mutta en edes kehtaa myöntää sitä.muuten ku täällä nimettömänä ;)
miehestä kaikki on kivaa, mukavaa, helppoa. Ja on hän tavallaan oikeassakin, kiltimpiä lapsia saa hakea, ei siis tosiaan mitään kauhukakaroita. vanhempi on kohta 2 ja vauva 5kk. vauvakin on perustyytyväinen, ei paljoo itkeskele, viihtyy välillä hyvin itekseenkin... mutta mutta....
silti tuntuu että tartten lomaa. eka ajattelin että pienet hetket silloin tällöin jo auttais, mut enää ei nekään. tuntuu että haluisin olla ainakin VIIKON erossa lapsistani. haluisin antaa ne sellasen ihmisen hoitoon että tiedän heidän pärjäävän niin hyvin, ettei minun tartteis uhrata ajatustakaan heihin koko viikon aikana. ongelma niissä pienissä tauoissa on se etten oikein kerkee kunnolla mitään tehhä loppuun asti. tuntuu vähän siltä, kun joka kerta kun alkas seksiä harrastaa niin tietäs jo heti alottaessa että se keskeytetään! on niin paljon asioita joita en oo saanu rauhassa tehhä niin pitkään aikaan. Tahtoisin lukea kokonaisen lehden, katsoa kokonaisen elokuvan, siivota, löhötä, nukkua puolille päivin, ihan mitä vaan kunhan sen saisi tehdä keskeytyksettä! en kaipaa juopottelua,baarireissuja tai mitään vastaavaa, tahtoisin vai hetken,keskeytyksettä olla MINÄ, oman itseni herra,määrätä itse ajankäytöstäni, olla hiljaisuudessa...
pahinta tässä olossa on syyllisyyden tunne. miksi tahdon lähettää omat ihanat lapseni,keitä rakastan, pois luotani? miksi en jaksa hymyillä kun esikoinen viidettäkymmenettä kertaa repii kuivamassa olleet pyykit telineestä?miksi turhaudun kun "joudun" joka päivä toistamaan samaa rumbaa ilman hetken taukoa? joskus siivoankin vain siks että voin tehdä hetken jotain muuta ku peuhata lasten kaa.
uskon vakaasti että olisin parempi, levänneempi, energisempi ja ihanampi äiti jos tämän loman voisin pitää, mutta kun vauvakin on vielä niin pieni niin taitaa jäädä haaveksi.kun ei vaan pinna kokonaan ehtisi palaa poikki ennen kun se loma on mahdollista :(
vaikeaa ymmärtää miksi näinkin hyvin sujuva arki rasittaa ja kaipaan pois,hetkeksi, ihan hetkeksi vaan.
miehestä kaikki on kivaa, mukavaa, helppoa. Ja on hän tavallaan oikeassakin, kiltimpiä lapsia saa hakea, ei siis tosiaan mitään kauhukakaroita. vanhempi on kohta 2 ja vauva 5kk. vauvakin on perustyytyväinen, ei paljoo itkeskele, viihtyy välillä hyvin itekseenkin... mutta mutta....
silti tuntuu että tartten lomaa. eka ajattelin että pienet hetket silloin tällöin jo auttais, mut enää ei nekään. tuntuu että haluisin olla ainakin VIIKON erossa lapsistani. haluisin antaa ne sellasen ihmisen hoitoon että tiedän heidän pärjäävän niin hyvin, ettei minun tartteis uhrata ajatustakaan heihin koko viikon aikana. ongelma niissä pienissä tauoissa on se etten oikein kerkee kunnolla mitään tehhä loppuun asti. tuntuu vähän siltä, kun joka kerta kun alkas seksiä harrastaa niin tietäs jo heti alottaessa että se keskeytetään! on niin paljon asioita joita en oo saanu rauhassa tehhä niin pitkään aikaan. Tahtoisin lukea kokonaisen lehden, katsoa kokonaisen elokuvan, siivota, löhötä, nukkua puolille päivin, ihan mitä vaan kunhan sen saisi tehdä keskeytyksettä! en kaipaa juopottelua,baarireissuja tai mitään vastaavaa, tahtoisin vai hetken,keskeytyksettä olla MINÄ, oman itseni herra,määrätä itse ajankäytöstäni, olla hiljaisuudessa...
