Hurra! Hurra! Hurra!
Länkar
Torsdag, 16 September 2010 10:38
Länge leve det svenska språket i Finland, skriver specialredaktör Esa I, Järvinen i Lapin Kansa 16.9.
"Kauan siis eläköön ruotsin kieli keskuudessamme.
Miksi ihmeessä jälleen kerran kielisota nostaa päätään tai puheet pakkoruotsista? Miksi joillekin ruotsin kieli on kuin sulamatonta ja kiivailun aiheuttavaa myrkkyä?
Miksi kuvittelemme yhä, että ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ovat etuoikeutettuja, "svenska talande bättre folk", hurreja, ikään kuin kieli sinällään ratkaisisi tai predestinoisi ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen aseman?
Miksi emme voisi hyväksyä historiallisia tosiasioita - olemme olleet vuosisatoja tekemisissä ruotsin kielen kanssa ja olemme edelleen, erityisesti läntisessä Suomessa ja vallankin Tornionjokivarressa.
Sikäläisillä murrealueilla asuvien, varmaan muidenkin, on helppo listata joukoittain sanoja, aivan arkisessa käytössä olevia, jotka ovat selkeästi ruotsista lainattuja. Ruotsi on kielenä luontainen osa näiden ihmisten identiteettiä. Ja vähäisemmässä määrin myös muiden suomalaisten.
Uusin vaahtoaminen alkoi kun kokoomuksen kesäkuinen puoluekokous hyväksyi niukasti aloitteen, jonka mukaan ruotsin pakollinen opiskelu pitäisi poistaa peruskoulusta ja lukiosta.
Onneksi puoluejohtaja, "pää"ministeri Jyrki Katainen kiireesti mitätöi päätöksen merkityksettömäksi. Tuoreempi hyöky syntyi vielä Keski-Pohjanmaan aluehallinnon sijoittamisesta etelään tai pohjoiseen - siinäkin nähtiin kummallisia kielipeikkoja.
Kiistelyssä ruotsin kielestä on taustalla suvaitsevaisuus yleisemmin. Kaikkein kiivaimmin ruotsin asemaa ovat kaventamassa ne tahot, joiden on muutenkin vaikea sulattaa muukalaisuutta tai erilaisuutta kaikkineen.
Kyse ei ole vain yhdestä poliittisesta liikkeestä, vaikka muidenkin puolueiden keskuudessa sen kannatuksen kasvu herättää levottomuutta ja samalla pyrkimystä matkia sen äänenpainoja myös kielikysymyksessä.
Kyse on myös perinteisestä kansallisesta alemmuudentunteesta. Ruotsin kieli koetaan jollakin tavoin uhkaksi omalle kulttuurillemme unohtaen aktiivisesti, että ruotsi on ja pysyy kiinteänä osana suomalaisuutta.
Tosiasiassa suomenruotsalaisen kulttuurin vaikutus on kieltä puhuvan vähemmistön määrään nähden huomattavasti merkittävämpi, koska varmaan enemmistö ruotsinkielisistä taiteilijoista ja vaikuttajista operoi sujuvasti ja sitä enemmälti korostamatta myös suomeksi.
Kieltenopiskelun muuttaminen täysin valinnaiseksi peruskoulussa merkitsisi käytännössä opetuksen ja kielitaidon kaventumista. Kävisi niin, että suuri osa koululaisistamme tyytyisi vain englantiin eikä muita eurooppalaisia kieliä varsinkaan pienissä kunnissa edes tarjottaisi kysynnän puutteeseen vedoten.
Jotkut lukiolaiset lyövät lyhytnäköisesti jo laimin ruotsin opiskelun, koska sitä ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilastutkinnossa. Paine siirtyy sitten korkeakouluihin, kun opiskelijat tajuavat kielitutkinnon merkityksen.
Se, ettei ruotsia tarvita suomalaisessa arkielämässä, on ontuva perustelu. Ei tarvita muitakaan kieliä. Suomella pärjää täällä oikein hyvin.
Siitä huolimatta: Heja svenska!"
Länkar
Torsdag, 16 September 2010 10:38
Länge leve det svenska språket i Finland, skriver specialredaktör Esa I, Järvinen i Lapin Kansa 16.9.
"Kauan siis eläköön ruotsin kieli keskuudessamme.
Miksi ihmeessä jälleen kerran kielisota nostaa päätään tai puheet pakkoruotsista? Miksi joillekin ruotsin kieli on kuin sulamatonta ja kiivailun aiheuttavaa myrkkyä?
