Oiva postasi tuolla alampena viesti, jossa väittää maatalouden aiheuttamiksi yhteiskunnan menoiksi 1,8 miljardia euroa. Luku on suoran maataloustuen osalta oikea. Tilaa kohti tukea tulee siis noin 25 000 euroa eli about 150 000 mummon markkaa vuodessa. Pitkäaikaistyöttömän työttömyysturva on tähän summaan nähden kaiketi enimmillään kolmannes tästä. Yhteiskunta maksaa siis maatalousyrittäjälle vähintään kolme kertaa enemmän tukea kuin työttömälle. Muut kuin maatalousyrittäjät eivät saa yhteiskunnalta mitään tällaista suoraa tukea.
Maatalouden aiheuttamat menot veronmaksajille eivät kuitenkaan tyhjenny tähän suoraan tukeen. Maatilat ovat hajallaan pitkin Suomea ja tämä asutuksen hajanaisuus johtaa merkittäviin infrastruktuurikuluihin kuten teiden rakentamiseen, teiden ylläpitoon, erilaisiin kuljetuskustannuksiin ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määriin ja hintoihin. Lisäksi ainakin aikaisempina vuosina maataloudesta on aiheutunut paljon ympöäristöongelmia ja kuluja sekä tulonmenetyksiä esim. kalastajille.
Maatilojen vähenymiskehitys on nykyoloissa tervetullut ilmiö, jos se johtaa ylituotannon purkautumiseen. Maataloudessa on edelleen ylituotantoa, jota ei voi perustella millään omavaraisuusväittämällä. Sen lisäksi tuotatorepertuaarissa on tuotteita, jotka eivät myöskään ole välttämättömiä kriisiaikojen varalta. Eihän niitä ennenkään tarvittu kuten esim. sokerijuurikasta. Maatalous on läpeensä kannattamatonta, sillä maatalouden markkinahintaiset tuet eivät riitä kattamaan edes tuotannosta aiheutuvia menoja. Näin maatalousyrittäjän käteen jäävä tulo tulee kokonaan yhteiskunnan eli meidän veronmaksajien pussista.
Suomessa ei suinkaan kaupata elintarvikkeita maailmanmarkkinahintaan kuten Oiva väittää. Suomessa kaupataan näitä tuotteita EU-hintaan, joka ei ole sama kuin maailmanmarkkinahinta. Niissä maissa, joissa kyetään tuottamaan maailmanmarkkinahintaisesti, ei ole maataloustukia, koska ne ovat kehitysmaita, joilla ei sellaiseen ylellisyyteen ole varaa. EU:lla on suojatullit näitä maita vastaan. Tämä on EU:n kehitysavun mitätöimispolitiikkaa, jota Suomi aktiivisesti tukee. Näiden kehitysmaiden lisäksi eräissä suurissa maatalousmaissa kuten Brasialiassa, Argentiinassa, Australiassa ja USA kyetään pitkälti hoitamaan tuotanto ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Nämä mainitut valtiot ovatkin ajamassa yhdessä kehitysmaiden kanssa maatalouskaupan vapauttamista WTO-prosessissa. Maailmanpankki tukee voimakkaasti kehitysmaanäkökulmasta tätä vapaakauppapolitiikkaa.
Maatalouden tulonmuodostuksessa tulisi selvittää myös harmaan talouden osuus. Ei ole mikään valtakunnan salaisuus, että niin rakennusalalla kuin maatalouden sivubisneksissä tuloja ei kerrota verottajalle. Tällaisia tuloja maataloudessa syntyy koneiden käytöstä muilla kuin omilla pelloilla, ojien kaivuusta, lumen ajosta jne.
Maatalouden aiheuttamat menot veronmaksajille eivät kuitenkaan tyhjenny tähän suoraan tukeen. Maatilat ovat hajallaan pitkin Suomea ja tämä asutuksen hajanaisuus johtaa merkittäviin infrastruktuurikuluihin kuten teiden rakentamiseen, teiden ylläpitoon, erilaisiin kuljetuskustannuksiin ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määriin ja hintoihin. Lisäksi ainakin aikaisempina vuosina maataloudesta on aiheutunut paljon ympöäristöongelmia ja kuluja sekä tulonmenetyksiä esim. kalastajille.
