Ruotsinkieliset/mieliset keskustelijat maalaavat reipasta kuvaa Suomen kielitilanteesta:
1) Maassa asuu enemmistön (yli 90%) ja kielivähemmistön (alle 5%) sijasta kaksi tasavahvaa kansanosaa, suomenkielinen kansanosa ja ruotsinkielinen kansanosa.
2) Perustuslain mukaan kansanosat ovat täysin samassa asemassa. Perustuslakia tai sen tulkintaa ei saa ikinä kyseenalaistaa. Sellainen merkitsisi samaa kuin demokratian ja vapaiden vaalien kyseenalaistaminen.
3) Kielivapaus tarkoittaa Suomessa sitä, että suomenkielinen on vapaa opiskelemaan pakollista ruotsia kaikilla koulutuksen tasoilla. Kielivapauden puuttuminen olisi sitä, että estetään jotakuta saavuttamasta ruotsin taito tekemällä opiskelu hänelle vapaaehtoiseksi.
4) Ilman Rutosia ja ruotsin kieltä Suomessa ei olisi kulttuuria eikä demokratiaa. Suomenkielisten on syytä olla ikuisesti kiitollisia. Rahvaan työ ei ole koskaan yhtä merkityksellistä kuin innovaattoreiden työ, siispä suomenkielisten työ ei ole ollut historiassa yhtä arvokasta kuin ruotsinkielisten säätyläisten. Toki suomenkielisten esivanhemmat saivat raataa, sotia ja nähdä nälkää Ruotsin hallitsijoiden ja aatelisten vaurastuttamiseksi, mutta sehän on rahvaan osa.
5) Oikeastaan Suomi on Nordenin maakunta ja suomalaiset Nordenin kielivähemmistö, samaan tapaan kuin ruotsinsuomalaiset. Ilman tätä sidosta Suomi on taas kohta osa Venäjää tai vähintäänkin Balttiaa.
6) Suomenkieliset ovat raakoja, sivistymättömiä ja kateellisia. Ruotsinkieliset ovat sivistyneitä, positiiivisia ja kultturelleja. Kyseessä on kansanryhmien mentaliteettiero.
7) Suomenkieliset eivät mielellään kouluta itseään. Jo historiassa ruotsinkieliset joutuivat kouluttamaan suomenkielistä rahvasta väkisin, oman aikansa huippupedagogiigalla eli kepin ja häpeän avulla muutaman hengellisen kirjan äärellä. Siksi onkin oikein, että ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja on enemmän kuin suomenkielisiä.
8) Kieliä suomalaisugrilaiset oppivat huonosti. Senkään takia heillä ei voi olla samanlaista kielivalintaa kuin muilla kansoilla. He tarvitsevat germaanisen kielen päästäkseen sisälle kaikkiin muihin kieliin.
9) Vieraiden kielten lausumisen oppiminen on suomenkielisille ikuisesti mahdotonta, ellei alaluokilla lueta ruotsia.
10) Suomalaiset eivät opi ruotsia pakosta huolimatta, koska heillä on asenneongelmia. Asenneongelmia on hoidettu pakolla kohta neljäkymmentä vuotta huonoin tuloksin, niin huonoja ja asenneongelmaisia suomenkieliset ovat.
11) Suomenkieliset voisivat oppia aivan yhtä hyvää ruotsia kuin suomenruotsalaiset oppivat hyvää suomea. Molemmat kansanosat ovat täysin samassa asemassa. Se että suomea kuulee ja tarvitsee kaikkialla maassa, kun taas ruotsia ei, ei merkitse mitään. Se, että useimmat ruotsinkieliset ovat kaksikielisestä perheestä, ei liioin merkitse mitään. Se, että vain 4% suomenkielisistä kertoo mielestään osaavansa hyvää ruotsia, vain kertoo, miten vaikeaa suomalaisten on oppia kieliä ylipäätään.
12) Mitä tahansa erillisratkaisuja voidaan hyväksyä (esimerkiksi että maahanmuuttajat pääsevät virkamiehiksi ilman pakollista ruotsia), kunhan suomenkielisten ruotsinpakkoa ei lievennetä. Sillä suomenkieliset eivät kertakaikkiaan ilman ruotsin kieltä kelpaa edes oman maansa kansalaisiksi.
1) Maassa asuu enemmistön (yli 90%) ja kielivähemmistön (alle 5%) sijasta kaksi tasavahvaa kansanosaa, suomenkielinen kansanosa ja ruotsinkielinen kansanosa.