pahinta tässä olossa on syyllisyyden tunne. miksi tahdon lähettää omat ihanat lapseni,keitä rakastan, pois luotani? miksi en jaksa hymyillä kun esikoinen viidettäkymmenettä kertaa repii kuivamassa olleet pyykit telineestä?miksi turhaudun kun "joudun" joka päivä toistamaan samaa rumbaa ilman hetken taukoa? joskus siivoankin vain siks että voin tehdä hetken jotain muuta ku peuhata lasten kaa.
uskon vakaasti että olisin parempi, levänneempi, energisempi ja ihanampi äiti jos tämän loman voisin pitää, mutta kun vauvakin on vielä niin pieni niin taitaa jäädä haaveksi.kun ei vaan pinna kokonaan ehtisi palaa poikki ennen kun se loma on mahdollista :(
vaikeaa ymmärtää miksi näinkin hyvin sujuva arki rasittaa ja kaipaan pois,hetkeksi, ihan hetkeksi vaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itselläni on myös samoja tuntemuksia ollut jo pitkään ja nyt olen palaamassa töihin (nuorempi reilun vuoden) ja aloitin ratsastuksen :) Matkaa tallille kertyy ensin autolla ajaa puolisen tuntia, hevosen varustaminen ja ratsastustunti päälle eli muutama tunti siellä hurahtaa ja olo on paljon energisempi sen jälkeen. Kerran viikossa kun pääsee sinne, ei malttaisi odottaa seuraavaa kertaa :)
Tarkoitan siis, että mitä jos keksit jonkun harrastuksen jonne pääset vaikkapa kerran viikossa tai lähdet lukemaan lehtiä kirjastoon ihan yksin, tai mitä sitten haluatkaan. Tai lähetät miehesi lasten kanssa puistoon, mummolaan/kylään jolloin saat olla ihan yksin kotona? Uskoisin että siitä voisi olla apua etkä tarvitsekaan ihan viikkoa :) Muutama tunti viikossa omaa aikaa on mielestäni äidille oikeutettua!
kyllä oikeassa. Jaksaaksesi tarvitset omaa latautumisaikaa. Järjestä se, hanki MLL hoitaja silloin tällöin katsomaan lapsia, jolloin saat rauhassa hoitaa asiat tms. Ajan myötä tilanne tulee vain pahenemaan, mikäli nyt et tee asialle mitään. Hanki äitiystäviä, joiden kanssa vaihtaa ajtuksia, käy kerhoissa, hanki vertaistukea. Mieti mikä teille perheenä parasta-voisiko mies hoitaa enemmän lapsia? Itse vein lapset kolmeksi tunniksi yksityiselle perhepäivähoitajalle kerran viikossa ja tuo aika oli todella mahtavaa!!!
mies voisi kyllä hoitaa joo, mutta kun pointti oli se juuri että nyt tuntuu siltä ettei pienet latautumistauot enää auta vaan tartteis oikein kunnon loman koko perheen pyörittämisestä.
mieskin sanoo aina että mene kaverin luo kyllä hän hoitaa lapsia, mutta EN HALUA kaverin luo, haluan olla YKSIN omassa kodissani. Tätä ei mies tunnu ymmärtävän, hän saa voimia siitä kun käy kaverin luona kahvilla ja peetä jauhamassa ja minun ainut toiveeni on että saisin olla yksin kotona. Lenkille lähtökään ei auta tähän koska enhän silloin kotona ole vaikka yksin olisinkin. Kun lapset nukkuu niin mies nauttii hiljaisuudesta ja rauhasta ja minä en taas osaa mitään aloittaa kun stressaan että minä hetkenä hyvänsä minut keskeytetään. En voi rentoutua täysin jos lapset ovat kotona, olen jatkuvassa "standby"-tilassa. se on niiiiin kuluttavaa!
kyse on pienistä asioista, mutta kun ne toistuvat ja toistuvat niin hetkittäin vaan hermo palaa. Jos vaikka tahtoisin syödä rauhassa,minut keskeytetään,suihkussa ollessani oveen koputellaan ja kun en avaa alkaa huuto, juuri kun saa kirjan aukaistua jommalle kummalle tulee joku hätä ja lukeminen jää. tai sitten linnouttaudun makkariin ja sovin miehen kanssa ettei minua saa häiritä tuntiin. okei, mutta en osaa keskittyä kun viereisestä huoneesta kuuluu meteliä. olo on kuin kitaran kielellä, äärimmilleen venytetty, minä hetkenä hyvänsä katkeava ja paukahtava,kireä...
tahtosin hetken olla nin,että voin hyvillä mielin unohtaa kaiken ja kaikki muut, ja keskittyä siihen, mitä minä haluan, mitä minulle kuuluu, mikä minusta on kivaa. Muitten pillin mukaan tanssiminen (jopa omien lasten) kiristää pikku hiljaa jos koskaan ei voi laittaa omia tarpeitaan etusijalle.
yksinkertaisuudessan: tahtoisin hetken jolloin voin olla hyvällä omallatunnolla totaalisen itsekäs!