Maatilojen vähenymiskehitys on nykyoloissa tervetullut ilmiö, jos se johtaa ylituotannon purkautumiseen. Maataloudessa on edelleen ylituotantoa, jota ei voi perustella millään omavaraisuusväittämällä. Sen lisäksi tuotatorepertuaarissa on tuotteita, jotka eivät myöskään ole välttämättömiä kriisiaikojen varalta. Eihän niitä ennenkään tarvittu kuten esim. sokerijuurikasta. Maatalous on läpeensä kannattamatonta, sillä maatalouden markkinahintaiset tuet eivät riitä kattamaan edes tuotannosta aiheutuvia menoja. Näin maatalousyrittäjän käteen jäävä tulo tulee kokonaan yhteiskunnan eli meidän veronmaksajien pussista.
Suomessa ei suinkaan kaupata elintarvikkeita maailmanmarkkinahintaan kuten Oiva väittää. Suomessa kaupataan näitä tuotteita EU-hintaan, joka ei ole sama kuin maailmanmarkkinahinta. Niissä maissa, joissa kyetään tuottamaan maailmanmarkkinahintaisesti, ei ole maataloustukia, koska ne ovat kehitysmaita, joilla ei sellaiseen ylellisyyteen ole varaa. EU:lla on suojatullit näitä maita vastaan. Tämä on EU:n kehitysavun mitätöimispolitiikkaa, jota Suomi aktiivisesti tukee. Näiden kehitysmaiden lisäksi eräissä suurissa maatalousmaissa kuten Brasialiassa, Argentiinassa, Australiassa ja USA kyetään pitkälti hoitamaan tuotanto ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Nämä mainitut valtiot ovatkin ajamassa yhdessä kehitysmaiden kanssa maatalouskaupan vapauttamista WTO-prosessissa. Maailmanpankki tukee voimakkaasti kehitysmaanäkökulmasta tätä vapaakauppapolitiikkaa.
Maatalouden tulonmuodostuksessa tulisi selvittää myös harmaan talouden osuus. Ei ole mikään valtakunnan salaisuus, että niin rakennusalalla kuin maatalouden sivubisneksissä tuloja ei kerrota verottajalle. Tällaisia tuloja maataloudessa syntyy koneiden käytöstä muilla kuin omilla pelloilla, ojien kaivuusta, lumen ajosta jne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
... ymmärä koko kansaivälisen maataloustukoen ideaa. Niiden tarkoituksena etenkin demarijohtoisessa EU:ssa on on taata elintärkeässä elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotannossa tietty omavaraisuus. Varmaan laskevat, että on myös sosiaalisempaa maksaa puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta verovaroista jotta ruoka olisdi halpaa.
Mitä viljelijä eniten kaipaa on että saisi tuottajahinnan yhteydessä täyden korvauken tuotteestaan. Nyt saavat puolet tuotannokustannuksistaan monimutkaisen EU-byrökratian kautta.
Ymmärrän hyvin ajatuksen tietyn omavaraisuuden takaamisesta. Mutta ei EU:lla ole suinkaan mikään yhtenäistä jakamatonta ideologiaa maataloustukiasioissa. Nykyinen tukijärjestelmä on kompromissi, jossa näkyy vahvojen maatalousvaltioiden kuten Ranskan, Espanjan ja Italian kynänjälki. Näiden ryhmään tulee liittymään uusista jäsenvaltioista konservatiivinen maatalousvaltio Puola. Mutta ei maatalouskysymys ole sillä lailla jähmettynyt etteikö uusiakina ajatuksia olisi esitetty ja tulla edelleen esittämään. Tässä joudutaankin nyt pakkosaumaan, sillä uusien jäsenmaiden taakka voi koitua EU:n budjetissa liian suureksi.
Saksa on aiemmin ajanut luomutuotantovetoista maatalousmallia. Tämä idelistinen ajatus on kyllä kovin vihreä näennäisesti, mutta käytännön toteutuksena se johtaisi Euroopassa laajaan ympäsristökatastrofiin, koska peltoalaksi jouduttaisiin raivaamaan kaikki viljelyskelpoinen maa-ala. Englanti on maatalouskysymyksissä ylivoimaisesti järkevämmällä linjalla. Se näkee ylituotanto-ongelmat ja maatalouden suuren rasitteen koko EU:lle. Englannissa maatalouskysymys nähdään enemmän maisemanhoito- ja ympäristökysymyksenä, mikä vaikuttaa kovin terveeltä lähtökohdalta.
