Usko tai älä, mutta 100 Suomen suurinta kuntaa muodostivat vuonna 2009 likipitäen 80 prosenttia kaikkien kuntien menoista, ja 100 pienintä kuntaa noin 3,5 prosenttia.
Kuntarakennekeskustelu täysin hakoteillä (Lapin radio 3.9.2010)
http://www.hannesmanninen.fi/117
Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua maamme kuntarakenteen tulevaisuudesta. Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat ja muut vaikuttajat ovat vaatineet kuntarakenteen muuttamista siten, että Suomeen jäisi noin 100 kuntaa. SAK:n toimesta on esitetty vielä tätäkin pienempiä lukuja.
Ihmettelen suuresti tätä numeroiden huutokauppaa. Eri kuntamäärien heittely ilman mitään perusteluita johtaa keskustelun täysin hakoteille. Keskusta lähestyy myös kuntaliitoskysymystä ihmisyysaatteensa pohjalta. Meidän näkemyksemme mukaan kansalaisilla on oltava oikeus vaikuttaa myös itse omaan elin- ja asuinympäristöönsä. Me emme hyväksy sellaista yhteiskuntaa, joka ylhäältä päin määrää mikä on ihmiselle parasta. Sellaisista valtioista meillä on karmeat historialliset kokemukset.
Huomiota tuleekin kiinnittää entistä enemmän palvelujen organisointiin. Moni unohtaa, että kuntaministerinä ollessani käynnistetyn Paras-hankkeen tarkoituksena ei suinkaan ole vaikuttaa vain kuntien lukumäärään, vaan erityisesti palvelurakenteisiin ja palveluiden tuottamistapoihin. Palveluistahan syntyvät kuntien todelliset kustannukset. Täysin sivuun on jäänyt myös keskustelu paikallisdemokratiasta. Miksi esimerkiksi Ranskassa on yli 30 000 kuntaa ja Italiassakin yli 10 000 tai miksi Ruotsissa tai Norjassa on demokraattinen maakuntahallinto? Siellä annetaan arvoa myös paikallisdemokratialle.
Suomen sata suurinta kuntaa muodostivat vuonna 2009 likipitäen 80 prosenttia kaikkien kuntien menoista, ja sata pienintä kuntaa noin 3,5 prosenttia. Huomiota tuleekin kiinnittää erityisesti suurimpiin kuntiin ja niiden palvelurakenteisiin. Esimerkiksi suurten kaupunkien päivähoitokustannukset alle kouluikäisten määrään suhteutettuna ovat lähes 50 prosenttia suuremmat kuin alle 6000 asukkaan kunnissa. Näin suuria poikkeamia ei selitetä ainoastaan urbaaneilla ongelmilla tai kotihoidossa olevien lasten määrissä olevilla eroilla.
Kuntakokoluokkien välillä on eroja kustannuksissa kaikilla palvelutuotantosektoreilla. Optimaalinen väestöpohja vaihteleekin siten välillä paljonkin, mutta on selvää, että sadalla kunnalla väestöpohjat kasvaisivat jo liian suuriksi, eikä palvelutuotantoa voitaisi järjestää niin tuottavasti ja ennen kaikkea vaikuttavasti kuin mahdollista.
Haluan selkeästi todeta, että en vastusta järkeviä kuntaliitoksia. Liitos kannattaa tehdä, jos se on taloudellisesti ja asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaista. Meillä on tätä varten voimassa erittäin hyvin liitoksiin kannustava yhdistymisavustusjärjestelmä. Korostan kuitenkin sitä, että kuntien on itse nähtävä milloin liitos on kannattava. Sitä ei SDP:n tai kokoomuksen puoluetoimistolta käsin voida tietää.
Todellisuudessa kokoomus- ja demarijohtajien heittämät luvut ovatkin ennen kaikkea puolue-eliitin yksinajattelua. Esimerkiksi juuri Lahden ympäristökunnissa, jotka tyrmäsivät Suur-Lahden synnyn, on jokaisessa kokoomus- ja demarivaltuutetuilla selvä enemmistö. Vastaavasti Oulun ympäristökunnissa keskusta on suurin puolue ja siellä liitokset toteutuivat. Ja sitten muut puolueet syyttävät keskustaa jarrutuksesta ja valtapolitiikasta. Voiko enää olla suurempaa hurskastelua ja valtapolitiikkaa?
