis -laiteilla vaan ulkona. Minulle ei tietenkään kerrota vl-salaisuuksia. Ei niitäkään, mitkä on ripin alle viemättä. Siinä kunnon vl:t ovat yksimielisiä, että sisäpiirin asioista ei juoruta ainakaan ulkopuoliselle. Tilanne voi olla ihan toinen siellä sisällä?
Kuten kerroitkin.
...sattuu olemaan puhuja ja ämmä...
"Varsinkin alkoholiin ja seksiin liittyvät asiat ovat oikein mehevää makusteltavaa putkinäköisten pumpulielämää viettäneiden kahvipöydissä, tyyliin "ootko kuullu, että roikkuvaisen jorma on ollu yökerhossa"...vaikka asianosainen olisi tehnyt parannusta asiasta, niin "rippi-isä" pistää varmuuden vuodeksi jutut kiertämään."
Niinpä niin - putkinäköisten pumpulielämää viettäneiden kahvipöydissä - "rippi-isä/äiti" on voinut panna juorun kiertämään, vaikka kaikki on omaa harhaa/itse keksinyt koko jutun.
poliisille itse, vaan tapaukset ovat poikkeuksetta tulleet ilmi uhrin erottua vl-yhteisöstä ja päästyään irti vl-rippisalaisuudesta! Yleensä tapaukset ovat tulleet päivänvaloon uhrin toimimattoman parisuhteen myötä.
Se, että SRK jättää uhrin oman onnensa nojaan ja velvoittaa rikollisen itse ilmoittautumaan, on todella välinpitämätöntä!!!
Jos joku käyttää rippiä väärin, on valitettavasti epäuskoinen.
Onhan noita jaetulla omalla tunnolla liikkuvia, mutta viimeisellä tuomiolla erotellaan jyvät akanoista.
Oikea uskovainen, joka on sortunut sekä syntiin, että rikokseen, pyrkii korjaa molemmat. Näin se vain on.
vl-pyrkiminen ei joha mihinkään - pelekkää sananhelinää muka sovittaa rikokset
En ole kuullut yhdenkään hoitomiesjulmurin pyytäneen anteeksi ja sopineensa julmuuksiaan saatanalle heittämiltään tai ulos painostamiltaan uhreiltaan. lyylerikin jatkuvasti korostaa, ettei heidän tarvitse kun ovat pyytäneet ne jo anteeksi toiselta vl-uskovaiselta.
Onko valtaosa SRK:n johdosta siis mielestäsi epäuskoisia?
Mitä mieltä metaskeema olet nykyisin, kun aiemmin olit sitä mieltä, että mitään pahaa ei ole olemassakaan? Nyt haluat kuitenkin nostaa esiin epäkohdan, joka koskee juuri tätä asiaa. Puhut pahantekijästä, pahantekijän uhrista, syyllisyydestä jne. Tulkitsen niin, että olet muuttamut mieltäsi.
Tätä viestiä ei pidä tulkita kannanotoksi, ettei väärys saisi tulla julki. Päinvastoin, sen pitää tulla julki.
Olen pohtinut sitä, mikä motiivi esimerkiksi murhaajilla on kertoa teostaan jollekin. Jokin pakottava tarve ajaa paatuneimmankin ihmisen tekemään tunnustuksen jossakin vaiheessa elämää. Sisällään ihminen ei sitä voi pitää.
Rippisalaisuuden ehdottomuutta korostetaan edelleen, mutta se ei enää toimi nyky-yhteiskunnassa. Loukkaukset ihmisyyttä vastaan, loukkaukset lasten oikeuksia vastaan ovat esimerkiksi asioita, jotka eivät saa jäädä vain sen varaan, että rippi-isä kehottaa hoitamaan asian viranomaisten kanssa. Rippi-isän on kertakaikkiaan ilmiannettava rikollinen tällaisissa tapauksissa.
Sama koskee myös talousrikollisuutta. Ylipäätänsäkään rikoksien tunnustaminen ja niiden "anteeksisaaminen" eivät saa jäädä vain ripittäytyjän ja rippi-isän väliseksi asiaksi. Rikos tulee selvittää sen kohteeksi joutuneen ja viranomaisten kanssa ennen kuin rikos vanhenee. Muutoinhan rippi on rikoksen peite.
SYT-rahoissa SRK ei tehnyt mitään rikosta. Niin SRK ainakin itse vakuuttaa tietäen, että mahdollinen rikos on sitä paitsi jo aikaa sitten vanhentunut. Mutta miksi se salasi esim. Artturi Jämsenin touhut, vaikka tiesi niista? Se suojeli kirjanpitorikollista niin kauan, että rikos vanheni.
Johtokuntahan teksi parannuksen SYT-rahoistavarmaankin sattumalta viiden vuoden kuluttua (helmikuussa 1971) siitä kun rahat oli otettu vastaan vuosina 1965-66.
Menneisä vuosina varsinkin monet maallikkomaanviljelijäsaarnaajat julistivat puhujan paikalta, että rakkaus peittää paljon rikoksia.
Mitäs se oikestaan tarkoitt?
Nyttemmmin sekä maanviljelijöiden että tälllaisia puheita pitävien määrä on vähentynyt. Rippisalaisuuskeskusteluko vaikuttaa?
ovatko maanviljelijät jotenkin vähempiarvoisia kuin esim lääkärit?