Tuossa äskeisessä viestissä jo tulikin ehdotus hoitoon viemisestä, tai olisiko isovanhemmat kuinka lähellä, saisiko heille lapset joskus muutamaksi tunniksi hoitoon? Nuorimmaisesi on vielä niin pieni etten ainakaan itse veisi perhepäivähoitoon, vaan ennemmin tutulle tai sukulaiselle.
Itse olen läpikäynyt samoja ajatuksia lomalle lähtemisestä ja totaalista irtautumista perheen arjen pyörittämisestä, mutta kun on löytänyt mielekästä tekemistä joka on vain minun ja saan yksin tehdä, on se auttanut. Yritä edes löytää voimaa muutaman tunnin irtautumisesta :)
Selvitä oman paikkakuntasi ja lähimaaston täydentävät hoitomuodot ts. vaihtoehtohoidot.
Kirjoituksestasi tulkitsin ja ehkäpä rivien välistä luin, että ongelmana ei ehkäpä ole juuri se oman ajan saanti vaan jokin muu. Esim. asenne (en tarkoita, että sinulla olisi veemäinen asenne, asenteita on niin monenlaisia) tai jokin kielteinen ajatusmalli. En usko, että viikonkaan loma tuo helpotusta tilanteesi vaan tulet ehkäpä toistamaan viikon loman jälkeenkin, jossakin vaiheessa, ajatuksia mitkä ajavat sinut siihen tunnetilaan, missä sinusta tuntuu siltä, että tarvitset paljon lomaa.
Suosittelen regressio-ohjausta , reikihoitoa tai jotakin "tunteita hoitavaa" vaihtoehtohoitoa.
Käy katsomassa astro.fi -sivuilta auttajalistalta. Sieltä löytyy hoitajia ja hoitomuotoja.
Kaikkea hyvää sinulle!
Ilmeisesti sinä tarjoaisit nälkäiselle asennekasvatusta siihen, että hän pääsisi pois nälän tunteesta? Tarjoatko jotain reikihöpinää ihmiselle, joka on janoinen? Tuliko mieleen, että nälkäinen tarvii ruokaa ja väsynyt lepoa? Kaikkea sontaa sitä näkee, että reikiä ja muuta humpuukihoitoa ihmiselle, joka oikeasti tarvii vain hetken omaa rauhaa. Luetko pelkkiä rivinvälejä ja jätät tekstin ja kirjoittajan varsinaisen viestin huomiotta?
Ymmärrän aloittaja sinua täysin. Itse pääsin pariksi viikoksi matkalle, kun muksuni oli pieni. Itselleni oli tärkeää oppia kokemaan myös ikävän tunne ja se että on juuri oman itsensä herra äitiyden ohella. Tuntui, ettei pienet hetket riittäneet lepoon ja mielenkiinnon kohteisiin ja palautumiseen (synnytys ja vauvaikä rasittava). Vasta kunnollinen palautuminen ja sen oman elämän jälleen omaksi ottaminen oli tärkeää. Pitää saada nukkua univelat pois ja olla vain ja touhuta omia. Uskaltaisitko laittaa muksut isän kanssa reissuun edes muutamaksi päiväksi? Kyllä tuohon ratkaisuja löytyy ja keinoja, ehkä se vaatii taloudellista panostusta. On kurjaa, kun äitiyden myötä tulee jatkuva syyllisyyden tunne joka kestää ainakin lasten ollessa pieniä. Mutta se on kai luonto järkännyt, että lapsella olisi hyvä hoito. Siitäkin pitää ilmeisesti tuntea syyllisyyttä, jos ei tunne syyllisyyttä? :) Mutta ajattele niin päin, että kun lasten äiti on levännyt ja iloinen, on lapsillasikin parempi olla.
