Vilka språk lär du dina barn?
Alexander Stubb:
– Jag talar svenska med dem, barnens mor engelska och barnflickan finska.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php
Tämä on ylivoimaisesti parasta antia kielipolitiikan saralla. Nyt jokainen suomalainen ymmärtää, miksi ruotsin opetusta on lisättävä. Stubbin tapaus osoittaa enemmän kuin selvästi sen, että ruotsin kieltä osaavista piioista on huutava pula. Kyllä se on varmaan ollut suuri järkytys Stubbille, kun on joutunut palkkaamaan ruotsia osaamattoman piian.
Alexander Stubb:
– Jag talar svenska med dem, barnens mor engelska och barnflickan finska.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php
Tämä on ylivoimaisesti parasta antia kielipolitiikan saralla. Nyt jokainen suomalainen ymmärtää, miksi ruotsin opetusta on lisättävä. Stubbin tapaus osoittaa enemmän kuin selvästi sen, että ruotsin kieltä osaavista piioista on huutava pula. Kyllä se on varmaan ollut suuri järkytys Stubbille, kun on joutunut palkkaamaan ruotsia osaamattoman piian.
Vastaukset 30
Vanhimmat
lapsenlikka oikein tulee toimeen tulee Stbbin tenavien kanssa toimeen kmmunikoinnissa?
Onko kyseessä kenties molemminpuolinen kielikylpy?
Rouva on julkisuudessa todennut että ei Suomessa tarvitse osata suomea.
Yhden tunnustuksen tuolle öykkärille voi antaa. Hänen lapsensa sentään kuulevat muitakin kieliä kuin ruotsia.
Wallinin ja Nymanin lapset eivät kuule kuin ruotsia, vaikka he ovat 3/4-osaa suomenkielisiä.
Wallinin rouva sanoi "lahjoittaneensa" lapsensa ruotsinkielisyydelle. Uhrasi lastensa äidinkielen ja identiteetin!
ruotsinkieliset näkevät vaivaa tehdäkseen lapsistaan kaksi- tai monikielisiä. Niin minäkin olen ruotsini oppinut, lastenhoitajani oli suomenkielinen ja myöhemmin tuli niitä suomenkielisiä kavereita.
Kouluaikana kaikki ne luokkatoverit jotka eivät osanneet kunnolla suomea lähtivät "på finnbete" eli suonenkielisille kesälaitumille, suomenkielisiin perheisiin piikomaan ja hoitamaan lapsia.
Ei mitään kieltä opi ellei siihen satsaa, ei edes äidinkieltä (ref netti fennot) .. Teidän fennojen kuvitelma siitä ettette osaa kieliä koska teidän on pakko opiskella ruotsia on silkkaa bull shittia! Aivan kuten Stubb sanoo niin vieraiden kielten opiskelu tulisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla ja mieluummin jo ennen sitä ja ruotsista olisi hyvä aloittaa, se on sentään täysin kotimainen kieli ja sen pohjalta on sitten huomattavan paljon helpompaa opetella muita kieliä. Englantiakin oppii nykyään melkein huomaamattaan.
Anteeksi nyt Ankdam, mutta todellisuus on täysin eri kuin väität. Olen kielten opettaja pääkaupunkiseudulla ja nähnyt monta surullista tapausta, miten lapsi ei osaa mitään kieltä kunnolla, kun vanhemmat ovat kuvitelleet. että tämä pystyy oppimaan monta kieltä tuosta vain, kielikylvyn ja vieraskielisen koulun ja aikaistettujen vieraan kielen opintojen kautta.
Vastaani on tullut useita ruotsinkielisen/kaksikielisen perheen lapsia, joilla on suuria vaikeuksia suomessa, ruotsissa ja englannissa. He eivät ilman muuta opi "toista kotimaista" tai englantia "huomaamattaan" kuten sinä väität! He ovat käyneet peruskoulun, mutta heidän kielenosaamisensa voi olla hyvin heikkoa.
Olen myös tavannut useita maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsia, jotka eivät myöskään osaa yhtään kieltä kunnolla. Heidän tilanteensa on todella säälittävä, he jäävät valtavasti ikätovereistaan jälkeen.