Kuntarakennekeskustelu täysin hakoteillä (Lapin radio 3.9.2010)
http://www.hannesmanninen.fi/117
Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua maamme kuntarakenteen tulevaisuudesta. Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat ja muut vaikuttajat ovat vaatineet kuntarakenteen muuttamista siten, että Suomeen jäisi noin 100 kuntaa. SAK:n toimesta on esitetty vielä tätäkin pienempiä lukuja.
Ihmettelen suuresti tätä numeroiden huutokauppaa. Eri kuntamäärien heittely ilman mitään perusteluita johtaa keskustelun täysin hakoteille. Keskusta lähestyy myös kuntaliitoskysymystä ihmisyysaatteensa pohjalta. Meidän näkemyksemme mukaan kansalaisilla on oltava oikeus vaikuttaa myös itse omaan elin- ja asuinympäristöönsä. Me emme hyväksy sellaista yhteiskuntaa, joka ylhäältä päin määrää mikä on ihmiselle parasta. Sellaisista valtioista meillä on karmeat historialliset kokemukset.
Huomiota tuleekin kiinnittää entistä enemmän palvelujen organisointiin. Moni unohtaa, että kuntaministerinä ollessani käynnistetyn Paras-hankkeen tarkoituksena ei suinkaan ole vaikuttaa vain kuntien lukumäärään, vaan erityisesti palvelurakenteisiin ja palveluiden tuottamistapoihin. Palveluistahan syntyvät kuntien todelliset kustannukset. Täysin sivuun on jäänyt myös keskustelu paikallisdemokratiasta. Miksi esimerkiksi Ranskassa on yli 30 000 kuntaa ja Italiassakin yli 10 000 tai miksi Ruotsissa tai Norjassa on demokraattinen maakuntahallinto? Siellä annetaan arvoa myös paikallisdemokratialle.
Suomen sata suurinta kuntaa muodostivat vuonna 2009 likipitäen 80 prosenttia kaikkien kuntien menoista, ja sata pienintä kuntaa noin 3,5 prosenttia. Huomiota tuleekin kiinnittää erityisesti suurimpiin kuntiin ja niiden palvelurakenteisiin. Esimerkiksi suurten kaupunkien päivähoitokustannukset alle kouluikäisten määrään suhteutettuna ovat lähes 50 prosenttia suuremmat kuin alle 6000 asukkaan kunnissa. Näin suuria poikkeamia ei selitetä ainoastaan urbaaneilla ongelmilla tai kotihoidossa olevien lasten määrissä olevilla eroilla.
Kuntakokoluokkien välillä on eroja kustannuksissa kaikilla palvelutuotantosektoreilla. Optimaalinen väestöpohja vaihteleekin siten välillä paljonkin, mutta on selvää, että sadalla kunnalla väestöpohjat kasvaisivat jo liian suuriksi, eikä palvelutuotantoa voitaisi järjestää niin tuottavasti ja ennen kaikkea vaikuttavasti kuin mahdollista.
Haluan selkeästi todeta, että en vastusta järkeviä kuntaliitoksia. Liitos kannattaa tehdä, jos se on taloudellisesti ja asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaista. Meillä on tätä varten voimassa erittäin hyvin liitoksiin kannustava yhdistymisavustusjärjestelmä. Korostan kuitenkin sitä, että kuntien on itse nähtävä milloin liitos on kannattava. Sitä ei SDP:n tai kokoomuksen puoluetoimistolta käsin voida tietää.
