Tässä on mun pieni tarina.
Olen kaivannut erästä naista hyvin pitkään,oikeastaan olen palavasti odottanut että hän ottaisi minuun yhteyttä ja voisimme nähdä kasvotusten ja keskustella.
Sanotaanhan että jos ei itse asioiden eteen mitään tee,ei myöskään mitään saa aikaiseksi.
Tilanteessani en ole uskaltautunut ottamaan häneen yhteyttä, virheellisesti olen ajatellut että hän oli meistä se joka oli rohkea ,ja ainainen aloitteen tekijä?
Mutta hänellä on varmaan uusi elämä ja uudet kujeet,on siis ymmärrettävää etten ole kuullut hänen tuttua fraasiaan puhelimitse" Hei,mitä kuuluu?" , ja sitä ihmettä olen odottanut tapahtuvaksi.
Vuosien kuluessa aika on muokannut vanhasta suhteestani onnellisuuden ajan perikuvan,tuosta naisesta täydellisen sielun kumppanini , se muisto on kasvannut ikään kuin korkoa vuosi vuodelta.
Nyt sitten olen palannut reaalimaailmaan, laskin oikein kalenteria hyväksi käyttäen yhteisen ajan jaksomme pituuden,ja yllätyin !!
Kuinka mieleni oli kasvattanut yhdessä olo aikaamme yli vuoteen, kun se todellisuudessa oli ainoastaan huhtikuusta juhannukseen,vajaat 3kuukautta !!
Olen siis kaivannut naista, jonka tunsin kauan sitten ainoastaan 3kuukautta ,kuinka siinä ajassa on edes ollut mahdollista oppia tuntemaan toista ihmistä,ei kuinkaan.
Tämä tieto oli minulle järkytys, enkä ihmettele yhtään etten ole hänestä sen jälkeen mitään kuullut.
Nyt minun on helpompi ajatella asiaa, tiedän oikeat mittasuhteet vanhaan asiaan , meidän suhteemme oli ainoastaan nuoren parin lyhyt ihastumisvaihe joka eteni nopeasti kuukauden avoliittoon.
Voin sanoa että tämän asian muisteleminen oli hyvin ratkaiseva ja hyvä asia minulle henkisesti , ei ollut mitään rakkauden eedeniä ja sielunkumppania ,ainoastaan omien aivojeni kehittelemää mielihyvää parisuhteesta,onnen ajasta jonka oma mieleni muistoihini muovaili.
Sitä ihmistä ei ole, eikä sitä ole koskaan ollutkaan olemassa , pelottavaa mutta totta !
Nyt on helpompi elää tietäen kaiken olleen pitkälti harhaa .
Jos nyt tarjoutuisi mahdollisuus tavata tuo nainen ,en varmaan mieltäisi häntä edes samaksi henkilöksi joka oli elämässäni tuon lyhyen 3kuukauden jakson.
Kerron tämän pienen tarinani siksi, että tiedän kaltaisiani ihmisiä olevan paljon täällä liikkeellä jotka viestittelevät entisille rakkailleen ,toivoen että he sattuisivat lukemaan viestin ja vieläpä tunnistamaan lähettäjän.
Nämä palstat ovat erittäin hyvä terapian työstämiskeino, mutta todennäköisyys siihen että joku entinen rakkaus täältä löytyisi on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto,vaikka voittaahan aina joku lotossakin sanotaan.
Opetukseni on kuitenkin se, kannattaa mennä ajassa taaksepäin ja pakottaa itseään muistamaan asiat sellaisina kuin ne oikeasti olivat, ei pelkästään ne hyvät ja onnelliset hetket, vaan myös ne ikävät asiat ,koska on todennäköistä että niitä on muodostunut paljonkin koska tienne ovat päätyneet eroon.
Ihmisellä kun on taipumus muovata vanhoista asioista mieleisiään ja niin muodostuu pakkomielteitä vanhoja rakkauden kohteita kohtaan, jotka saattavat rassata mieltä ja poistaa terän nykyisistä suhteista aivan turhaan.
Älkää siis pitäkö rakkautta yllä johonkin exänne haamuun, eläkää tätä oikeaa elämäänne nyt, koska siinä on enemmän järkeä!!
Olen kaivannut erästä naista hyvin pitkään,oikeastaan olen palavasti odottanut että hän ottaisi minuun yhteyttä ja voisimme nähdä kasvotusten ja keskustella.
Sanotaanhan että jos ei itse asioiden eteen mitään tee,ei myöskään mitään saa aikaiseksi.
Tilanteessani en ole uskaltautunut ottamaan häneen yhteyttä, virheellisesti olen ajatellut että hän oli meistä se joka oli rohkea ,ja ainainen aloitteen tekijä?