Ruoka olisi EU:ssa yhtä halpaa kuin ennen, ellei halvempaakin, jos tuki- ja suojatullijärjestelmät purettaisiin. Näin nigerilainen viljelijä voisi viljellä banaaneja kotimaassaan sen sijaan, että hänet nyt palkataan halpatyövoimana Espanjaan, johon perustettu laajoja maisemaa pilaavia banaaninviljelykasvihuoneita vieri viereen. Tuen vaikutus sosiaalisena elintarvikkeiden hinnan tasaajana on olematon, jos elintarvikkeiden vapaakauppa sallitaan. Maailmamarkkinahinnat eivät perustu mihinkään ylituotannon ylijäämäeriin, vaan maailmanmarkkinahintojen alhaisuus on täyttä totta näissä maissa. Käypä Oiva katsomassa seuraavaksi Madeiran sijasta vaikkapa Kaakkois-Aasiassa, jos ei satu olemaan lintulentsuaika. Vain öljy on maailmassa kortilla, ei ruoka. Paitsi tietysti erityisen köyhissä oloissa, jossa oma elintarviketuotanto ei pelaa ja ostamiseen ei ole varaa.
Minustakin pitää suosia mallia, että tuottaja saa täyden korvauksen tuotteestaan tuottajahintana. Tähän järjestelmään tulee nimenomaan pyrkiä. Se edellyttää vain suojatullien ja tukien poistamista, minkä jälkeen suomalainen sokerijuurikkaan kasvattaja voi ihan rauhassa kilpailla mosambikilaisen yrittäjäkaimansa kanssa. Se on rehtiä markkinatalousmeininkiä. Hyvä että Oiva kannatat tukibyrokratian lopettamista. Kun saisi vielä kepulit ja MTK:n ymmärtämään tämän saman.
Tilalla vain on pari henkilöä töissä, joten henkeä kohden summa puolittuu ja toisekseen he tekevät töitä, siinä kuin työtön syljeksii kattoon ja kirjoittaa lappuun "työtön". Ja muutkin yrittäjät saavat tukea, esim. mainittakoon sellainen pienyritys kuin Nokia, joka saa huomattavat tuet vuosittain. Ja täytyy muistaa, että tuet ovat sen takia, että työläiset saisivat edullista ruokaa, maataloustukihan on alunalkaen vasemmiston keksintö, jos sen verran haluat historiaa tutkia.
Logiikkasi on loistavaa tuon infrastruktuurin osalta, kai teitä käyttävät työttömät, lääkärit, lomalaiset, ihan kaikki ihmiset ?
Ylituotantoa ei Suomessa varsinaisesti ole, koska olemme olleet EU:ssa jo vuodesta 1995, jos et ole huomannut. Kyseessä on kotimarkkina-alue, jolla toki voi olla jostain tuotteesta ajoittain ylituotantoa, eihän kysyntä ja tarjonta koskaan kohtaa 100%:sesti.
USA:ssa ei kyetä harjoittamaan maataloutta ilman tukia, niitä on rajusti lisätty viime aikoina, Argentiina toki on poikkeus, mutta se ei pysty elättämään koko maapalloa.
Eiköhän olisi hedelmällisempää kehitellä joku todellinen ongelma, kuten demarit ja heidän pressansa Halonen. Huono ulkopolitiikan hoito johtaa huonoon menestykseen ja sitä kautta saamatta jääviin kauppoihin ja verotulojen menetyksiin. Maamiinat eivät tapa ketään varastossa ja niiden korvaaminen on tuhottoman kallista vai korvataanko ne kenties pyllistävällä pressalla ? Mm. siinä on todellinen ongelma.
Oiva Härkönen tuolla alempana väitti, että viljelijöitä on enää 40000 eli 1 % aikuisväestöstä. Jos Oivan luvut ovat oikeat tarkoittaako se, että Suomessa on enää 20000 tukea nauttivaa tilaa. Pari vuotta aiemmin Oivan luku oli 73 000 tilaa eli sinun laskusäännön mukaan kai sitten 146 000 viljelijää. Eli viljelijäväestön määrä olisi laskenut 100 000 hengellä parissa vuodessa. En oikein jaksa uskoa teidän kepuleiden lukuihin. Jompikumpi teistä on pahasti hakoteillä. Veikkaan sinua, sillä oiva on insinöörimiehenä tarkka luvuissa. Kyllähän nämä maatalousyrittäjät töitä tekevät, en sitä kiistä. Minustakin olisi vielä kivempi tehdä vaikka pihatöitä omalla pihallani, jos yhteiskunta maksaisi siitä minulle palkan.