Ministeri Stubbin mielipiteet ovat käsittämättömän lapsellisia ja typeriä. Säälin Stubbin perheen lapsia. Tai no, oikeastaan olen varma, että heidän "lapsenlikkansansa" puhuu lapsille englantia, jotta lapsirukat eivät mene aivan sekaisin. Siinä tapauksessa tuo lastenhoitaja on vastuuntuntoisempi ja fiksumpi kuin herrasväki Stubb.
korkeakoulupaikkaa , ne ovat aina täyttäneet etuoikeutetut ruotsinkieliset Stubbit
kielikiintiöillään
Ankdam : "Aivan kuten Stubb sanoo niin vieraiden kielten opiskelu tulisi alkaa.."
Miksi te suomenruotsalaiset aina puhutte monikossa kun tarkoitatte pakollista ruotsin opiskelua Suomessa? Typerä argumentti joka ärsyttää vastapuolta, sekö on tarkoituksenne? Helvetin hyvin näytää toimivan, jatkakaa :) Kenkää tulee perseelle entistä lujemmin.
"Anteeksi nyt Ankdam, mutta todellisuus on täysin eri kuin väität. Olen kielten opettaja pääkaupunkiseudulla ja nähnyt monta surullista tapausta, miten lapsi ei osaa mitään kieltä kunnolla, kun vanhemmat ovat kuvitelleet. että tämä pystyy oppimaan monta kieltä tuosta vain, kielikylvyn ja vieraskielisen koulun ja aikaistettujen vieraan kielen opintojen kautta."
Emme ole periaatteellisella tasolla eri mieltä mistään koska en ole missään sanonut että kaksi- tai jopa kolmikieliseksi kasvaa helpolla. Tiedän varsin hyvin että on vanhempia jotka laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, esim jos perheen isän äidinkieli on ruotsi kuvitellen että koulussa sitten opetetaan lapselle ruotsia vaivautumatta itse sen enempää ruotsin kieleen satsaamaan ja vaikka kotona ei koskaan olisi juurikaan puhuttu ruotsia. Niinhän se ei mene ja nämä lapset ovat myös äärettömän suuri rasitus opettajille jotka ainakin ensimmäisen vuoden joutuvat antamaan opetusta kahdella kielellä. Tilanne on myös ikävä luokan ruotsinkielisille lapsille joiden opetus hidastuu ja kärsii kaksikielisestä opetuksesta ja opetuksen hitaasta etenemisestä.
Väitän kuitenkin että erityisesti kaksi- mutta jopa kolmikieliseksi voi kasvaa mutta siinä on luonnollisesti vanhempien oltava täysillä mukana. Mitään kieltä ei opi ellei sitä käytä, puhu, harjoittele ja lue, lue, lue, lue ... eihän monet nykynuoret sen puoleen osa edes omaa äidinkieltään.
"Ministeri Stubbin mielipiteet ovat käsittämättömän lapsellisia ja typeriä. Säälin Stubbin perheen lapsia. "
Uskon että säälisi on turhaa. Tunnen monia ruotsinkielisiä perheitä joiden lapset ovat käytännössä kolmikielisiä perheen asuttua ulkomailla ja siksi että vanhemmat ovat olleet fiksuja ja ymmärtäneet satsata lasten kielitaitoon. Se kolmas kieli on näissä tapauksissa useimmiten ollut suomi mutta suomalaiset vanhemmat (vanhempi) ovat luonnollisesti halunneet opettaa lapsilleen myös suomea, aivan kuten Stubbin perhekin.
Olen itse käytännössä lähes kolmikielinen nimen omaan siitä syystä että minulle aikoinaan tarjottiin kolme kieltä jo ennen kuin menin kansakouluun. Minä tosin jo lapsena ja nuorena rakastin lukemista ja sitä harrastusta myös kannustettiin kotoa.
"He eivät ilman muuta opi "toista kotimaista" tai englantia "huomaamattaan" kuten sinä väität! He ovat käyneet peruskoulun, mutta heidän kielenosaamisensa voi olla hyvin heikkoa. "
En usko että Ankdamia kiinnostaa kuulla tällaista hölinää kieltenopettajalta. Hän yrittää lähinnä siivota RKP:n jälkiä.
