Korkeakoulututkinnolla eliittiin

1) Korkeakoulututkinto johon suomenruotsalaisella on monin verroin helpompi päästä.

2) Kielitaitovaatimukset julkisiin virkoihin ja muihin yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaa antaviin tehtäviin joissa ruotsin kieltä ei tarvita.

3) RKP:n jäsenkirjan avulla virkoihin nousu, hyvänä esimerkkinä Astrid Thorsin junailemat maahanmuuttojohtaja sisäministeriöön ja vähemmistövaltuutettu. Nämä kaksi tuoreeltaan mainitakseni.

Tarvitaan monet vaalit ennenkuin tämän järjestelmän kautta saadut virkasuhteet on purettu ja päästään palkkaamaan "paras mies" joka paikalle ilman tarpeettomia kielitaitovaatimuksia.
Koko suomalainen yhteiskunta tulee hyötymään siitä, että parhaat voimat hoitavat meidän yhteisiä asioitamme.

Niinpä suomenkielellä pärjää Suomessa, ruotsinkielellä pärjää maailmalla..?
Sitä tukevaa Hoopo-Akademiin tutkimusta odotellen..?

Niinpä..;-) kirjoitti:

Niinpä suomenkielellä pärjää Suomessa, ruotsinkielellä pärjää maailmalla..?
Sitä tukevaa Hoopo-Akademiin tutkimusta odotellen..?

Kuvitteletko ettemmekö me muka osaa MYÖS englantia?

"Lukiovertailu: Ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset"

Mistä ero johtuu?

Esimerkiksi pitkässä matematiikassa eroa ei ole. Molemmilla tulos oli 4,3.

Ero juontuu kahdesta syystä: Ensinnäkin ruotsinkieliset kirjoittavat A-suomen hyvin. Keskiarvo oli 5,1, kun taas suomalaisissa kouluissa B-ruotsin keskiarvo 4,4.

Toinen syy on se, että ruotsinkieliset ovat parempia englannissa. Suomenkielisten keskiarvo oli 4,4 ja ruotsinkielisten 5,0.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1338461/lukiovertailu-ruotsinkieliset-parempia-kuin-suomenkieliset

ankdam kirjoitti:

Kuvitteletko ettemmekö me muka osaa MYÖS englantia?

"Lukiovertailu: Ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset"

Mistä ero johtuu?

Esimerkiksi pitkässä matematiikassa eroa ei ole. Molemmilla tulos oli 4,3.

Ero juontuu kahdesta syystä: Ensinnäkin ruotsinkieliset kirjoittavat A-suomen hyvin. Keskiarvo oli 5,1, kun taas suomalaisissa kouluissa B-ruotsin keskiarvo 4,4.

Toinen syy on se, että ruotsinkieliset ovat parempia englannissa. Suomenkielisten keskiarvo oli 4,4 ja ruotsinkielisten 5,0.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1338461/lukiovertailu-ruotsinkieliset-parempia-kuin-suomenkieliset

Ankdam unohti mainita, että ruotsinkielisillä on oma yo-tutkinto eli omat koekysymykset ja oma kokeiden arvostelu.
Svekkuleiden ajatusmaailmaa ja toimintatapoja seuranneena olisikin erikoista, jos edellä mainituissa ei olisi kotiinpäin vetämistä.
Eli jälleen kerran suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla.

Lunttaaja kirjoitti:

Ankdam unohti mainita, että ruotsinkielisillä on oma yo-tutkinto eli omat koekysymykset ja oma kokeiden arvostelu.
Svekkuleiden ajatusmaailmaa ja toimintatapoja seuranneena olisikin erikoista, jos edellä mainituissa ei olisi kotiinpäin vetämistä.
Eli jälleen kerran suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla.

Yo-kirjoitusten arvostelussa käytetään suhteellista pistejakaumaa eli Gaussin käyrää joten sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat samalla viivalla.
Suomenkielisiä ei verrata ruotsinkielisiin tai päin vastoin vaan toisiin samankielisiin.

Wiki: Ylioppilastutkinnon arvostelu

Tehtävät arvostelee ensin lukion aineenopettaja, joka lähettää kokeet ylioppilaslautakunnan sensorille. Tämä tarkistaa kokeet vielä kerran ja tekee tarvittaessa muutoksia pisteytykseen. Arvosana tulee ylioppilaskokelaiden suhteellisesta pistejakaumasta (Gaussin käyrä), josta muodostetaan pisterajat. Huipputuloksia (laudatur) on vähän, vain 5% kaikista kokelaista. Vastaavasti keskitason arvosanoja (magna, cum laude, lubenter) tulee suhteellisen paljon. Jos tutkinnon pisteet jäävät alle approbaturin pisterajan, tutkinto on hylätty (improbatur). Kompensaation avulla opiskelija, joka on saanut yhdessä pakollisessa kokeessa hylätyn arvosanan, voi päästä ylioppilaaksi – tällöin muut, paremmat arvosanat kompensoivat tulosta."

L Laudatur 5 %
E Eximia cum laude approbatur 15 %
M Magna cum laude approbatur 20 %
C Cum laude approbatur 24 %
B Lubenter approbatur 20 %
A Approbatur 11 %
I Improbatur 5 %

ankdam kirjoitti:

Yo-kirjoitusten arvostelussa käytetään suhteellista pistejakaumaa eli Gaussin käyrää joten sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat samalla viivalla.
Suomenkielisiä ei verrata ruotsinkielisiin tai päin vastoin vaan toisiin samankielisiin.

