Mikseivät sosialidemokraatit kehtaa myöntää avoimesti olevansa sosialisteja? Ihme touhua - luulisi sentään politiikassa uskallettavan olla aidosti mitä ollaan, eikä venkoilla äänestäjien edessä näin vaalien alla. Varsinkin, jos puolue on vaatinut äänekkäästi "kuluttajansuojaa äänestäjille", niin luulisi sen rinta rottingilla julistavan omaa ilosanomaansa. Mutta ei. Ei sitten millään.
Sosialidemokraattista puoluetta kutsutaan sosialidemokraattiseksi puolueeksi vain siksi, koska työväen- ja sosialisti-puolueeet olivat laittomia Weimarin-Saksassa. syntyhetkellään ne olivat ideologialtaan lähes täysin identtisiä mm. marksilaisten (kommunistien) kanssa. Koska sosialismi rantautui Suomeen ko. ajanhetkellä, myös Suomen sosialistista puoluetta kutsutaan Sosialidemokraattiseksis puolueeeksi.
Sosialidemokraattista puoluetta kutsutaan sosialidemokraattiseksi puolueeksi vain siksi, koska työväen- ja sosialisti-puolueeet olivat laittomia Weimarin-Saksassa. syntyhetkellään ne olivat ideologialtaan lähes täysin identtisiä mm. marksilaisten (kommunistien) kanssa. Koska sosialismi rantautui Suomeen ko. ajanhetkellä, myös Suomen sosialistista puoluetta kutsutaan Sosialidemokraattiseksis puolueeeksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
saa? Ole sellainen vain.........,
Lipponen sanoo olevansa Bernsteiniläinen sosialidemokraatti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_revisionismi
Lehtinen sanoo olevansa oikeistodemari (sosiaaliliberalisti)
Jugner on sanomansa mukaan demokraatti, mitä se sitten tarkoittaakin - ilmeisesti Lehtisen linjalla.
Urpilainen SDP:n olevan keskustavasemmistolainen.
Arvo-sosialiliberaalein puolue nykyään on Suomen Keskusta rp. Hyvänä kakkosena tulee Vihreä Liitto rp. Vähemmistökommunismi tunnetaan lähinnä Tennilästä. Keskustavasemmistolaisuus voidaan myös tulkita sosialiliberalismiksi. Ei ihme, että puolueen nykylinja ei myy - onhan samoilla apajilla niin Perussuomalaiset rp., kuin Keskusta rp. ja Vihreä Liitto rp.
porvakraakkujia on aivan tarpeeksi. Suomessa ei ole yhtään vasemmisto / sosialistipuoluetta tällä hetkellä. Näitä uusliberalismin sairastuttamia sitäkin enemmän. Tulee vielä aika, jolloin kaikkea säännellään. Se on luonnon laki, josa elää meinataan tällä telluksella.
on olla sosialisti. Oletko joku amerikkalainen luuseri? Taidat onneton olla kapitalisti, kaikkien kynijä ellet saatana peräti imperialisti. Rasisti ainakin.
Poistaako sosialisti varallisuusveron? Vannooko, että vain heidän ruuminsa yli sen voi palauttaa?
Sosialismia on monenlaista. Moderni työväenliike ammensi lähtökohtansa lähinnä marxilaisesta sosialismista,
joka hajautui 1900-luvun parina ensimmöisenä vuosikymmenenä mm. äärivasemmistolaiseen leninismiiin, vasemmistolaiseen kautskylaisyyteen ja maltillisen vasemmistolaiseen (tai miksei keskustavasemmistolaiseen)
revisionismiin. Sosialidemokratian kulmakiveksi tuli Euroopassa yleensä revisionismi, jonka oppi-isä oli Eduard Bernstain. Marxilaisen sosialismin lisäksi oli muitakin sosialismin haaroja, kuten ay-sosialismi, joka on merkittävä mm. Englannin Labour-puoleessa. Sosialidemokraattisten puolueiden tavoitteena oli siis vähittäinen eteneminen demokraattisten uudistusten ja yhteistyön kautta kohti sosialismia. Myöhemmin tähän on tuoneet uusia näkökulmia mm. Anthony Giddens ja miksei amerikkalainen John Rawlskin, joka tosin ponnistaa eri perinteestä. Käytännössä eurooppalaisen sosialidemokratia ja amerikkainen (sosiaali)liberalismi edustavat hyvin samanlaista ajattelua.
Sosialismi -sanan paha kaiku johtuu lähinnä kommunismien toteuttamasta ns. reaalisosialismista, joka eroaa aika lailla sosialidemokraattien hahmottelemasta demokraattisesta sosialismista. Tämäkin on laimentunut sillä tavoin, että yleensä demarit kannattavat joissain asiassa sosialistisia ratkaisuja, toisissa taas ei. Lähestymistapa on siis pragmaattinen. Onhan Obaman aikaan saama julkisen vallan takaama terveyshoitouudistus amerikkalaisen oikeiston mielestä sosialismia. Tällä tavalla ajateltuna esim. pohjoismaissa on aika lailla sosialismia. Talouden osalta se tarkoittaisi, että demokraattisesti valitellu julkisella vallalla pitää olla oikeus asettaa markkinataloudelle rajat ja säädellä talouselämää tarvittaessa.
SDP:n periaateohjelmassa sanotaankin seuraavasti: Ohjattuna markkinatalous pystyy menestyksellisesti tyydyttämään ihmisten kulutustarpeita. Talouden on palveltava koko yhteiskuntaa ja sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Yhteisen edun on aina kuljettava yksityisen voitontavoittelun edellä. Sosialidemokraattinen politiikka on tämän edun etsimistä ja toteuttamista.
Nykyajan SDP on aatehistoriallisesti lähinnä yhdistelmä sosialismia ja liberalismia, eikä siinä ole mielestäni mitään häpeämistä vaan pikemmin se on ylpeyden aihe. Käytännön talouspolitiikassa tämä tarkoittaa sekataloutta tai demokraattisesti ohjattua markkinataloutta, jossa julkisella vallalla on merkittävä rooli.