Suurinta roskaa millä olen ihmisiä nähnyt kusetettavan ja rahastettavan, on tämä reiki. Vain joku uskonnollinen kaatumaparannus on samansorttista. Jos et parane, niin et usko tarpeeksi tai et ole maksanut tarpeeksi! Tuolta pystymetsästä jokainen rahanhimoinen voi käydä jonkun parantajakurssin ja alkaa toimimaan jonain reikimasterina, jonka "koulutus" on verkostomarkkinointiteoriapohjainen. Törkyhintaisen kurssin seurauksena muka kehittyy joku yliluonnollinen kyky parantaa! Tuollainen yliluonnollinen kyky tulee siis, kun on riittävästi rahaa maksaa jostain kurssista. Kun seuraa ilmoituksia, on joka paikkakunnalla reikihoitajia melkein yhtä paljon kuin asukkaita. On pakko varmaan alkaa markkinoimaan reikihoitoa myös niille, jotka eivät mitään "parannusta" tarvitse?
Oletko koskaan kokeillut reikiä tai muuta täydentävää hoitoa?
Aloittajan ongelma ei mielestäni ehkäpä katoa pelkällä lomalla. Hänen olisi hyvä muuttaa asennettaan ja ajattelutapaa.
Maailma on juuri sellainen kuin ajatus siitä.
Nälkä ja jono ovat fyysisiä tarpeita. Ymmärsin, että aloittaja on ehkäpä enemmän henkisesti väsynyt kuin "nälkäinen". Nälkään syödään ja janoon juodaan, mutta henkisyyttä hoidetaan toisella tapaa. Jokainen ihmisen on niin fyysinen, psyykkinen kuin henkinenkin ja näiden kokonaisuus. Yksi osa-alue kun reistaa niin se vaikuttaa muihin alueisiin ja koko kokonaisuuteen.
Meillä jokaisella on asenteemme asiaan kuin asiaan (sinulla näyttäisi olevan voimakas negatiivispainotteinen asenne henkistä huolenpitoa tai ainakin reikiä kohtaan) ja mm. juuri tuo asenne vaikuttaa siihen miten näemme maailmamme. Asennetta ja ajatusta muuttamalla muuttuu myös oma elämämme.
Kokeile!
"Aloittajan ongelma ei mielestäni ehkäpä katoa pelkällä lomalla."
Olisiko mitenkään mahdollista tästä reikityrkytyksestäsi huolimatta, että antaisit aloittajan edes kokeilla ensin sitä lomaa ja omaa aikaa? Jospa aloittaja on vain väsynyt, kuten äidit tuppaavat olemaan? Aloittajan asenteessa ei ole mielestäni yhtään mitään vikaa tai muutettavaa. Kun ihminen tekee yhtä ja samaa työtä, alkaa siihen kummasti ryytyä vaikka työ olisi palkitsevaakin. Varsinkin kun sitä työtä on 24/7.
Mutta nämä reikihöpötykset perustuvat juuri siihen, että ensin luodaan jokin pseudo-ongelma, ja sen jälkeen siihen löytyy, yllätys yllätys - ratkaisu jostain reikistä, jonka hinta näkyy yhdessä ilmoituksessa olevan 190e/kaksi käyntikertaa. Joku ihminen kertoo siis tuohon hintaan, että miten sinun pitää ajatella. :D
Minulla on tuttavapiirissä kaksikin reikihöpsöä, ja kummankin touhut yhtä tyhjän kanssa. Mikään parantajan lahja ei tule kursseilla eikä sitä voi ostaa rahalla. Jos parantajan lahja on, se annetaan isommasta kädestä eikä siinä kysellä kurssitutkintoja ja lompsan paksuutta. Reiki näyttää olevan pyramidimallista verkostomarkkinointia, eli perustuu vain uusien rekrytoitavien rahastukseen. Joku parantava voima on vain se näennäistuote, jolla markkinoidaan kalliita kursseja. Amerikkalaiset markkinointipsykologit on fiksuja.
"Meillä jokaisella on asenteemme asiaan kuin asiaan (sinulla näyttäisi olevan voimakas negatiivispainotteinen asenne henkistä huolenpitoa tai ainakin reikiä kohtaan)"
Minulla on todellakin hyvin, HYVIN, negatiivinen asenne kaikkea kusetusta ja rahastusta kohtaan, mitä reiki aivan selvästi ja kokemuksestani on. Eli älä tee mitään korrelaatioita reikin - henkisen huolenpidon välille, koska yhteyttä näiden kahden välillä hyvin vaikea nähdä. Tai ehkäpä tarkoitatkin henkisellä huolenpidolla sitä, että ainakin reikihoitaja voi hyvin, asiakkaasta viis. Kuka tahansa mielenterveyspotilas (tuttavani), imbesilli tai peruskoulua käymätönkin, joka ei voi päästä mihinkään oikeaan valvottuun terapiakoulutukseen voi tietty alkaa "parantajaksi".