Todellisuudessa kokoomus- ja demarijohtajien heittämät luvut ovatkin ennen kaikkea puolue-eliitin yksinajattelua. Esimerkiksi juuri Lahden ympäristökunnissa, jotka tyrmäsivät Suur-Lahden synnyn, on jokaisessa kokoomus- ja demarivaltuutetuilla selvä enemmistö. Vastaavasti Oulun ympäristökunnissa keskusta on suurin puolue ja siellä liitokset toteutuivat. Ja sitten muut puolueet syyttävät keskustaa jarrutuksesta ja valtapolitiikasta. Voiko enää olla suurempaa hurskastelua ja valtapolitiikkaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
moninaisuuden voi säilyttää, jos siihen liitetään ratkaisu aluepoliittisten tukien lopettamisesta. Ei voi olla oikein, että menestyvien kuntien asukkaiden rahoja käytetään vuosi toisensa perään elinkelvottomien kuntien tukemiseen. Jokainen säilymishaluinen kunta voisi varautua siihen, että kunnassa toteutetaan vain ne palvelut, joihin on varaa. Jos ei ole varaa sairaansijoihin sisätiloissa, makuutetaan potilaita sitten ulkona pakkasessa. Näin säilytetään kuntien omaehtoinen päätöksenteko hinnalla millä hyvänsä eikä muiden taskuista ottaen.
on suurin aluepoliittisten tukien käyttäjä.
Merikarvia luultavasti pienin.
Jos kunta menettää asukkaitaan niin, että sen verotulot eivät enää riitä palvelujen tuotantoon, niin minusta kunta menettää silloin oikeuden itsenäisyyteensä ja sen olisi pakko liittyä naapureihinsa, jotta uuden yhdistyneen kunnan verotuloilla voidaan tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut.
Näin yksinkertaisesta asiasta minusta on kyse. Kunnallahan ei ole mitään muuta olemassaoöon oikeutusta kuin se, että palvelut tuotetaan ja organisoidaan asukkaiden demokraattisten päätösten kautta ja asukkaiden omien verojen tuotolla.
Kepu koettaa nyt räpistellä kannatuksensa alamäessä sellaisin väittein, että kunnat saisivat olla koskematta, jos tehdään "vapaaehtoista yhteistyötä" kuntien kesken, mutta minusta sellainen johtaa vain tuhlaukseen ja tirhiin kustannuksiin. Jos oletetaan, että viisi kuntaa on yhteistyössä, niin jokainen yhteinen päätös on käytätä läpi kaikkien viiden kunnan lautakunnissa, hallituksissa ja valtuustoissa ennen kuin se voidaan toteuttaa.
Tuo on täysin järjetöntä minun mielestäni. Noiden viiden kunnan tulee yhdistyä. Näin pääsemme pikku hiljaa kohti sadan kunnan järkevää rakennetta, jolla palvelutkin saadaan tuotetuksi ilman, että verorahaa tuhlautuu turhaan mihinkään muuhun kuin palvelujen tuotantoon.
.. HAISEVAA puoluepoliittista PASKAA., vaikka toisaalta asiaakin löytyy.
-"Kepu koettaa nyt räpistellä kannatuksensa alamäessä sellaisin väittein, että kunnat saisivat olla koskematta, jos tehdään "vapaaehtoista yhteistyötä" kuntien kesken."
Väitteessäsi ei ole päätä eikä häntää.Oulun ympäristökunnat liittyvät Ouluun, vai olisiko se päin vastoin, joka tapauksessa nämä ympäristökunnat ovat keskustajohtoisia. Lahden vastaava suurkunta hanke kaatui sitä vastoin ja kas kummaa ei pidä ihmetellä sillä ne ovatkin demari ja kokkari johtoisia. Pese suusi ja suolla sitten "ilosanomaasi" edes jonkinlaisena johtotähtenä toduuteen pyrkiminen.
...ideologia toimi entisessä neukkulassa esittämälläsi tavalla, eli siten että pääkaupungin politbyrolla on oikeus määrätä ja pakko sanella, että esim.kahden vuoden kuluttua Suomessa ei saa olla enää ,kuin 100 kuntaa. Luutnantti Lammion henkilöhahmo sopii hankkeen toimenkuvaan ja kohdallesikin kuin tikku paskaan.
