Lehtomäelle opastusta

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/09/fi_FI/jatevesitulkinnat_menivat_arpapeliksi/
_______________________________________________________________________
Pääkirjoitukset

Jätevesitulkinnat menivät arpapeliksi

Maaseudun Tulevaisuus pääkirjoitus 10.9.2010
”Nykyisen eduskunnan olisi määrättävä jätevesiasetuksen toimeenpano keskeytettäväksi.”

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn pelisäännöt kuumentavat tunteita päivä päivältä enemmän.

Kiistelty jätevesiasetus on ollut voimassa vuodesta 2004, ja sen määräämien toimien takaraja – vuosi 2014 – lähestyy vääjäämättä. Silti vielä vuonna 2010 ei kukaan pysty kertomaan, mitä kiinteistön omistajalta asiassa täsmällisesti vaaditaan.

Jätevesiasetus määrää kaikki asuinkiinteistöt joko rakentamaan vaatimusten mukaiset laitteistot jätevesien käsittelyyn tai vaihtoehtoisesti liittymään kunnalliseen viemäriverkostoon. Kyseessä voi kiinteistöstä riippuen olla 10–20 000 euron investointi.

Pian asetuksen voimaantulon jälkeen kävi ilmi, ettei käytännössä mikään markkinoilla olevista pienpuhdistamoista täytä asetuksen tiukkoja vaatimuksia. Samalla voimistui kritiikki siitä, kuinka suhteettomia satsauksia kotitalouksilta voidaan pienten ravinnemäärien torjuntaan vaatia. Varsinkin, kun suurimmassa osassa tapauksista ravinteilla ei ole käytännössä edes mahdollisuutta päätyä vesistöön.

Epäonnistuneen säädöksen arvostelu kohdentuu ympäristöministeriöön. Polttopisteessä on luonnollisesti ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.), jolla sinänsä ei ole mitään tekemistä itse asetuksen synnyn kanssa.

Lehtomäen tehtävänä olisi kuitenkin ollut viheltää peli poikki ja aloittaa korvaavan säädöstön valmistelu. Ympäristöministeri on tyytynyt lupaamaan lievennyksiä ja paikallista harkintavaltaa asetuksen toimeenpanoon.

Tämä ei näytä helpottaneen asetuksen aiheuttamaa sekasotkua lainkaan. Paikallinen tulkinta on käytännössä mahdotonta, jos paikallisia viranomaisia ei ole tulkintaan millään tavalla opastettu.

Tällaisesta hallinnoinnista on seurauksena hyvin kirjavaa asetuksen tulkintaa.

Tällä viikolla selvisi, että joissakin kunnissa asukkaita pakotetaan liittymään kunnalliseen viemäriverkkoon, vaikka nämä olisivat järjestäneet jätevesien käsittelyn investoimalla pienpuhdistamoon (MT 8.9.). Vaadittu tuplainvestointi ymmärrettävästi raivostuttaa kuntalaisia.

Lisäksi joissakin kunnissa on oman puhdistamon rakentaneille myönnetty vain määräaikainen vapautus viemäriverkkoon liittymisestä. Vesihuoltolain mukaan vapautuksen tulisi kuitenkin olla pysyvä.

Jätevesiasetuksesta on muodostumassa vuosisadan hallintosekoilu. Sen seurauksena maaseudun asukkailta vaaditaan jopa kahteen miljardiin euroon nousevia investointeja, joiden ympäristövaikutuksista ei osata esittää kuin arvailuja.

Asiantuntijatkin ovat asiassa erimielisiä. Pahimmillaan pelätään, että haja-asutuksen jätevesien keräily suuriin puhdistamoihin vain lisää vesistöjen kuormitusta.

On myös hyvin kyseenalaista, että tämän mittaluokan asiaa ohjataan ministeriön antamalla asetuksella. Käytännössä sen sekavat tulkinnat ovat johtamassa kansalaisten hyvin eriarvoiseen kohteluun asuinpaikasta riippuen.

Arvattavasti kunnissa tehdyt kiinteistökohtaiset ratkaisut johtavat lähivuosina valitustulvaan. Oikeusistuimet saavat sitten ratkoa näiden päätösten pitävyyttä. Ainakin asianajajille on töitä luvassa.