Uskomushoitoihin laitetun rahan voi laittaa vaikka lomakassaan ja mennä esim. kylpylään saamaan OIKEAN KOULUTUKSEN SAANEEN JA VIRANOMAISTEN VALVONNASSA toimivan hierojan tai terapeutin tms palveluista, ja sillä tavoin huolehtia itsestään ja läheisistään.
Henkinen huolenpito on myös jotain sellaista, jota on mahdollisuus antaa ja vastaanottaa ilman että siitä pitää maksaa. :) Usko huvikses!
estää sinua. Imbesilli? Peruskoulua käymätön?
Oletko varma, että reiki tms vaihtoehtohoito on kusetusta? Onko sinulla todisteita siitä, että vaihtoehtohoidot ts. täydentävät hoidot eivät auttaisi?
Jos olet ollut vaihtoehtohoidossa tuolla asenteella niin et varmastikaan ole huomannut, että se olisikin voinut auttaa.
Vaihtoehtohoitoja antava ottaa maksua ajasta mitä hän kuluttaa asiakkaan kanssa.
Jokaisella, myös sinulla, on mahdollisuus oppia hoitamaan itseä ja toisia reikillä.
Vaihtoehtohoitoja tekevä tekee hoitoja ammatikseen. Miksei hän saisi ottaa maksua siitä? Vaihtoehtojoitajat saavat oikeaa koulutusta.
Yhtä hyvin voisi ajatella, että koulutettu psykiatri (terapeutti) tekee huuhaatyötä, työskenteleehän hän ihmisen mielen kanssa. Mielihän on jotakin mitä ei voi nähdä tai tunnustella. Siis onko sitä edes olemassa?
Enhän minä ketään estä tekemästä mitään ehdottaessani vaihtoehtohoitoja ongelman ratkaisuun. Usein ne auttavat erilaisissa ongelmissa.
" Aloittajan asenteessa ei ole mielestäni yhtään mitään vikaa tai muutettavaa. Kun ihminen tekee yhtä ja samaa työtä, alkaa siihen kummasti ryytyä vaikka työ olisi palkitsevaakin. Varsinkin kun sitä työtä on 24/7."
Siinäpä se! On ihan sama mitä tekee ja kuinka pitkään. Jos asenne ja ajatukset ovat oikeat, tekemisestään voi nauttia. Mutta jos ajattelee, että "mulla on paha olla, tarviin lomaa, mä en jaksa" niin siltähän se tuntuu, eikö? Tällä en tarkoita sitä, että aloittaja ajattelee juuri näin.
Omia ajatuksia voi, saa ja pystyy muuttamaan saadakseen toisenlaisen lopputuloksen asioihin tai toisenlaisen kokemuksen asioista.
Nyt, kun tästä reikistä kerran keskustellaan ja se ilmeisesti on iso "kummitus" sinulle... niin reikihoidossa hoitaja ei kerro miten pitää ajatella vaan reiki-energia (samaa energiaa on myös sinussa) auttaa ihmistä kokonaisuutena ja sillä on vaikutusta tunne-elämään. Reiki-erergia kohottaa ihmisen omaa energiatasoa ja näin auttaa ihmistä paranemaan.
Jos on ongelma niin eikö siihen ole hyvä löytääkin vastaus? Muuttaa ehkäpä tapaa tehdä asioita ja tapaa ajatella ja jos vaihtoehtohoito (joita on muitakin kuin reiki) tuo ongelman selvitykseen apua niin eikö se silloin ole hyvä juttu?
Kiitos ja hyvää yötä!
Juurihan kerroit, että aloittajalla on asennevamma, joka pitää korjata reikillä:
"En usko, että viikonkaan loma tuo helpotusta tilanteesi""
Millä tavalla pystyt pelkän mielipidekirjoituksen perusteella tietämään, mikä aloittajaa vaivaa ja väännät sen perusteella diagnoosin? Eihän lääkäri eikä psykologikaan (n. kahdeksan vuoden koulutuksen jälkeen) pysty tekemään niin näkemättä ja kuulematta potilasta tarkemmin.