Helsinki ei tunnetusti osaa talouden pitoa. Se on aina ja jatkuvasti kinuamassa lisää rahaa vaikka siellä kaikkien palveluiden tuottamiseen tuhlataan lähes 100% enemmän rahaa kuin muualla Suomessa.
Suurimmat kunnat Suomessa ovat kalleimpia ylläpidettäviä. Tämä on tutkittu tosiasia. Se näkyy myös valtion tukina. Helsinki saa asukasta kohti laskettuna eniten tukea avaltiolta. Tämä on Fakta. Sittenkään ei rahat riitä.
Jos helsinki edes opettelisi rakentamaan normaalin hintaisia roskakatoksia nii saattaisi pelvelutkin rakentua edullisemmin. Mutta jos jätehuoltoonkin tuhlataa niin kiitä tuhlataan muualle. Helsingillä on yksistään roskakatoksia 6 miljoonan edestä, Muualla sama määrä roskatoksia maksaa 300 000.
monta kertaa Rovaniemien yhdistuymisen ja Ranuan joka jatkoi itsenäisenä,
Siinä on esimerkki siitä että ei kuntaliitos ole mikään autuaaksi tekevä toimi.
Nimittäin Rovaniemi on ihan yhtä tulkalassa tilanteessa isompana alueena vain kuin ennen. Enne Maalaiskunta oli vauras ja hyvin palvelunsa tuottava kunta, Nyt se on samalla tasolla kuin Rovaniemen kaupunki oli ennen liitosta.
Se Riepulan valtakunta imi maalaikuynnakin kasan mukaansa nja tuhlasi sen. nyt miettivät että mitä nyt. Valtion yhdistymistuki loppuu ja talous romahtaa samalla täysin.
Ranua joka jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle porskuttaa taloudellisesti vahvana kuntana. Itseasiassa tilastojen mukaan Suomen vauraimpana kuntana asukamäärään suhteutettuna.
Pointtini oli siinä, että kunta olkoon entinen, jos se ei enää saa kasatuksi budjettinsa tulopuolta asukkailtaan niiden palvelujen tuottamiseen, jota nämä asukkaat demokratian nimissä kunnaltaan vaativat.
Ei sellainen mitään demokratiaa ole, että kunta päättäisi vain menobudjetistaan ja edellyttää tulojen tulevan valtiolta.
Jos kuntauudistus tehdään tältä pohjalta, niin silloin toteutetaan demokratiaa oikealla tavalla, koska ei voi olla itsenäistä päätösvaltaa muuta kuin sellaisista menoista, mihin omat rahat riittävät.
KePulainen pakkoruotsittaja puolustelee Ahvenanmaan lilliputtikuntia: Ahvenanmaalla on 16 kuntaa ja niissä kaikkiaan 27 500 asukasta. Pienimät kunnaton noin 300 asukkana kokoisia.
"Meillä on sadassa pienimmässä kunnassa 3,5 prosenttia kaikista kuntien menoista ja siellä asuu 150 000 asukasta. Eivät kai nämä 150 000 voi uhmata koko yhteiskuntaa."
Ahvenanmaa nähtävästi voi...
Hannes Manninen: Kuntapuheet vastuuttomia
julkaistu ke klo 13:07, päivitetty ke klo 14:36
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/hannes_manninen_kuntapuheet_vastuuttomia_1947048.html
Entinen kuntaministeri, kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) pitää viimeaikaista keskustelua kuntien määrästä vastuuttomana. Manninen sanoi Yle Radio Yhden Ykkösaamussa, että puheet vaarantavat vapaaehtoisuuteen perustuvan kuntauudistuksen.
Manninen sanoi pitävänsä järjettömänä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) puhetta siitä, että kuntien lukumäärä tai pienet kunnat olisivat hyvinvointivaltion uhka.
- Meillä on sadassa pienimmässä kunnassa 3,5 prosenttia kaikista kuntien menoista ja siellä asuu 150 000 asukasta. Eivät kai nämä 150 000 voi uhmata koko yhteiskuntaa. Minusta tälläisten lukujen heittely on täysin vastuutonta, Manninen sanoi.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi olevansa Mannisen kanssa samaa mieltä siitä, että luvut ovat keinotekoisia ja etteivät suurin murhe ole pienet haja-asutusalueen kunnat.
