Milloin oikeuskansleri puuttuu suomenkielisten oikeuteen saada ymmärrettävää palvelua omalla äidinkielellään täällä Pohjanmaalla?
Eikö rkp:n pitäisi ajaa näissä tapauksissa suomenkielisen vähemmistön oikeuksia?
Pitäisikö meidänkin viedä tämä perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi?
Kuka suomenkielisistä kansanedustajista sen tekisi?
Eikö rkp:n pitäisi ajaa näissä tapauksissa suomenkielisen vähemmistön oikeuksia?
Pitäisikö meidänkin viedä tämä perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi?
Kuka suomenkielisistä kansanedustajista sen tekisi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koska suomenkieliset kuuluvat enemmistöön ja heidän oikeutensa toteutuvat keskimäärin hyvin, niin on ymmärrettävää jos vähemmistökielisillä alueilla saattaa esiintyä palvelussa puutteita. Ruotsinkieliset ovat pieni erityisryhmä ja siksi heidän asiansa vaatii parempaa huolenpitoa.
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Koska suomenkieliset kuuluvat enemmistöön ja heidän oikeutensa toteutuvat keskimäärin hyvin, niin on ymmärrettävää jos vähemmistökielisillä alueilla saattaa esiintyä palvelussa puutteita".
Eikö silloin olisi myös kohtuus että ne hyvin harvat tapaukset Keski-Pohjanmaalla, jotka olisivat tulleet ruotsinkielisten eteen pohjoisen suunnasta olisi myös kohtuus. Miksi se on ymmärettävämpi, että suomenkielisillä on puutteita?
Tosiasiahan kuitenki olisi ollut että palvelut olisivat olleet ruotsinkielisille Kokkolassa eikä missään muualla.
Minä ymmärrän keskipohjalaisten tuntoja olla vähemmistön sorron alla kun itse saan kokea sitä päivittäin suomenkielisenä vähemmistön edustajana.
Tapiohan kirjoittaa kuin rasisti.
Ihmisten oikeuksia ei määritellä etniseen ryhmään kuulumisen perusteella, kun kyseessä on rasismiton yhteiskunta. Päin vastoin. Rasismittomuuteen pyrkivissä yhteiskunnissa ihmisen etnisen taustan vaikutus pyritään häivyttämään. Suomessa sitä korostetaan ja nostetaan Tapion kaltaisten rasistien toimesta suomenruotsalaiset etuoikeutettuun asemaan etnisen taustansa vuoksi.
Rautalapiolta jatkuvaa paskanjauhantaa.
Sekä suomen- että ruotsinkieliset saavat samanarvoista, omakielistä palvelua kaksikielisessä Vaasassa, sen sijaan ruotsinkieliset eivät olisi saaneet samanarvoista palvelua yksikielisessä Oulussa.
Kyse ei ollut mistään joko tai asetelmasta vaan molemmille samaa ja se toteutuu Vaasassa! Myös Kokkolan suomenkieliset kannattivat etelään tuuntautumista. Oulun keksi vallanhimossaan kepulaiset jotka keksivät "maakunnan edun", sellaista ei juridiikkaa tunne vaan Suomessa on kunnallinen itsemääräämisoikeus. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus pelasti Kokkolan pakkoavioliitolta Oulun kanssa jota kKkkolan suomenkielisetkään eivät halunneet.
Auomenkielisten? Uusi kieli?
Miksi niihin puututtaisiin ?
Suomessahan on kielikysymyksessä 1700-luvulta periytyvä privilegio.
Oliko silloin jotain oikeuksia ? ei ollut.
Me jatkamme eräänlaisen DNAmme vaikutuksesta tätä perintöä:
Suomenkielisillä ei ollut 1700-luvulla oikeuksia eivätkä he tarvitse
oikeuksia nytkään. Heillä pitää olla vain velvollisuuksia.
Emme ole kuulleet Ranskan vallankumouksesta.
Kuten "halvfinne" Stubb valitettavasta osasuomalaisuudestaan
huolimatta yllättävän viisaasti toteaa:
Jag är övertygad om att konsensus i språkfrågan fortfarande råder.
Tvångsspråkigheten är en del av vår identitet, ett slags finländarnas DNA.
Och det stryker man inte bort i en handvändning.