"Ankdam : "Aivan kuten Stubb sanoo niin vieraiden kielten opiskelu tulisi alkaa.."
Miksi te suomenruotsalaiset aina puhutte monikossa kun tarkoitatte pakollista ruotsin opiskelua Suomessa? "
Minä mistään ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta ole puhunut! Mikä kieli on kenellekin vieras mutta Suomessa ne kaksi kotimaista ovat suomi ja ruotsi ja ne muut on sitten niitä vieraita kieliä.
Miten niistä vieraista kielistä sitten tulisi puhua muuten kuin monikossa?
Ja olen sitä mieltä että jos haluaa tulla hyväksi minkä tahansa kielen puhujaksi niin sen oppiminen tuisi alkaa jo varhain, mitä varhemmin sitä parempi. Ei kukaan koulussa opi tosi hyväksi kielen käyttäjäksi, se hyvä kielitaito on hankittava muualta käytännön kautta.
Itse opiskelin kouluaikanani molempia kotimaisia 3 vierasta kieltä (englanti, saksa, ranska) ja kaikki olivat pakollisia.
"Suomessa ne kaksi kotimaista ovat suomi ja ruotsi ja ne muut on sitten niitä vieraita kieliä."
Saame on vieras kieli Suomessa?
Vaikka olen kielten opettaja, katson, että Suomessa liioitellaan vieraiden kielten osaamisen merkitystä.
Näen että meillä käytetään vieraiden kielten opiskeluun kohtuuttoman paljon aikaa, niin että sitä ei riitä monien erittäin tärkeiden aineiden opiskeluun. Onneksi on sentään se on vähentynyt, että ylioppilaaksi kirjoitetaan pelkästään suomi, ruotsi, (lyhyt) englanti/saksa ja lyhyt matematiikka -yhdistelmällä!
Mielestäni äidinkielen, luonnontieteiden, fysiikan, kemian, matematiikan, historian, neuvottelu-ja väittelytaidon jne opiskeluun ja taitoaineiden harjoitteluun pitäisi käyttää nykyistä enemmän resursseja. Jotta Suomen kansantalous voisi kasvaa ja kukoistaa, suomalaisten pitää ymmärtää ja tietää enemmän, osata ajatella, suunnitella ja toteuttaa ideoita ja tuottaa sellaista josta saadaan rahaa. Pelkka puhuminen ei riitä mihinkään. Kun esim Stubb kehuskelee viiden kielen taidoillaan, minua lähinnä nolottaa hänen puolestaan, kun tietää, miten ontto hänen sivistyksensä ja substanssiosaamisensa on muuten.
Jo yhdenkin ison maailmankielen osaaminen riittää hyvin pitkälle, jos muu asiaosaaminen on vahvaa.
Hyvä Ankdam. Sinä olet ruotsinkielinen, etkä sinä voi tietää, miten suomenkieliset oppivat muita kieliä. Sen vuoksi sinun ei pidä toistaa jostain kuulemaasi väitettä, että ruotsin pohjalta on sitten paljon helpompaa opetella muita kieliä. Se ei ole totta. Ruotsin ja saksan kieliopit ja varsinkin lauserakenteet ovat täysin erilaisia, eivätkä mitenk'ään tue toisiaan. Samoin englannin kieli on aivan erilaista kuin ruotsi, ja englannin vaikeudet ovat aivan omaa luokkaansa (kieli on täynnä idiomeja ja kielioppi perustuu poikkeusten poikkeuksiin). Jos jostain on apua, niin suomen kieliopista ja lauseenjäsennyksestä, koska silloin oppii peruskäsitteet, terminologian ja ymmärtää kielen rakenteen. Ruotsia äidinkielenään puhuva oppii muita kieliä omalla tavallaan, eikä muiden kannata puuttua siihen.