Miksi kuvittelemme yhä, että ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ovat etuoikeutettuja, "svenska talande bättre folk", hurreja, ikään kuin kieli sinällään ratkaisisi tai predestinoisi ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen aseman?
Miksi emme voisi hyväksyä historiallisia tosiasioita - olemme olleet vuosisatoja tekemisissä ruotsin kielen kanssa ja olemme edelleen, erityisesti läntisessä Suomessa ja vallankin Tornionjokivarressa.
Sikäläisillä murrealueilla asuvien, varmaan muidenkin, on helppo listata joukoittain sanoja, aivan arkisessa käytössä olevia, jotka ovat selkeästi ruotsista lainattuja. Ruotsi on kielenä luontainen osa näiden ihmisten identiteettiä. Ja vähäisemmässä määrin myös muiden suomalaisten.
Uusin vaahtoaminen alkoi kun kokoomuksen kesäkuinen puoluekokous hyväksyi niukasti aloitteen, jonka mukaan ruotsin pakollinen opiskelu pitäisi poistaa peruskoulusta ja lukiosta.
Onneksi puoluejohtaja, "pää"ministeri Jyrki Katainen kiireesti mitätöi päätöksen merkityksettömäksi. Tuoreempi hyöky syntyi vielä Keski-Pohjanmaan aluehallinnon sijoittamisesta etelään tai pohjoiseen - siinäkin nähtiin kummallisia kielipeikkoja.
Kiistelyssä ruotsin kielestä on taustalla suvaitsevaisuus yleisemmin. Kaikkein kiivaimmin ruotsin asemaa ovat kaventamassa ne tahot, joiden on muutenkin vaikea sulattaa muukalaisuutta tai erilaisuutta kaikkineen.
Kyse ei ole vain yhdestä poliittisesta liikkeestä, vaikka muidenkin puolueiden keskuudessa sen kannatuksen kasvu herättää levottomuutta ja samalla pyrkimystä matkia sen äänenpainoja myös kielikysymyksessä.
Kyse on myös perinteisestä kansallisesta alemmuudentunteesta. Ruotsin kieli koetaan jollakin tavoin uhkaksi omalle kulttuurillemme unohtaen aktiivisesti, että ruotsi on ja pysyy kiinteänä osana suomalaisuutta.
Tosiasiassa suomenruotsalaisen kulttuurin vaikutus on kieltä puhuvan vähemmistön määrään nähden huomattavasti merkittävämpi, koska varmaan enemmistö ruotsinkielisistä taiteilijoista ja vaikuttajista operoi sujuvasti ja sitä enemmälti korostamatta myös suomeksi.
Kieltenopiskelun muuttaminen täysin valinnaiseksi peruskoulussa merkitsisi käytännössä opetuksen ja kielitaidon kaventumista. Kävisi niin, että suuri osa koululaisistamme tyytyisi vain englantiin eikä muita eurooppalaisia kieliä varsinkaan pienissä kunnissa edes tarjottaisi kysynnän puutteeseen vedoten.
Jotkut lukiolaiset lyövät lyhytnäköisesti jo laimin ruotsin opiskelun, koska sitä ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilastutkinnossa. Paine siirtyy sitten korkeakouluihin, kun opiskelijat tajuavat kielitutkinnon merkityksen.
Se, ettei ruotsia tarvita suomalaisessa arkielämässä, on ontuva perustelu. Ei tarvita muitakaan kieliä. Suomella pärjää täällä oikein hyvin.
Siitä huolimatta: Heja svenska!"
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hienosti oli koottu kaikki kliseet yhteen kirjoitukseen! Tämä vaatii jo taitoa! Heja vaan sinnekin.
"Kieltenopiskelun muuttaminen täysin valinnaiseksi peruskoulussa merkitsisi käytännössä opetuksen ja kielitaidon kaventumista. Kävisi niin, että suuri osa koululaisistamme tyytyisi vain englantiin eikä muita eurooppalaisia kieliä varsinkaan pienissä kunnissa edes tarjottaisi kysynnän puutteeseen vedoten."
Onko kukaan missään koskaan virallisesti ehdottanut, että olisi vain yksi pakollinen vieras kieli? Onko? Vittu svekot, kun pitää valehdella jatkuvasti. Käy siinä nyt sitten keskustelua.
Lähettäkääpä palautetta tälle nerokkalle toimittajalle:
http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Mielipide/1194651706973/artikkeli/heja svenska .html
Lapin kansa keikkuu konkurssin partaalla, olisiko fondit luvanneet jonkun pikku "mainoksen" toimittajalle..
"Miksi ihmeessä jälleen kerran kielisota nostaa päätään tai puheet pakkoruotsista?"