"niin reikihoidossa hoitaja ei kerro miten pitää ajatella vaan reiki-energia (samaa energiaa on myös sinussa)"
Jos minussa itsessäni on luontaisesti tuota ihmeellistä reikiä, niin sittenhän voin käyttää sitä oman ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseen ilmaiseksi? :D Miksi siitä pitää maksaa, jos se kerran on luontaisesti kaikissa eli ilmaista? Vai onko tuo reiki ilmestynyt kehooni vasta silloin, kun joku markkinointinero keksi semmoisen olemassaolon jenkeissä (ja keksi siitä hyvän rahastuskeinon)?
Millä jumalallisella oikeudella joku voi saada maksullisella kurssilla yksinoikeuden jonkun "energian" hallitsemiseen? Olen tutustunut näihin reikiperiaatteisiin ja muihin uskomushoitoihin ja kyseessä on täysin vastuuton toiminta, jossa ihmisten hädänalaista tilaa käytetään hyväksi koska sillä rahastetaan suuria summia. Asia olisi toinen, jos tätä hoitoa tarjottaisiin ilmaiseksi, jolloin tyhjistä lupauksista ja olemattomasta ei tarvitsisi maksaa. Mikään reikihoitaja ei ole virallinen terapeutti eikä hänellä ole oikeutta käyttää sellaista titteliä tai määrätä ihmisille hoitoja tai tehdä diagnooseja, kuten sinä aloittajasta teit.
Oikeaa terapiaa saa halvemmalla hinnalla psykologin vastaanotolta (kela korvaa), jos sellaista tuntee tarvitsevansa. Mutta todennäköisesti psykologi kehottaisi aloittajaa järjestämään itselleen ensin mahdollisuuden järjestää omaa aikaa, tilaa ja lepoa. Maalaisjärjen käyttö ei ole kiellettyä.
"Nälkä ja jono ovat fyysisiä tarpeita."
Maslowin tarvehierarkian mukaan (peruspsykologiaa) myös unen ja levon tarve ovat fyysisiä.
"Jos olet ollut vaihtoehtohoidossa tuolla asenteella niin et varmastikaan ole huomannut, että se olisikin voinut auttaa."
Eikö sen reikihoidon pitänyt olla ratkaisu nimen omaan asennevammoihin, oman kirjoituksesi perusteella? =))) Jos sen asenteen voi muuttaa jo itse ennen mitään reikihoitoja, niin miksi sitten kukaan tarvii mitään reikihoitoa??? Mikä sen reikihoitajan homma sitten on? Vastaus: kääriä hyvä tili toisen hädän kustannuksella.
Tässä osuit asian siihen ytimeen, mitä kerroin jo ensimmäisessä puheenvuorossani:
Jos potilas ei parane tai saa mitään apua, niin vika on hänessä itsessään: joko väärä asenne, hän ei usko tarpeeksi tai hän ei ole maksanut tarpeeksi! :DDDDD
Kaikkea hyvää sinulle! Ihan oíkeasti!
Kaikkea hyvää sinulle! Oikeasti toivon sitä!
Hei,
Miksi reikihoitajilla on pilvin pimein asiakkaita? Miksi ihmiset käyvät siellä? Käyvätkö he siellä, vaikka eivät saakaan siitä mitään hyvää itselleen, rahan menettämisen ilosta? Vai saavatko he sieltä jotakin niin hyvää, että käyttävät ilolla sen summan tähän tarkoitukseen? Ketään ei pakoteta siihen. Jos reikihoitaja kusettaa asiakkaan mielestä, hän on itse halunnut mennä sitä kokeilemaan. Kukaan ei pakota ketään. Meitä kusetetaan tässä maailmassa niin pahasti, että olisi syytä kiinnittää huomiota todellisiin kusettajiin, joiden kanssa meidät pakotetaan olemaan tekemisissä. Reikihoitajan luo ketään ei pakoteta menemään, jos luulee tämän kusettavan. Ovatko kaikki ne, jotka saavat hyvää oloa reikistä, kusetettavia idiootteja vai?
Ne ovat kauniisti sanottuna hyväuskoisia höppänöitä joita on helppo kusettaa.
Myöskin niillä on liikaa rahaa jota voi suretta tuhlailla kaikenlaiseen hölpönpölppöön.
Parasta hoitoa väsyneelle ja stressaantuneelle ihmiselle on päästä kunnon lomalle pois kotiympyröistä!
Ne rahat mitkä menee jonninjoutaville puoskareille kannattaa pistää lomakassaan.