2) Perustuslain mukaan kansanosat ovat täysin samassa asemassa. Perustuslakia tai sen tulkintaa ei saa ikinä kyseenalaistaa. Sellainen merkitsisi samaa kuin demokratian ja vapaiden vaalien kyseenalaistaminen.
3) Kielivapaus tarkoittaa Suomessa sitä, että suomenkielinen on vapaa opiskelemaan pakollista ruotsia kaikilla koulutuksen tasoilla. Kielivapauden puuttuminen olisi sitä, että estetään jotakuta saavuttamasta ruotsin taito tekemällä opiskelu hänelle vapaaehtoiseksi.
4) Ilman Rutosia ja ruotsin kieltä Suomessa ei olisi kulttuuria eikä demokratiaa. Suomenkielisten on syytä olla ikuisesti kiitollisia. Rahvaan työ ei ole koskaan yhtä merkityksellistä kuin innovaattoreiden työ, siispä suomenkielisten työ ei ole ollut historiassa yhtä arvokasta kuin ruotsinkielisten säätyläisten. Toki suomenkielisten esivanhemmat saivat raataa, sotia ja nähdä nälkää Ruotsin hallitsijoiden ja aatelisten vaurastuttamiseksi, mutta sehän on rahvaan osa.
5) Oikeastaan Suomi on Nordenin maakunta ja suomalaiset Nordenin kielivähemmistö, samaan tapaan kuin ruotsinsuomalaiset. Ilman tätä sidosta Suomi on taas kohta osa Venäjää tai vähintäänkin Balttiaa.
6) Suomenkieliset ovat raakoja, sivistymättömiä ja kateellisia. Ruotsinkieliset ovat sivistyneitä, positiiivisia ja kultturelleja. Kyseessä on kansanryhmien mentaliteettiero.
7) Suomenkieliset eivät mielellään kouluta itseään. Jo historiassa ruotsinkieliset joutuivat kouluttamaan suomenkielistä rahvasta väkisin, oman aikansa huippupedagogiigalla eli kepin ja häpeän avulla muutaman hengellisen kirjan äärellä. Siksi onkin oikein, että ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja on enemmän kuin suomenkielisiä.
8) Kieliä suomalaisugrilaiset oppivat huonosti. Senkään takia heillä ei voi olla samanlaista kielivalintaa kuin muilla kansoilla. He tarvitsevat germaanisen kielen päästäkseen sisälle kaikkiin muihin kieliin.
9) Vieraiden kielten lausumisen oppiminen on suomenkielisille ikuisesti mahdotonta, ellei alaluokilla lueta ruotsia.
10) Suomalaiset eivät opi ruotsia pakosta huolimatta, koska heillä on asenneongelmia. Asenneongelmia on hoidettu pakolla kohta neljäkymmentä vuotta huonoin tuloksin, niin huonoja ja asenneongelmaisia suomenkieliset ovat.
11) Suomenkieliset voisivat oppia aivan yhtä hyvää ruotsia kuin suomenruotsalaiset oppivat hyvää suomea. Molemmat kansanosat ovat täysin samassa asemassa. Se että suomea kuulee ja tarvitsee kaikkialla maassa, kun taas ruotsia ei, ei merkitse mitään. Se, että useimmat ruotsinkieliset ovat kaksikielisestä perheestä, ei liioin merkitse mitään. Se, että vain 4% suomenkielisistä kertoo mielestään osaavansa hyvää ruotsia, vain kertoo, miten vaikeaa suomalaisten on oppia kieliä ylipäätään.
12) Mitä tahansa erillisratkaisuja voidaan hyväksyä (esimerkiksi että maahanmuuttajat pääsevät virkamiehiksi ilman pakollista ruotsia), kunhan suomenkielisten ruotsinpakkoa ei lievennetä. Sillä suomenkieliset eivät kertakaikkiaan ilman ruotsin kieltä kelpaa edes oman maansa kansalaisiksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on jo syntyessään klassikko, laitan talteen.
Perustuslain kieliosuus on hyvin väljä. Sen voi tulkita, miten haluaa. Ainoastaan peruspalvelut se velvoittaa suruille järjestämään.
Tietysti, jos Sasi ja Söderman tulkitsevat, niin perustuslaki velvoittaa suomalaisia vaikka nuolemaan surujen kenkiä.
Niin totta. Tätä viestiä täytyy saada joka foorumille. UP!