Esimerkiksi italian opiskelussa suomen kielioppi on loistavana apuna paitsi verbimuotojen keskinäisessä yhdistelyssä, joka on meillä paljon vapaampaa. Saksan vaikeutena on raskas lauserakenne, ja englannissa prepositioiden OIKEA käyttö tuottaa ongelmia myös englantilaisille. Ruotsin vaikeutena on ääntäminen - suomenruotsin osaaminen ei takaa, että suomenkielinen aina ymmärtäisi ruotsissa puhuttuan ruotsia.
Poliitikot eivät ole oikeita henkilöitä kertomaan, miten kieliä pitäisi opiskella. Pedagoogeja siihen tarvitaan.
Mielestäni ei kuitenkaan riitä, että lapsi käy koulua ruotsiksi (suomeksi) jos kielen kehittymiseen ei saa ympäristöstä riittävää tuekea.
"finnbete"-hommasta on ollut, että tavattoman moni suomenruotsalainen suomea puhuessaan toistoänkyttää. Tarkoitus kai on antaa kuva sujuvasta osaamisesta, "ja-ja-ja että-että-että kyllä-kyllä-kyllä tässä-tässä kieliä-kieliä osataan". ;-)
Onhan niitä jokusia peternymaneita, jotka ovat varsin sujuvia ainakin suomeksi - ehkä myös ruotsiksi? Kertoman mukaan suomenruotsi alkaa olla sekakieltä, joka lienee seurausta "kaksikielisyydestä".
Ankadam: "Minä mistään ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta ole puhunut! Mikä kieli on kenellekin vieras mutta Suomessa ne kaksi kotimaista ovat suomi ja ruotsi ja ne muut on sitten niitä vieraita kieliä."
Mitä kieliä ovat Suomessa ikiajat puhutut inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame? Vieraitako? Kyllä varmaan, ihan yhtä vieraita suomalaisille kuin ruotsikin. Entä romanikieli? Suomen viittomakieli? Ainakin ne ovat mukana Suomen perustuslaissa.
Kaksi "toista kotimaista kieltä" on suomenruotsalaisten kehittämä sumutusyritys, joka on onneksi nyt vauhdilla murenemassa. Kuten Olli Kivinen kirjoittaa eilisen HS:n pääkirjoitussivulla: "seuraavan sukupolven päättäjät - - kääntyvät jyrkästi toisen kotimaisen pakko-opiskelua vastaan." Ja Olli tarkoittaa nyt pakkoruotsia. ;-)
...on siis oppinut äidinkielensä "finnbetellä". Hurrit eivät siis toistoänkytä sen enempää kuin suomenkielisetkään varsinkaan äidinkielellään. Hammaslääkäritaustaisena Tala varmasti tietää sen mutta hujaa taas ja olettaa fanittajansa todella tyhmiksi. Ehkä hän siinä on oikeassa.
Peter Nyman taitaa olla pesunkestävä kaksikielinen. Ei varmasti ole käynyt finnbetellä, ainakaan oppiakseen kieltä.
"Kertoman mukaan suomenruotsi alkaa olla sekakieltä, joka lienee seurausta "kaksikielisyydestä". "
Kertoman mukaan stadin slangi on myös melkoista sekakieltä. Ja kertoman mukaan kaikki kielet muuttuu enemmän tai vähemmän sekakieliksi globalisaation myötä. Kertoman mukaan hurrimurteessa on finnladismeja, ja suomenkielessä svetitismejä.
Niin siinä yhteielossa käy. Kaksikielisyys on yhteiseloa elävämmillään. Mutta yhteielohan ei ole Talan heiniä, vaan hän on enemmän "yksi kieli yksi mielettömyys" linjalla, hyvin heikosti muita suvaitsevana.
"Sinä olet ruotsinkielinen, etkä sinä voi tietää, miten suomenkieliset oppivat muita kieliä."
No ensinäkin ehkä hurrit tuntevat suomenkielisiä ja tietävät miten hekin oppivat. Toiseksi olettaisin etteivät suomenkieliset niin erityisen erilaisia ole. Kolmanneksi tätäkin on tutkittu.
Mutta onko kenties niin että 1930-lukulaisen kasvatuksen saanut onkin sitä mieltä että hurrin erityispiirre olisi se etteivät he "voi tietää". No sekin on tietysti silkaa talaismia.