Itse aiheeseesi en ota kantaa, vaan tuohon maanviljelijä kysymykseen, kun törmään täällä usein siihen kuinka maanviljelijät eivät voisi ymmärtää uskonasioita...
Maanviljelijän ammatti ei vältämättä riitä teologisissa kysymyksissä. On suuri vaara, että tulee opetusta esim. huonaahallitusopista, julkirippiopista, siunausopista, hevosvaunuopista (Sak:6:8), opista vääristä hengistä jne.
Nyt menen ihan toiseen asiaan: Uskonasioissa kaikki ammattikunnaat ja kaikki ihmiset ovat samassa asemasssa. Vanhurskas on elävä uskosta olipa lääkäri, mv. tai mikä tahansa..
luulen että Raamatussa varoitetaan enemmän teologeista (kirjanoppineista), kuin maanviljelijöistä tai kalastajista (pietari).
Otappa onkees :)
Kylläpä vaan se Raamattu varsinkin ns. katolisissa kirjeissä puhuu paljonkin piispoist aja papeista. Pietartistakin tuli perimätiedon mukaan piispa piispa Roomaan ja kalolisen käsityksen mukaan ensimmäinen paavikin.
Pitääkö sinulle rautalangasta vääntää: uskoasioissa kalastajat ja yksinkertaisetmaanviljelijät voivat olla ovat paljon vanhurskaampia kuin apit ja oppineet. Mutta teologia ja uskonasiat aovat kaksi eri aluetta. Ja sitä paitsi: armahataako se Jumala eksgeettikin, jos hän uskoo?
No kierrä papit kaukaa, kun Raamattukin niistä varoittaa.
Mutta teologia ja uskonasiat aovat kaksi eri aluetta.
- juuri noin, lisäisin vielä että vain uskomalla pelastuu :).
apit ja oppineet.
- kyllä apetkin -asemansakin puolesta- pärjäävät hyvin kilvoittelussa :).
tosin en mä heistä niin ole koskaan piitannutkaan, enempää kuin pienviljelijöistäkään :)
alojen ammattilainen Pyhän Hengen pappina!
Jos maallikkosaarnaaja antaa vaikkapa pedofilian anteeksi, ei kenelläkään ole enää asiaan nokan koputtamista. Jos rikollinen ei hengen hedelmänä ilmoittaudu itse poliisille, ei rippi-isä voi tehdä rippisalaisuutensa vuoksi asialle mitään. On uhrille ihan oikein, että hän jää oman onnensa nojaan.
Justiinsa näin se on: ristinryövärikin meni taivaaseen niin että heilahti. Sen sijaan ryörärin uhrit: raiskatut, henkihieveriin pieksetyt, väkivaltaisen lapsuuden kokeneet jne,, joutuivat helevettiin jos eivät uskoneet. Jumalakaan ei piittää rikosuhreista olipa heidän kärsimyksensä kuinka hirveitä tahansa ja olipa heidän elämänsä tuhottu kuinka perusteellisesti tahansa. Miksi siis Jumalan valtakunankaan eli SRK:n tarvitsi korvaansa lotkauttaa uhrien asemasta.
Jumala todellakin kostaa ainakin kolmanteen sukupolveen. Mutta isät, pahantekijä,t vilahtavat taivaaseen, jos sattuvat tekemään parannuksen juuri ennen kuin heittävät veivinsä.
lapsensa raiskaamisen jälkeen uhriltaan, ei hänellä ole hätää, sillä uhri on sidottu vl-maallikko-rippisalaisuuteen loppuiäkseen.
Toki SRK virallisesti medialle on vihjannut, että voihan pedofiili sitten itse ilmoittautua poliisille rikoksestaan... YKSIKÄÄN synnittömäksi julistettu vl-pedofiili ei ole poliisille ilmoittautunut.
Tekijöiden ei tarvitse edes ripittäytyä. 8. käskyn tulkinta riittää vaientamaan uhrit.
Lutherin mukaan lähimmäisen tekemiä syntejä ei saa saattaa muiden tietoon. Jos niin tekee, syyllistyy tuomitsemiseen ja arvosteluun, mikä tarkoittaa lankeamista syntiin, joka on suurempi kuin se mistä kerrottiin.
http://www.sley.fi/luther-koulu/html/fi/1231160006567316618.html
tulee isona...
...kunhan hetken mietin sitäkin.
Meni jo - ohi!
Jos siis rippisalaisuus on ehdoton, niin mikä on rikoksen uhrin oikeusturva? Riittääkö, että rippi-isä vain kehottaa selvittämään asiat rikoksen uhrin kanssa vai tuleeko hänen myös valvoa, että uhrikin saa oikeutta eikä vain rikoksentekijä?
Vl yhteisössä on aina hyväksikäytön uhri jätetty täysin yksin. Ja hänet on syyllistetty. Rikolliset ovat saaneet liikkua vapaana. ikävä totuus, josta Johanna Hurtig on yrittänyt puhua julkisuudessa.
Niin totta kuin asia yleensä voi olla.
Niin se on, että sitä saa mitä tilaa. Myös tällainen uskon porukka.
SRK:lla on keinonsa, jotka me ikävä kyllä tunnemme.
SRK:lla on valta ottaa pois taivaspaikka keneltä tahansa. Varsinkin arvostelijoiltaan.
noita asioita perusteellisesti, netistä kun löytää kaikkea.