- Kyllä paljon isompia haasteita on kaupunkiseuduilla, joissa keskikokoiset ja vähän isommatkin kaupungit kilpailevat keskenään ja sitä kautta menetetään hirveän suuria kansantaloudellisia mahdollisuuksia, sanoi Vapaavuori.
YLE Uutiset
KePulainen pakkoruotsittaja puolustelee Ahvenanmaan lilliputtikuntia: Ahvenanmaalla on 16 kuntaa ja niissä kaikkiaan 27 500 asukasta. Pienimmät kunnat on noin 300 asukkaan kokoisia.
"Meillä on sadassa pienimmässä kunnassa 3,5 prosenttia kaikista kuntien menoista ja siellä asuu 150 000 asukasta. Eivät kai nämä 150 000 voi uhmata koko yhteiskuntaa."
Ahvenanmaa nähtävästi voi...
kuntien lukumäärä suomessa on 317 ja perusteluna samat kuin
Jyrki Kataisen kuntamäärän vähentämiseen sataan.
Mitä siinä säästetään jos kaksi köyhää kuntaa liitetään yhteen
kun kaikille molempien kuntien työntekijöille ja viranhaltijoille
taataan irtisanomissuoja ja palkanmaksu viideksi vuodeksi eteenpäin?
Ja neljän vuoden kuluttua näihin liitetään taas yksi köyhä lisää ja
sama peli jatkuu viidellä vuodella .
Sen jälkeenhän maassa jo onkin, ennusteiden mukaan, työvoimapula.
Missä pihvi? Kuten läntiset ystävämme asian ilmaisevat.
Ahvenanmaalle riittäisi yksi kunta. Nyt siellä on kymmenittäin hallinnon virkamiehiä tyhjän panttina.
Ahvenanmaa saa Suomessa eniten tukea per asukas. Se on 2 kertaa enemmän kuin köyhänä pidetyn Kainuun saamat tukirahat.
Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten
18.4.2010 8:17
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten/1135256188594
http://www.hs.fi/tulosta/1135256188594
"Ahvenanmaa saa Suomen maakunnista henkeä kohden selvästi eniten valtion rahaa.
Vuonna 2008 valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat 13 225 euroa, kun koko maassa keskimäärin menot asukasta kohden olivat 6 997 euroa, Tilastokeskus kertoi tällä viikolla.
Sen mukaan ero selittyy itsehallinnolla ja pienellä koolla, joka kasvattaa henkeä kohden laskettuja menoja."
Tiolla omassa avauksessani tämän sanoin, mutta sopii tähänkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9311618/45749204
Helsingin palvelut maksavat enemmän ja ovat laadultaan heikompia. Ihmeellinen yhtälö eikö vaan
Koetappas päästä Helsingissä terveyskeskukseen jonottamatta. Koetappas saada lapsillesi päivähoitopaikka lähimmästä tarhasta. Opetustoimessa taitaa laatu olla kohdallaan parhaissa kouluissa, mutta sitten taas löytyy toista äärilaitaa, maan kehnoimpia kouluja ainakin oppilaiden menestyksellä mitaten. Sama koskee lukioita. Koetappa päästä sisään jos keskiarvosi on alle kasin. Eikun Vantaalle kouluun. Missä muualla kuin Helsingissä kadut ovat roudan runtelemat vielä elokuussa? Missä muualla puistoissa rehottaa kasvien sijaan juopot? Tai viikonloppuisin pussikaljaa kiskovat nuoret.
Helsinki ei saa suuremmalla rahalla parempia palveluita, vaan stadilaiset maksaa vähemmästä enemmän. Tehottomuus vaivaa.
Helsinki tulee muutenkin kalliiksi. Ajatellaan vaikka metrorakentamista. Mielipidepankin toverit piilottivat laskelmia ja me tuottavaa työtätekevät maksamme.
Kannattaisiko koko julkinen hallinto siirtää Lahden ympärsitöön. Siellä on tilaa asunnoille ja liikenteelle.?