"Sen vuoksi sinun ei pidä toistaa jostain kuulemaasi väitettä, että ruotsin pohjalta on sitten paljon helpompaa opetella muita kieliä."
Minä osaan jonkun verran vironkieltä. Arvaa miksi? No koska osaan Suomea. VAIN siksi. Samalla tavalla germaaniset kielet tukevat toinen toistaan. Se on itsestäänselvää. Porttiteorian kieltäminen on silkkaa talaismia.
"Ruotsin ja saksan kieliopit ja varsinkin lauserakenteet ovat täysin erilaisia, eivätkä mitenk'ään tue toisiaan."
Osittain totta, mutta kuitenkin kaukana. Kaikki germaaniset kielet käyttävät paljon prepositioita (ausbeimitnachzeitvonzu/anaufhinterinnebenuberuntervorzwischen/durchfurgegenum..?). Eli siltä osin rakenne on hyvin samanlainen ja toisaalta erilainen kuin suomekielen. Paljon muitakin yhteisiä piirteitä löytyy. Lisäksi sanasto on todella samanakaltainen. Suomen kautta osaat siis viroa jotenkin, ja ruotsin kautta germaanisia kieliä.
"Jos jostain on apua, niin suomen kieliopista ja lauseenjäsennyksestä, koska silloin oppii peruskäsitteet, terminologian ja ymmärtää kielen rakenteen."
Höpsistä. Suomen kielioppi on täynnä niin paljon termejä joita ei löydy germaanisista kielistä (innesiiviablatiivilokomotiivi...) puhumattakaan sijamuodoista ja lauseenvastikkeista joita ei ole germaanisissa kielissä. Mutta jos sen sijaan osaat jonkun germaanisen kielen kieliopin niin askel seuraavaan germaaniseen on lyhyempi.
"Saksan vaikeutena on raskas lauserakenne, ja englannissa prepositioiden OIKEA käyttö tuottaa ongelmia myös englantilaisille."
Oikean preposition käyttö on jopa vaikeampaa sekä saksankielessä että ruotsinkielessä kuin englanninkielessä. Mutta se on kyllä kaikkien kompastuskivi.
"Ruotsin vaikeutena on ääntäminen - suomenruotsin osaaminen ei takaa, että suomenkielinen aina ymmärtäisi ruotsissa puhuttuan ruotsia. "
Kaikissa kielissä on murteita. Stadin ruotsia puhuva ei välttämättä ymmärrä Närpion murretta. Närpiöläinen sen sijaan ymmärtää stadilaista koska Närpiöläinen puhuu kotonaan omaa kieltään ja kuolussa tai Vaasassa asioidessaan "högsvenskaa". Stadin ja Turun hurrimurre on ankkuroitu suomenkielen ääntämiseen ja on siski suomenkieliselle helpompaa kuin riikinruotsi joka globalisaation ja laajan maahanmuuton takia on nopeasti liukumassa kohti englantia (pehmeät konsonantit ja epämääräiset vokaalit). Vielä 50 vuotta sitten Tukholman murre oli hyvin samankaltainen kuin Helsingin murre, eikä stadin murre ole juuri muuttunut.
"Poliitikot eivät ole oikeita henkilöitä kertomaan, miten kieliä pitäisi opiskella."
Eivät tietenkään. Mutta käyttämänsöä asiantuntijat ovat. Lakivalmisteluissa käytetään laajalti asiantuntijoita. Ja ovathan tulokset aika hyviä. Maailman parhaita jopa.
"toinen virallinen kotimainen" on muuten suomenkieli, koska ensin oli ruotsinkieli ja sitten kovalla epäitsekkäällä työllä pengottiin suomenkieli metsistä ja soista ja nostettiin se sivistyskieleksi - opetuskieleksi - sekä viralliseksi kieleksi. Ei se mikään itsestäänselvyys ollut.
Heimoyhteiskuntaaikojen "virallisista kielistä" on aika turha puhua. ne olisvat kyllä nykysuomalaisille kutakuinkin käsittämättömiä.