Vasemmisto on voinut suosia ja keksiäkin maataloustuet oloissa, joissa elintarviketalous oli suojatullein säänneltyä eikä sen aikaisella kuljetuskapaisteetillä ollut muutoinkaan taloudellista alkaa rahdata ruokaa Suomen pienelle väkimäärälle kauempaa. Protektionistiset suojatullit ja tuet ovat nimittäin avioliitossa keskenään. Kun protektionismi hellittää, tarvitaan vähemmän tukeakin. Tämä on vapaakaupan eli markkinatalouden idea. Työläiset ovat alkaneet saada riittävän edullista ruokaa, kun protektionismistä on edes vähän alettu luopua.
Logiikassani ei ole mitään vikaa infrastruktuurin osalta. Kyläteitä ei tarvitse rakentaa työttömiä eikä lääkäreitä varten. Jos olet käynyt Lapissa, oivallat mistä on kysymys. Siellä on edelleen paljon tietöntä kairaa, koska ei ole asutustakaan. Muuallakaan maaeudulla ei olisi haja-asutusta, ellei olisi siellä täällä peltohehtaarien keskellä sijaitsevia tiloja. Lomalaisia varten teitä kyllä tarvitaan. Siksi kai heidän maksamansa kiinteistöverot ovat paikallisia suurempia, vaikka lomalainen käyttää tietä ym. vain osan vuodesta. Lisäksi lomalaisten mökit ovat ihan toisella tavalla keskittyneet kuin maatilat. Lomamökit eivät tarvitse ympärilleen kymmenien hehtaarien peltotilkkuja. Lomalaiset ja läpikulkumatakalla olevat eivät myöskään tarvitse kuin satunnaisesti kunnallisia palveluja. Laajakaistayhteydet ovat juuri sen vuoksi kalliita Suomessa, kun piuhaa joudutaan vetämään niin pirun paljon. Käy kysymässä Soneralta.
Ylituotannosta sen verran, että meillä on tuoteryhmiä kuten rasva ja kananmunat, joissa hieman hataran tilastotietomuistini mukaan on edelleen verraten pysyvää ylituotantoa. Aina tunnutaan menevän yli sadan. Alituotanto tilannetta ei näy perinteisillä tuotantoaloilla tukevan yhtenäkään vuonna. Lampaan lihan tuotannossa on kyllä alituotantoa, mutta tuotteen menekkikin on aika surkea.
Maataloustuki on todellinen ja suuri ongelma. Saat nähdä vielä, että siitä tulee kova nurina EU:ssa vanhojen jäsenmaiden keskuudessa, kun huomataan, miten menot kasvavat. Nyt Suomi alkaa päästä nettomaksajaksi, kun aletaan Puolan ja Baltian maiden tuotantoa tukea. Jos EU:hun saataisiin vielä mukaan Ukraina ja Valko-venäjä, aukeasi oikea tukiparatiisi. Mikään raha ei enää riittäisi. Onneksi Siperia alkaa piakkoin opettaa EU:ta tässä kysymyksessä. EU-kansalaiset ovat sen verran valistuneita, että he alkavat kyselemään lisääntyvien menojen perään ja perään kuuluttamaan maksajaa.
Halonen ei ole demarien presidentti vaan suorassa kansanäänestyksessä valittu presidentti. Vain Kekkosesta voidaan sanoa, että oli ajoittain Keskustan presidentti, kun kansaa ei häntä vuonna 1974 tehtäväänsä päästetty valitsemaan. Presidentti Halonen on saanut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kiitettävän arvosanan tehtäviensä hoidosta. Etunenässä häntä tukemassa on ollut keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen. Kyllä, aivan oikein, hän on juuri se Matti, josta kepulit sanoivat, että hän rehellisin mitä mieltä löytyy.
Kun Kekkonen tulee takaisin, niin mitään maataloustukia ei enää tarvita, koska silloin viljakin kasvaa nopeammin
Epäilemättä on niitäkin viljelijöitä jotka ihan oikeesti tarvitsevat tukea pysyäkseen kohtuulisissa tuloissa. Mutta kun valtaosa maatiloista on niitä, jotka eivät tukea tarvitse.
Yli puelella maatiloista käydään tilan ulkopuolella töissä, usein vielä molempien puolisoiden voimin. Tällöin tulot ovatkin jo moninkertaiset siihen alkuperäiseen hyvään tarkoitukseen, hengissäpitämiseen. Ja sitten kun koittaa eläköitymisen aika, ollaankin kahden eläkkeen nauttijoita ja miljoona omaisuuden haltijoita. Tätä ei Oivankaan puheet muuksi muuta.
Älkääkä verratko tilallisia työttömiin duunareihin. Tällaiset vertaukset lähentelevät typeryyden huippua.