Jos hallitus ei siihen kykene, olisi vielä nykyisen eduskunnan määrättävä asetuksen toimeenpano keskeytettäväksi. Myös oikeuskansleri voisi tutkia, täyttääkö asetuksen säätämisjärjestys ja hallintomenettely Suomen lain vaatimukset.

Vahingonkorvausvaatimustenkin uhalla valtiolle tulisi edullisemmaksi puhaltaa peli toistaiseksi poikki ja parempaa lainsäädäntöä odottamaan. Muussa tapauksessa suomalaisen maaseudun maaperään haudataan lähivuosina satoja tuhansia tonneja muoviputkea ja -säiliöitä. Jälkipolvista se saattaa vaikuttaa kaikkien aikojen ympäristörikokselta.

Ympäristöjärjestöistä vanhin Luontoliitto antoi Paula Lehtomäelle Siilin Piikin ympäristön kannalta vahongollisen toiminnan johdosta. Se oli ja on kaikkein saastuttavimman ja epätaloudellisimman toiminnan määrätietoista tukemista, siis turpeen polttoa!

Miksi Ympäristöministeri ei ota huomioon tosiasioita, vaan on kuin pahin Luonnon Saastuttaja?

Sehän menoi justiinsa suojelusopimuksen mukaan.

Suojelulaissa on sanottu että suojelu EI saa haitata olemassa olevan elinkienotoiminnan kehittämistä. Tuo pykälä on otettu lakiin sen vuoksi että jos sitä ei lisi koko suojelualuetta ei olisi edes perustettu. Se on laitettu sinne porkkanaksi että suojelu saadaan yleensä aikaan. Jos rakennuslupa olisi evätty, olisi rikottu lakia ja sopimusta.

Niin on kaikissa kasallispuitoissakin. Esimerkiksi kultamailla rikotaan nyt lakia kun kullan kaivuuta ollaan kieltämässä, koska kullan kaivajat on olleet suojeluelueella enne kui n suojelualuetta on ollut olemassa.

pauliggi kirjoitti:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/09/fi_FI/jatevesitulkinnat_menivat_arpapeliksi/
_______________________________________________________________________
Pääkirjoitukset

Jätevesitulkinnat menivät arpapeliksi

Maaseudun Tulevaisuus pääkirjoitus 10.9.2010
”Nykyisen eduskunnan olisi määrättävä jätevesiasetuksen toimeenpano keskeytettäväksi.”

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn pelisäännöt kuumentavat tunteita päivä päivältä enemmän.

Kiistelty jätevesiasetus on ollut voimassa vuodesta 2004, ja sen määräämien toimien takaraja – vuosi 2014 – lähestyy vääjäämättä. Silti vielä vuonna 2010 ei kukaan pysty kertomaan, mitä kiinteistön omistajalta asiassa täsmällisesti vaaditaan.

Jätevesiasetus määrää kaikki asuinkiinteistöt joko rakentamaan vaatimusten mukaiset laitteistot jätevesien käsittelyyn tai vaihtoehtoisesti liittymään kunnalliseen viemäriverkostoon. Kyseessä voi kiinteistöstä riippuen olla 10–20 000 euron investointi.

Pian asetuksen voimaantulon jälkeen kävi ilmi, ettei käytännössä mikään markkinoilla olevista pienpuhdistamoista täytä asetuksen tiukkoja vaatimuksia. Samalla voimistui kritiikki siitä, kuinka suhteettomia satsauksia kotitalouksilta voidaan pienten ravinnemäärien torjuntaan vaatia. Varsinkin, kun suurimmassa osassa tapauksista ravinteilla ei ole käytännössä edes mahdollisuutta päätyä vesistöön.

Epäonnistuneen säädöksen arvostelu kohdentuu ympäristöministeriöön. Polttopisteessä on luonnollisesti ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.), jolla sinänsä ei ole mitään tekemistä itse asetuksen synnyn kanssa.

Lehtomäen tehtävänä olisi kuitenkin ollut viheltää peli poikki ja aloittaa korvaavan säädöstön valmistelu. Ympäristöministeri on tyytynyt lupaamaan lievennyksiä ja paikallista harkintavaltaa asetuksen toimeenpanoon.

Tämä ei näytä helpottaneen asetuksen aiheuttamaa sekasotkua lainkaan. Paikallinen tulkinta on käytännössä mahdotonta, jos paikallisia viranomaisia ei ole tulkintaan millään tavalla opastettu.

Tällaisesta hallinnoinnista on seurauksena hyvin kirjavaa asetuksen tulkintaa.