""seuraavan sukupolven päättäjät - - kääntyvät jyrkästi toisen kotimaisen pakko-opiskelua vastaan." "
Et taida taaskaan siteerata ihan oikein. Jos Kiviniemen jutusta jotain yleisarvioita pitäisi nostaa esiin, niin kyllä ne aika lailla järkevien suvaitsevien ihmisten linjalla kulki ja siksi siis aika kaukana sinun änkyräkansallismielisestä tasapäistävästä enemmistön diktatuurista.
on tuo lainaukseni, mutta laitetaanpa koko virke vielä varmemmaksi vakuudeksi johdantovirkkeen kera : "Pakollisuus on muuttumassa yhä selvemmin rasitukseksi toisen kotimaisen kielen opiskelussa. Vaarana on, että seuraavan sukupolven päättäjät, joille pohjoismaisuus merkitsee vähemmän kuin heidän vanhemmilleen, kääntyvät jyrkästi toisen kotimaisen pakko-opiskelua vastaan."
Ja nyt tämä "toinen kotimainen" on nimenomaan pakkoruotsi.
"Aivan kuten Stubb sanoo niin vieraiden kielten opiskelu tulisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla ja mieluummin jo ennen sitä ja ruotsista olisi hyvä aloittaa,"
Stupido opettaa lapsilleen sittenkin suomea?
Tuo on muuten oiva neuvo esitettäväksi jollain ruotsinkielisellä foorumilla. Eli jokainen suomenruotsalainen satsaamaan kielten opintoihin. Tärkein kieli on tietenkin suomi. Me suomalaiset opiskelemme sitten niitä muita kieliä paitsi pakkoruotsia.
Stubbin "ongelma" on ulkomaalainen vaimo. Tästä syystä on suuri vaara etteivät lapset opi suomea helpooa luonnollista tietä. Samasta syystä monet yksikieliset ruotsinkieliset tai kaksikieliset (muttei suomenkieliset) perheet laittavat lapsensa suomenkielisiin päiväkoteihin. Minut pantiin kahdeksi vuodeksi suomenkieliseen tarhaan oppimaan kielitaitoiseksi (osittain siksi että hurreilla on sellainenkin "etuoikeus" että etäisyys lähimpään omakieliseen on usein pitkä).
Hurrit näet ymmärtävät kielitaidon merkityksen, kuten Stubin esimerkki hyvin osoittaa.
Netti fenno on siis TAAS kaukana hakoteillä - mutta niinhän siinä käy kun kiihko sumentaa järjen. Harmittaako?
Ruotsin kieli tarvitsee ystäviä ja myönteistä suhtautumista - oletko koskaan tullut ajatelleeksi?
Ruotsin kieli joka taitaa sielläkin olla ruotsi tarvitsee ystäviä.
Myös hurrit tarvitsevat ystäviä kotimaassaan koska ovat pieni vähemmistö. Mutta niitä on aina riittänyt yllin kyllin.
Ja vuosien spammaamisen tuloksena kai me molemmat voimme olla samaa mieltä siitä että Tala ja kaksi soturinsa eivät niihin lukeudu?
Jopa Soini on hurrien ystävä ja kaksikielisyyden tukija. Hän vain kerää irtopisteitä ilamkoimalla pakkoruotsista.
Minut laitettiin 5-vuotiaan englanninkieliseen tarhaan, lastenhoitaja ja myöhemmin kaverit puhuivat suomea ja ympärillä perhe sekä suku puhui pääasiallisesti ruotsia. Siitä syystä olen tänä päivänä täydellisen kaksikielinen ja osaan lisäksi englantia lähes äidinkielenomaisesti. Paria muutakin kieltä osaan ihan kohtuullisesti ja yhdessä harvinaisessa vieraassa kielessä minulla on lisäksi kielenkääntäjän ja tulkin pätevyys.
..ja netti fennot väittävät etteivät he opi suomen lisäksi muita kieliä koska pakkoruotsi tulppaa oppimisen!! Yeah right!
Vuosimallille tiedoksi että minulla on paljon myös suomenkielisiä tuttuja joiden kielitaitoon olen eri yhteyksissä päässyt tutustumaan. Väitän että ruotsinkieliset ystäväni ovat keskimäärin kielitaitoisempia ja kansainvälisempiä vaikka toki meikäläistenkin joukossa on niitä jotka eivät sitä ole.
