Suomessa "toisen kotimaisen" kirjoittamatta jättäminen aiheuttaa sen, että esim. Helsingin yliopiston juridiikan opiskeluun on vaikeampaa päästä koska sen kirjoittamisesta saa "lähtöpisteitä" ja näitä lähtöpisteitä ei saa jos ei kirjoita "toista kotimaista". Mikään muu aine ei myöskään pysty korvaamaan tätä ruotsin tärkeyttä koska se kuuluu niin oleellisena osana juristin KOMPETENSSIA. Näin sanoo opintoasiain päällikkö Laura Kauppinen MTV3:n uutisissa. Onkohan sama systeemi jokaisella yhteiskuntasektorilla, että esim. lääkäri saa paikan, ei pelkästään mutta suurelta osin sen vuoksi, että osaa ruotsia?
- Varsinkin nykytilanteessa kun keskustellaan ruotsin kielen asemasta ja pakkoruotsista niin voi kaiken todennäköisyyden mukaan olla niin, että ainoastaan ruotsinkieliset ja suurelta osin ruotsalaismieliset kirjoittavat yo-ruotsin. Seurauksena siitä on hyvinkin suuri todennäköisyys, että jos edelliset pääsykriteerit ovat voimassa ainoastaan ruotsalaismieliset suomalaiset pääsevät opiskelemaan juridiikkaa Helsingin yliopistossa. Mitä se taas tuo tullessaan ei pitäisi olla kenellekään epäselvää kun on seurannut esim. Kokkolan suuntauksen aiheuttamaa kiistaa. Päätökset tulkitaan ruotsinkielisille myönteisiksi koska juristit joiden tehtävä on kirjoittaa ja tulkita lakeja ovat joko ruotsinkielisiä tai ruotsalaismieleisiä.
MTV3 - Hanna Ruokangas - Ilpo Puhakka
Ruotsin kirjoittamatta jättäminen ylioppilaskirjoituksissa voi johtaa ikäviin seurauksiin. Monen oppiaineen pääsykokeessa toisen kotimaisen kielen kirjoittamisesta saa lähtöpisteitä. Nämä jäävät kokonaan saamatta, jos ruotsia ei ole kirjoittanut.
- Sisään on selvästi helpompi päästä, jos on suorittanut toisen kotimaisen kielen, koska silloin on mahdollisuus täysiin lähtöpisteisiin, kertoo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Laura Kauppinen.
Puolet opiskelijoista otetaan kuitenkin Kauppisen mukaan sisään pelkän pääsykokeen perusteella. Tällöin ylioppilastodistuksen ja kirjoitusten lähtöpisteitä ei huomioida lainkaan. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä ruotsin painotus on suurempi kuin monessa muussa opiskelupaikassa. Tänä kesänä sisään pääsi moninkertaisesti todennäköisemmin, jos ruotsista oli merkintä
- Meillä katsotaan, että ruotsin kielen hyvä taito on niin olennainen osa juristin pätevyyttä, että ei ole syytä antaa sellaista viestiä, ettei asialla ole merkitystä, Kauppinen perustelee.
Ruotsin kielen kirjoittaminen on vähentynyt hyvin paljon erityisesti pojilla ja Sisä-Suomessa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1178257
- Varsinkin nykytilanteessa kun keskustellaan ruotsin kielen asemasta ja pakkoruotsista niin voi kaiken todennäköisyyden mukaan olla niin, että ainoastaan ruotsinkieliset ja suurelta osin ruotsalaismieliset kirjoittavat yo-ruotsin. Seurauksena siitä on hyvinkin suuri todennäköisyys, että jos edelliset pääsykriteerit ovat voimassa ainoastaan ruotsalaismieliset suomalaiset pääsevät opiskelemaan juridiikkaa Helsingin yliopistossa. Mitä se taas tuo tullessaan ei pitäisi olla kenellekään epäselvää kun on seurannut esim. Kokkolan suuntauksen aiheuttamaa kiistaa. Päätökset tulkitaan ruotsinkielisille myönteisiksi koska juristit joiden tehtävä on kirjoittaa ja tulkita lakeja ovat joko ruotsinkielisiä tai ruotsalaismieleisiä.