Wiki: Ylioppilastutkinnon arvostelu

Tehtävät arvostelee ensin lukion aineenopettaja, joka lähettää kokeet ylioppilaslautakunnan sensorille. Tämä tarkistaa kokeet vielä kerran ja tekee tarvittaessa muutoksia pisteytykseen. Arvosana tulee ylioppilaskokelaiden suhteellisesta pistejakaumasta (Gaussin käyrä), josta muodostetaan pisterajat. Huipputuloksia (laudatur) on vähän, vain 5% kaikista kokelaista. Vastaavasti keskitason arvosanoja (magna, cum laude, lubenter) tulee suhteellisen paljon. Jos tutkinnon pisteet jäävät alle approbaturin pisterajan, tutkinto on hylätty (improbatur). Kompensaation avulla opiskelija, joka on saanut yhdessä pakollisessa kokeessa hylätyn arvosanan, voi päästä ylioppilaaksi – tällöin muut, paremmat arvosanat kompensoivat tulosta."

L Laudatur 5 %
E Eximia cum laude approbatur 15 %
M Magna cum laude approbatur 20 %
C Cum laude approbatur 24 %
B Lubenter approbatur 20 %
A Approbatur 11 %
I Improbatur 5 %

Joo joo, miksi teillä on oma tutkinto arvosteluineen? Vastaan itse, elin epäilenpä, että joko tutkinto on helpompi tai arvostelu on löysempää varsinkin tärkeissä aineissa (matematiikka, luonnontieteet jne.).
Miksi ette voi koskaan niinsanotusti kilpailla samalta lähtöviivalta?

Filunkipeli kirjoitti:

Joo joo, miksi teillä on oma tutkinto arvosteluineen? Vastaan itse, elin epäilenpä, että joko tutkinto on helpompi tai arvostelu on löysempää varsinkin tärkeissä aineissa (matematiikka, luonnontieteet jne.).
Miksi ette voi koskaan niinsanotusti kilpailla samalta lähtöviivalta?

Miellä ei ole aivan sama opintosuunnitelma kuin teillä, luemme m.m paljon enemmän suomea kuin te ruotsia. Myöskään koulukirjat eivät ole samat ja ehkei yloppilaslautakunnan jäsenentkään olisi riittävän päteviä arvostelemaan vieraalla kielellä.

Reaali on kuitenkin aivan sama ja aineiden otsikotkin ovat samat joten ei niissä kirjoituksissa lopulta kovin suurta eroa ole.

Et sit taitanut oikein ymmärtää mitä tuo Gaussin käyrän käyttö, eli arvostelussa käytettävä suhteellinen pistejakauma käytännössä tarkoittaa.
Koska sitä käytetään suomen- ja ruotsinkielisten kohdalla erikseen niin kumpikaan ryhmä ei pääse hyötymään tai joudu kärsimään siitä jos toisen ryhmän arvostelun ankaruus tai lepsuus poikkeaa toisesta.

Arvosteluasteikkoa löysennetään tai kiristetään aina automaattisesti niin että ennalta määrätty määrä yo-kokeilaista reputtaa ja yhtä suuri määrä saa laudaturin riippumatta siitä oliko kirjoitukset helpot tai vaikeat.

Matematiikan ja luonnontieteitten kokeet ovat samat kielestä riippumatta.

Jätät huomioimatta erään oleellisen seikan.

Tuo tilasto kertoo opiskelemaan hakeneiden yhteenlasketun määrän ja luvussa on mukana moneen eri korkeakouluun hakeneet.
Suomenkielisillä on yhteishaussa huomattavan paljon enemmän vaihtoehtoja minne hakea mikä luonnollisesti laskee hyväksyttyjen suhteellista määrää.

Suomenkielisiä ylioppilaita valmistui vuonna 2006 keväällä 27 081 kpl eli hakijoita oli 2,13 kertaa enemmän kuin tuoreita ylioppilaita.

Ruotsinkielisten vaihtoehdot ovat paljon harvemmassa joten he eivät hae niin moneen paikkaan jolloin hyväksyttyjen suhteellinen osuus kasvaa.
Ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistui vuonna 2006 keväällä 1943 kpl

Ruotsinkielisten hakeneiden määrä on n 1,2 kertaa valmistuneiden ylioppiladen määrä kun taas suomenkielisiä hakijoita on yli kaksi kertaa valmistuneiden ylioppilaiden määrä. Tämä selittää tilastollista eroa ja johtuu yhteishausta.

Jos oletamme että kaikki hakijat olivat saman kevään tuoreita ylioppilaita niin opiskelemaan pääsi suomenkielisistä n. 71 % ja ruotsinkielisistä n. 81% .

Yliopisto-opiskelijoista 6,2 % on ruotsinkielisiä mikä on vajaan prosentin väestöosuutta suurempi luku. Toisaalta ruotsinkieliset käyvät lukion jonkun verran useammin kuin suomenkieliset sekä hakeutuvat useammin myös akateemisiin koulutuksiin.