"Minut laitettiin 5-vuotiaan englanninkieliseen tarhaan, lastenhoitaja ja myöhemmin kaverit puhuivat suomea ja ympärillä perhe sekä suku puhui pääasiallisesti ruotsia."
Sen jälkeen ei kehityksessä näytä tapahtuneen mitään huomionarvoista muutosta, vaan se on jäänyt polkemaan paikoilleen kuten kirjoitusten sisällöstä voi hyvin päätellä. Ei kuitenkaan mitään syytä huoleen, sillä se on tavanomainen ominaisuus ruotsalaisen geeniperimän runtelemissa yksilöissä.
Ankdam: "..ja netti fennot väittävät etteivät he opi suomen lisäksi muita kieliä koska pakkoruotsi tulppaa oppimisen!! Yeah right!"
Ymmärtäisiköhän "netti sveko" Ankdam paremmin nettifennojen väitteitä, jos samalla verrataan Suomen ja Ruotsin tilanteita toisiinsa? Ruotsalaiset uhraavat aikaa ja energiaa peruskoulutuksessaan germaanisen sukulaiskielensä englannin opiskeluun enemmän kuin suomalaiset. On mahdotonta, että suomenkielinen voisi ruotsalaisia vähemmällä ajan käytöllä saavuttaa saman taidon itselleen vieraan kielikunnan kielessä, englannissa. Sen vuoksi meillä Suomessa pitäisi käyttää pakkoruotsiin uhrattu aika englannin opiskeluun tai vastaavasti minkä tahansa suuren maailmankielen opiskeluun.
Kaikkien ei tarvitse osata monia kieliä, sillä matematiikkaakin on osattava. Riittää, että koululaitos pystyy tuottamaan riittävästi eri kieliä osaavia kansalaisia, yhdet yhtä toiset toista kieltä osaavia. Se on elinkeinoväen toivomus. Nykymaailmassa useimmat suomalaiset pitävät kuitenkin välttämättömänä osata englantia. Toiseksi opiskeltavaksi kieleksi pitäisi olla tarjolla useita kieliä (suurilla paikkakunnilla mahdollista): saksa, ranska, espanja, ruotsi, viro, venäjä, kiina, arabia...
Mutta, "netti sveko" Ankdam, nyky-Suomessa tuo on toistaiseksi mahdotonta pakkoruotsin vuoksi. Olisipa nettisvekoissa ja ruotsinkielisten kellokkaissa enemmän kaltaisiasi, joita pakkoruotsi ei voi vähemmän kiinnostaa. Asiat hoituisivat silloin mutkattomammin.
Olen samaa mieltä että lähskään kaikkien suomalaisten ei tarvitse osata monia kieliä.
Paljon tärkeämpää on opiskella yksi suuri maailmankieli hyvin ja sen lisäksi runsaasti kaikkia muita aineita, äidinkiletä tietenkin ja matematikkaa, fysiikkaa, kemiaa, luonnontieteitä, historiaa, taito- ja taideaineita, yhteiskunnallisia aineita jne jne
Jos jollakin vielä riittää intoa, siihen päälle voi vapaaehtoisesti ottaa jonkun muun (suuren maailman-)kielen.
Monien kielten osaaminen ei yksinään riitä, vaan substanssiosaamista tarvitaan. Pelkällä joutavalla suunsoitolla ei pitkälle pääse.
Sääyty-yhteiskunnassa herrasväki ei puhu suomea keskenään. Stubbinkine perheessä perheessä suomen kieli on ulkoistettu piialle.
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43871-kokoomus-rkpn-apupuolueena-tapaus-alexander-stubb
"Sääyty-yhteiskunnassa herrasväki ei puhu suomea keskenään. Stubbinkine perheessä perheessä suomen kieli on ulkoistettu piialle."
Minusta oikeastaan tuo Stipidon perheen systeemi on aika hyvä. Stupido puhuu piialle piian kieltä, eikä piika Stupidon kieltä.
Stubidon vaimon voisin ottaa "finnbete"-piiaksi.