MTV3 - Hanna Ruokangas - Ilpo Puhakka
Ruotsin kirjoittamatta jättäminen ylioppilaskirjoituksissa voi johtaa ikäviin seurauksiin. Monen oppiaineen pääsykokeessa toisen kotimaisen kielen kirjoittamisesta saa lähtöpisteitä. Nämä jäävät kokonaan saamatta, jos ruotsia ei ole kirjoittanut.
- Sisään on selvästi helpompi päästä, jos on suorittanut toisen kotimaisen kielen, koska silloin on mahdollisuus täysiin lähtöpisteisiin, kertoo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Laura Kauppinen.
Puolet opiskelijoista otetaan kuitenkin Kauppisen mukaan sisään pelkän pääsykokeen perusteella. Tällöin ylioppilastodistuksen ja kirjoitusten lähtöpisteitä ei huomioida lainkaan. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä ruotsin painotus on suurempi kuin monessa muussa opiskelupaikassa. Tänä kesänä sisään pääsi moninkertaisesti todennäköisemmin, jos ruotsista oli merkintä
- Meillä katsotaan, että ruotsin kielen hyvä taito on niin olennainen osa juristin pätevyyttä, että ei ole syytä antaa sellaista viestiä, ettei asialla ole merkitystä, Kauppinen perustelee.
Ruotsin kielen kirjoittaminen on vähentynyt hyvin paljon erityisesti pojilla ja Sisä-Suomessa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1178257
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ahaa! Eli kyseisestä kielestä annettavat lisäpisteet on lopetettava, koska tämähän on selvää syrjintää. Oppilaitokset voivat itse valita lisäpisteensä. Mistäköhän rahoituksesta tämäkin kenkä taas puristaa?Vaikuttaako tämä sääntö ulkomaalaisiin hakijoihin. Entä saavatko ruotsinkieliset ylioppilaat suomenkielen kirjoittamisesta lisäpisteitä, onhan tämäkin KOMPETENSSIA.
"Entä saavatko ruotsinkieliset ylioppilaat suomenkielen kirjoittamisesta lisäpisteitä, onhan tämäkin KOMPETENSSIA. "
Eipä lasketa sitä kompetenssiksi, sillä esim. Ahvenanmaalla on 6 % suomenkielisiä eikä edes siellä tarvita suomenkielisiä lääkäreitä, juristeja eikä talousmiehiä.
Miten voi olla, että Yliopisto määrittelee ruotsinkielen NIIN tärkeäksi oppiaineeksi, että siitä saa lisäpisteitä hakiessa koulutuspaikkaa. Meillähän on jo pakkoruotsi peruskoulussa ja lukiossa. Tosiasiassa sillä ei ole mitään tekemistä kielitaidon kanssa kuten Kokkolan tapauksessa nähtiin. Miksi Yliopisto vaatii vielä sisäänpääsykokeessa symbolista ruotsin kirjoittamista, vaikka opiskelija on jo lukenut pakkoruotsinsa. Opintoasiain päällikkö Laura Kauppinen kertoo, että heillä on kansallinen vastuu koulutuksesta. Kuitenkin ruotsinkieliset voivat hakea esim. Vaasaan opiskelemaan kiintiöpaikoille lakia, joten miksi vaatimus on leivottu sisään myös suomenkieliselle puolelle?
Tämä on taas yksi tapa pakkoruotsittaa suomalaisia ja helpottaa ruotsinkielisten pääsyä opiskelemaan. On jo korkea aika purkaa kaksikielisyyden kirous ja lopettaa pelleily alle 6% väestönosan hyysäämisessä.
Olisi mielenkiintoista tietää miten tähänkin päätökseen ollaan tultu. Kuka on toiminut rahoittajana päätöksessä.
Ja tähän on puututtava heti!
Kompetenssi on se, että taitaa erittäin hyvin ENGLANTIA! Tai jos aikoo erikoistua itään päin, niin VENÄJÄÄ!
Aina voi erikoistua SAKSAN, RANSKAN, ITALIAN, ESPANJAN hallitsemiseen.
Mielestäni ENGLANTI pitäisi olla pakollinen ja muut VALINNAISIA.
Tuollainen osoittaa, että KOKO systeemi on laitettava uusiksi. Ei riitä vain kouluruotsin poisto.
Koko keinotekoinen kaksikielisyys on lopetettava juuri tuollaisten järjettömyyksien takia.