Tällä viikolla selvisi, että joissakin kunnissa asukkaita pakotetaan liittymään kunnalliseen viemäriverkkoon, vaikka nämä olisivat järjestäneet jätevesien käsittelyn investoimalla pienpuhdistamoon (MT 8.9.). Vaadittu tuplainvestointi ymmärrettävästi raivostuttaa kuntalaisia.

Lisäksi joissakin kunnissa on oman puhdistamon rakentaneille myönnetty vain määräaikainen vapautus viemäriverkkoon liittymisestä. Vesihuoltolain mukaan vapautuksen tulisi kuitenkin olla pysyvä.

Jätevesiasetuksesta on muodostumassa vuosisadan hallintosekoilu. Sen seurauksena maaseudun asukkailta vaaditaan jopa kahteen miljardiin euroon nousevia investointeja, joiden ympäristövaikutuksista ei osata esittää kuin arvailuja.

Asiantuntijatkin ovat asiassa erimielisiä. Pahimmillaan pelätään, että haja-asutuksen jätevesien keräily suuriin puhdistamoihin vain lisää vesistöjen kuormitusta.

On myös hyvin kyseenalaista, että tämän mittaluokan asiaa ohjataan ministeriön antamalla asetuksella. Käytännössä sen sekavat tulkinnat ovat johtamassa kansalaisten hyvin eriarvoiseen kohteluun asuinpaikasta riippuen.

Arvattavasti kunnissa tehdyt kiinteistökohtaiset ratkaisut johtavat lähivuosina valitustulvaan. Oikeusistuimet saavat sitten ratkoa näiden päätösten pitävyyttä. Ainakin asianajajille on töitä luvassa.

Jos hallitus ei siihen kykene, olisi vielä nykyisen eduskunnan määrättävä asetuksen toimeenpano keskeytettäväksi. Myös oikeuskansleri voisi tutkia, täyttääkö asetuksen säätämisjärjestys ja hallintomenettely Suomen lain vaatimukset.

Vahingonkorvausvaatimustenkin uhalla valtiolle tulisi edullisemmaksi puhaltaa peli toistaiseksi poikki ja parempaa lainsäädäntöä odottamaan. Muussa tapauksessa suomalaisen maaseudun maaperään haudataan lähivuosina satoja tuhansia tonneja muoviputkea ja -säiliöitä. Jälkipolvista se saattaa vaikuttaa kaikkien aikojen ympäristörikokselta.

Asun vesistön varrella olen sillä kannalla että jätevesiasiat pirää laittaa kuntoon. Olen itse laittanut jo.

Eikä maksanut paljon. En lähtenyt niiden markkinamiesten kelkkaan vaan kysyin kunnnalta miten pitää tehdä.

Markkinamiehet väittivät vaikka mitä laista, sellaistakin joka ei pidä paikaansa. yrittivät pelotella ostamaan kymppitonnin laitteet. Sanoin lopulta että minulle ei tarvitse soitella enää ja lopettakaa se valehteleminen.

Näin oN kirjoitti:

Sehän menoi justiinsa suojelusopimuksen mukaan.

Suojelulaissa on sanottu että suojelu EI saa haitata olemassa olevan elinkienotoiminnan kehittämistä. Tuo pykälä on otettu lakiin sen vuoksi että jos sitä ei lisi koko suojelualuetta ei olisi edes perustettu. Se on laitettu sinne porkkanaksi että suojelu saadaan yleensä aikaan. Jos rakennuslupa olisi evätty, olisi rikottu lakia ja sopimusta.

Niin on kaikissa kasallispuitoissakin. Esimerkiksi kultamailla rikotaan nyt lakia kun kullan kaivuuta ollaan kieltämässä, koska kullan kaivajat on olleet suojeluelueella enne kui n suojelualuetta on ollut olemassa.

Lehtomäki on keskustapuolueen historian kaikkien aikojen surkein ministeri. Kuhmon turhake, joka lähtee omia töppäyksiään karkuun ja siirtyy ehdokkaksi uudellemaalle. Lehtomäen suurin saavutus on viime vaaleissa Helsingin Mekaanikontalo Oy:n kautta saatu 10.000 euron vaaliraha, jonka alkulähteet menevät Luxemburgissa perustettuun Procomex Sa osakeyhtiöön ja Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröityyn Killbrin Investments Limited-yhtiöön.