Mikä mahtoi olla? Mihin lakiin perustuivat kyyditykset ja miksei kyydityksistä tuomittu ainuttakaan ihmistä.
Onko vataus se että Suomessa ei ollut tuohon aikaan 1930- luvulla demokrattista yhteiskuntajärjestelmää?
Onko vataus se että Suomessa ei ollut tuohon aikaan 1930- luvulla demokrattista yhteiskuntajärjestelmää?
Vastaukset 26
Vanhimmat
kyydittäjien omaan ns. "Lapuan lakiin". Suomen lain mukaan kyyditykset olivat tietysti laittomia, mutta ketään ei saatu tuomituksia (ei näyttöä) ennenkuin kuudityksen uhreiksi joutuivat entinen presidentti vaimonsa kanssa. Se oli Lapuan liikkeen lopun alku.
lienee ollut oikeistolainen yhden puolueen johtama Suomi. Onneksi jäi saavuttamatta ja suomalaiset olivat kestäneet demokratiaa uhkaavan vaaran ja olivat valmiit puolustamaan talvisodassa maatamme.
Todellisuus+ei+oikein+tue+väitettäsi!+Jos+Suomea+johti+yksi+ainnoa+puolue+niin+se+oli+sitten+vasemmistolainen+SDP!
Ei sellaisista ole löytynyt mitään ajomääräyksiä eikä ajopäiväkirjoja sotahistorian laitoksen kirjastosta. Koko kyyditykset ovat samanlainen perätön huhu kuin Huhtiniemi ja salaiset kenttäoikeudet.
sellaisista toimista juuri dokumennteja kirjoitella. Tuotiin ne kuitenkin kaikki esiin Ståhlbergin kyydityksen jälkeen. Tuomiotakin jaettiin. Kai niistä löytyy tiedot googlesta.
Tavoite oli suojella Suomea siltä mitä ihailemassasi naapurissa tapahtui sekä heikkoudelta johon liiallinen naivius johtaisi. Kosola ja kumppanit tiesivät että uus maailmansota oli elossa. Aivan kuten Larka, Simojoki, Sirk ja kaikki muut viisaat ja jalot miehet.
Olis Kuusinen ja Ulbricthkin tapettu Suurissa Puhdistuksissa mutta kun ei.
Hanki C.L. Lundin teos Suomi toisessa maailmansodassa. Siellä s. 35 luku Sodan taustaa, valottaa aika hyvin lapuan liikkeen pyrkimyksiä ja toimintaa.
oli syrjäyttää demokratia ja saada Suomeen diktaattori. Paikkaa tarjottiin Rudolf Waldenille, mutta tämä ei suostunut moiseen hommaan.
Neuvostolliitto kyllä tuolloin syyti rahaa kumoukselliseen toimintaan ja työpaikoile siten ujutti agitaattoreita kun vallankumouksen uhka oli kyllä ilmeinen ja vasemmiston nousu koettiin uhaksi.
Demokratia ei silloin toiminut. Tarvittiin kovempia otteita.
Lapuan liike oli puhtaasti henkistä hihhulointia. Ei siitä sen valmiimpaa koskaan tullut vaikka siellä papit ja rovastit riehuivat ja kiehuivat jälkisisällissotaisissa vihamehuissaan. Äkäpäitä
kaikki tyynni olivat het ja jopa akateemiset henkilöt hullaantuivat lopulta omaksi tappiokseen lapuanliikkeen hurmoshengestä. Kun Suomi sitten roimasti hävisi toisen maailmansodan niin jopa meni suursuomalaisillekin jauhot suuhun ja suut supulleen. :) Eiks niin?
Vasta Stalin pakotti suomalaiset demokratiaan
Kas kun kielsi sen omalta maaltaan?
Lisäksi ns Vaaran vuodet eivät todellakaan olleet "demokratian riemulaulua"!
Vaaran vuodet -nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko Neuvostoliiton miehityksen tai kommunistien vallankaappauksen kautta. Pelkoa aiheuttivat tuolloin monet välirauhan ehdot sekä sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumat. Uhka liittyi kylmän sodan alkuvaiheeseen, jolloin Neuvostoliitto tiivisti otetta etupiiristään ja kommunistiset puolueet nousivat yksinvaltaan muissa Itä-Euroopan maissa. Jatkosodan päättymisestä 1944 alkaneiden vaaran vuosien on katsottu jatkuneen vielä vuonna 1947 solmitun lopullisen rauhansopimuksen ja sitä seuranneen valvontakomission maasta lähdön jälkeen ja päättyneen 1948 tai 1949.
Antikommunistista näkemystä edustava termi "Vaaran vuodet" sai alkunsa Lauri Hyvämäen vuonna 1954 julkaisemasta kirjasta Vaaran vuodet 1944-1948.
SKDL:n menestys ja Punainen Valpo
Rauhanehdoissa vapautettiin kommunististen puolueiden toiminta, mikä vaikutti sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kommunistien liittolaisineen perustama Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) sai kevään 1945 eduskuntavaaleissa 49 paikkaa ja uuteen hallitukseen 6 ministeriä. Suomen sisäministeriksi tuli Suomen Kommunistiseen Puolueeseen (SKP) kuulunut Yrjö Leino ja pian kommunistit valtasivat valtiollisen poliisin, jolloin syntyi niin sanottu Punainen Valpo. Sosiaalidemokraattien ehdokaslistoilta valittujen Sylvi-Kyllikki Kilven ja Atos Wirtasen siirryttyä syksyllä 1946 SKDL:n ryhmään muodostui siitä eduskunnan suurin. Varsinkin vuonna 1948 velloivat useat huhupuheet kommunistien vallankaappaussuunnitelmista, joiden olemassaoloa ei kuitenkaan ole kyetty varmasti todistamaan.