Mutta hänellä on varmaan uusi elämä ja uudet kujeet,on siis ymmärrettävää etten ole kuullut hänen tuttua fraasiaan puhelimitse" Hei,mitä kuuluu?" , ja sitä ihmettä olen odottanut tapahtuvaksi.
Vuosien kuluessa aika on muokannut vanhasta suhteestani onnellisuuden ajan perikuvan,tuosta naisesta täydellisen sielun kumppanini , se muisto on kasvannut ikään kuin korkoa vuosi vuodelta.
Nyt sitten olen palannut reaalimaailmaan, laskin oikein kalenteria hyväksi käyttäen yhteisen ajan jaksomme pituuden,ja yllätyin !!
Kuinka mieleni oli kasvattanut yhdessä olo aikaamme yli vuoteen, kun se todellisuudessa oli ainoastaan huhtikuusta juhannukseen,vajaat 3kuukautta !!
Olen siis kaivannut naista, jonka tunsin kauan sitten ainoastaan 3kuukautta ,kuinka siinä ajassa on edes ollut mahdollista oppia tuntemaan toista ihmistä,ei kuinkaan.
Tämä tieto oli minulle järkytys, enkä ihmettele yhtään etten ole hänestä sen jälkeen mitään kuullut.
Nyt minun on helpompi ajatella asiaa, tiedän oikeat mittasuhteet vanhaan asiaan , meidän suhteemme oli ainoastaan nuoren parin lyhyt ihastumisvaihe joka eteni nopeasti kuukauden avoliittoon.
Voin sanoa että tämän asian muisteleminen oli hyvin ratkaiseva ja hyvä asia minulle henkisesti , ei ollut mitään rakkauden eedeniä ja sielunkumppania ,ainoastaan omien aivojeni kehittelemää mielihyvää parisuhteesta,onnen ajasta jonka oma mieleni muistoihini muovaili.
Sitä ihmistä ei ole, eikä sitä ole koskaan ollutkaan olemassa , pelottavaa mutta totta !
Nyt on helpompi elää tietäen kaiken olleen pitkälti harhaa .
Jos nyt tarjoutuisi mahdollisuus tavata tuo nainen ,en varmaan mieltäisi häntä edes samaksi henkilöksi joka oli elämässäni tuon lyhyen 3kuukauden jakson.
Kerron tämän pienen tarinani siksi, että tiedän kaltaisiani ihmisiä olevan paljon täällä liikkeellä jotka viestittelevät entisille rakkailleen ,toivoen että he sattuisivat lukemaan viestin ja vieläpä tunnistamaan lähettäjän.
Nämä palstat ovat erittäin hyvä terapian työstämiskeino, mutta todennäköisyys siihen että joku entinen rakkaus täältä löytyisi on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto,vaikka voittaahan aina joku lotossakin sanotaan.
Opetukseni on kuitenkin se, kannattaa mennä ajassa taaksepäin ja pakottaa itseään muistamaan asiat sellaisina kuin ne oikeasti olivat, ei pelkästään ne hyvät ja onnelliset hetket, vaan myös ne ikävät asiat ,koska on todennäköistä että niitä on muodostunut paljonkin koska tienne ovat päätyneet eroon.
Ihmisellä kun on taipumus muovata vanhoista asioista mieleisiään ja niin muodostuu pakkomielteitä vanhoja rakkauden kohteita kohtaan, jotka saattavat rassata mieltä ja poistaa terän nykyisistä suhteista aivan turhaan.
Älkää siis pitäkö rakkautta yllä johonkin exänne haamuun, eläkää tätä oikeaa elämäänne nyt, koska siinä on enemmän järkeä!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tunteisiin kiinnijääminen ja huomata että on elättänyt turhia toiveita pitkän ajan,
toiveita jotka ei koskaan toteudu ,hukkaan heitettyä aikaa,se on kova paikka ,mutta tärkeä
Tuntee on käytävä läpi yksin, kaikki vie hirveesti aikaa.
Sinä se puhut asiaa. Eipä ole täällä ollut näin viisaita mietteitä!
ottaa häneen yhteyttä. Kerro mitä tunnet, mutta hienovaraisesti. Näin on helpompi unohtaa, jos ei nainen sitten enää syty.
vääristi erossaoloaika "suhteemme kesti syyskuusta seuraavan vuoden äitienpäivään ajattelin kutsua hänet kahville(vaikka lasteniäiti olenkin aina keittänyt kahvini äitienpäivänä) olinhan ollut viikonloppuja töissä ja sain viestin jossa mies kerrtoi suhteemme olevan ohi "ehkä minun pitäisi olla yksin"sanoin jokainen järkevä tietää toisen naisen kanssa mies viettänyt aikaansa