Vaaran vuosien väistyminen
Keväällä 1948 Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen, mikä stabiloi Suomen ja Neuvostoliiton välejä. Kesän 1948 eduskuntavaaleissa SKDL kärsi vaalitappion ja se pudotettiin pois uudesta hallituksesta.
Kommunistien toiminnan eräänä merkittävänä vastatekijänä on katsottu olleen Suomen taloudellinen avautuminen läntisille markkinoille. Vuonna 1947 vapaa vienti nousi merkittävissä määrin vastikkeetonta sotakorvausvientiä suuremmaksi. Noina vuosina läntisessä Euroopassa ryhdyttiin käymään laajaa keskustelua integraatiokehityksen aloittamisesta vastavetona Itä-Euroopan tapahtumille
Onko tuttu ns. "Kekkosen konstit"?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kekkosen_konstit
On vain piirun muutoksen takan, et se toistuu täällä.
Tarkkana pitää olla. Joistakin historian asioista pitäisi ottaa vaari.
Avauksen kysymys ”Mihin lakiin perustuivat kyyditykset” on yhtä outo kuin jos kysyttäisiin, mihin lakiin perustuvat HJK:n jalkapallopelit tai mihin lakiin perustuu ruokakaupassa käyminen.
Lapuan Liike ei ollut valtiollinen viranomainen, joten se ei toimeenpannut mitään lakia. Yhtä vähän lakiin perustuva oli SDP:n vuonna 1918 aloittama aseeellinen kapina tai nykyäänkin jatkuva Demlan yritys romuttaa länsimainen oikeusjärjestelmä Suomesta.
Lopputulosta, eli Mäntsälän kun kapinaakin tarkastelee, näyttää perimmäinen tarkoitus olleen juovuspäissä hulinointi.
Kaikki suomalaisten johtamat kapinahankkeet ovat aina kaatuneet juopotteluun, ei ole
ollut suomalaisista johtamaan isompia sotilaallisia hankkeita.
Nuoressa itsenäisessä Suomessa peltättiin tietenkin kommunistien tekemää vallankumousta. Se ei silloisissa olosuhteissa ollut mikään turha pelko. Kansalaiset halusivat taistella kommunismia vastaan itsenäisyyden puolesta. Jos asiaa tarkastelee historiallisessa kontekstissa, niin jokaisen pitäisi täysin ymmärtää tämä oikeiston hysteria. Sitä touhua ei voi mitenkään rinnastaa maailmansodan jälkeiseen aikaan. Pitää ymmärtää. mistä ilmiöt syntyvät. Rikollista laitonta mielivaltaa se tietysti oli.
- Tässä takavuosina ihmisiä siepattiin kii ja muilutettiin hullujenhuoneeseen ,siis ihan lapualaisella tyylillä ja hullujenhuoneessa vastassa oli lihapullan näkönen sossu lääkäri vittuilemassa
Nimenomaan tuo, Suomi oli diktatuuri kuten itäinen naapurimmekin. Tavatkin melkein samat.
Suomi oli läntinen demokratia ja erityisen selvästi kevään 1919 eduskuntavaaleista alkaen. Kommunistipuolueet lakkautettiin.
Lapuan Liike lakkautettiin1932 ja johto pantiinvankilaan. Ääriliikkeiden kannatus oli vähäinen.
Tanner,Paasikivi ja Mannerheim ajoivat pohjoismaista suuntausta ja1935 Kivimäen hallitus otti sen ulkopoliittiseksi linjaksi. Cajanderin hallitus jatkoi samaa suuntausta.
Lapuan liikkeen utopistinen tavoite oli kitkeä kommunismi Suomesta.
Tuo ei toteutunut. Vieläkin kommarit pitävät Suomea otteessaan.
Kokoomuskin osallistui Mäntsälän kapinaan.
Ei osallistunut. Presidenttihän oli kokoomuslainen. Hän käski Mäntsälän miesten lähteä kotiin.
Ei mikään puolue puolueena ollut mukana.
Lapuan Liikkeessä oli kyllä maalaisliittolaisia ja kokoomuslaisia vaikuttajia,mutta ei heitä Mänstsälässä nähty. Johdon matka sinne keskeytyi useaan otteeseen ryypiskelyyn.
Miksi yrität väärentää historiaa?
"Ei mikään puolue puolueena ollut mukana."
Aamuyöllä 1. maaliskuuta 1932 hallitus yritti vangita Hämeenlinnan kaupunginhotellissa kapinan johtoa pitäneen Lapuan liikkeen johtajiston, joka kuitenkin varoitusten ansiosta pääsi pakenemaan. Lapualaisten pettymys oli kova, kun lapuanliikettä tukenut ja lapuanliikkeen tukema Svinhufvud asettuikin heitä vastaan. Myöhemmin päivällä Kansallisen Kokoomuksen ministerit K. E. Kilpeläinen, Kyösti Järvinen ja Niilo Solja asettuivat tukemaan Lapuan Liikkeen vaatimuksia ja erosivat hallituksesta. Järvinen kuitenkin veti eroanomuksensa takaisin harkinnan jälkeen. Tämä oli heidän vastalauseensa pidätysyrityksille, jotka heidän mukaansa kärjistivät tilannetta, varsinkin kun tasavallan suojelulaki asetettiin voimaan. Koko Kokoomuksen eduskuntaryhmä asettui tukemaan kapinallisia, mutta hallitus ei kaatunut
Saihan silloinkin kaverin kyytiin ottaa, kimppakyyti suojeli ilmastoa.