Vastaan näin:
- Koska suomalaiset eivät ole kaksikielisiä ja haluavat määritellä identiteettinsä itse. Suomalaiset ovat kyllästyneet oman identiteettinsä vähättelijöihin. Väitteet suomalaisen identiteetin kaksikielisyydestä vähättelevät suomalaista identieettiä. Suomalaiseen identiteettiin ei kuulu pakollinen ruotsi. Suomalaisuus on aivan oma kokonaisuus eikä se tarvitse ruotsia ollakseen kokonainen.
"Miksi joillekin ruotsin kieli on kuin sulamatonta ja kiivailun aiheuttavaa myrkkyä?
- Ruotsin pakollisuuden takia. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kaksikielisiä. Ruotsinkieli on vieras kieli suomalaiselle eikä kuulu meidän identiteettiin. Kiivailua on harrastettu ruotsinkielisissä piireissä satoja vuosia ja yritetty estää suomen kielen käyttö mitä milloinkin erilaisilla syillä.
Suomen todellisuus ei todellakaan ole ruotsinkielinen. Me emme ole ylpeitä meidän kaksikielisyydestä koska me emme koe olevamme kaksikielisiä. Väitteet kaksikielisyydestä ovat muistutus suomalaisen identiteetin heikkoudesta. Sitä on syytäkin inhota.
Ruotsi on vieras kieli meille kuten venäjä tai norja. Kaksikielisyys on rasite. Kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään esim. pakkoruotsi. Suomen kaksikielisyys kuvastaa suomenruotsalaisten identiteettiä, ei suomalaisten identiteettiä.
"Miksi kuvittelemme yhä, että ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ovat etuoikeutettuja, ?svenska talande bättre folk?, hurreja, ikään kuin kieli sinällään ratkaisisi tai predestinoisi ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen aseman?"
- Suomen lait on luotu estämään suomenkielisten menestys ilman ruotsinkieltä. Ruotsinkielisille on luotu ohituskaista opiskeluihin syrjimällä suomenkielsiä. Asia on ollut näin jo satoja vuosia. Ruotsinkielinen vähemmistö on siksi koulutetumpaa kuin valtaväestö vaikka heillä on aina ollut huonompi opintomenestys.
Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli täydellisesti estetty. Koulutus oli järjestetty vain ruotsin kielellä ja virkakoneisto siis maa toimi pelkästään ruotsinkielellä. Tuolloin suomalaisten tuli vaihtaa äidinkielensä jotta pystyivät etenemään tehtävissään. Kukaan ei voinut yrittää menestymistään suomen kielellä, koska pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton tuohon aikaan. Surullisinta on, että asia ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut. Vieläkin on suomalaisten sivistys sidottu ruotsin kieleen Suomessa. KUKAAN EI voi valmistua ilman pakkoruotsin kieltä mistään peruskoulusta, yliopistosta, korkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta ym.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Silti Suomessa on oltava nykyään vähintään ruotsintaitoinen että saa edetä sivistyksen polulla Suomessa. Se ei riitä että olemme pakkoruotsin vankilassa vaan eduksi on jos olisimme ruotsinkielisiä kuten tapaus Biaudet ja monet muut esimerkit osoittavat. Jodumme kärsimään syrjinnästä pakkoruotsin lisäksi.
Suomalaisten on aika vaatia olla oikeuttaan olla suomalaisia suomenkielellä ja oikeutta olla suomalainen. Me emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Me olemme suomalaisia-
ANTAKAA MEIDÄN JO VIHDOIN OLLA SUOMALAISIA JA YLPEITÄ SUOMALAISESTA IDENTITEETISTÄ !
Kysyt näin:
"Miksi kuvittelemme yhä, että ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ovat etuoikeutettuja, ?svenska talande bättre folk?, hurreja, ikään kuin kieli sinällään ratkaisisi tai predestinoisi ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen aseman?"
Vastaan:
Ihmettelet väitettä kielen predestionisomisesta mitä kuuluukin ihmetellä. Tilastot osoittavat syrjinnän suomenielisiä kohtaan ja vahvistavat predestinaation. Suomen kaksikielisyyslait ovat apartheidia ja siksi niitä kuuluukin ihmetellä ja vastustaa. Kaksikielisyys on apartheidia.
Osa kansasta ei halua olla toisen kansanosan kanssa tekemisissä. He haluavat eristäytyä ja vaativat erityiskohtelua. Kaksikielisyys mahdollistaa syrjinnän. Vaatimalla kieleen perustuvia oikeuksia voidaan osa kansasta syrjäyttää.
Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, siirtolapuutarhat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?
Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.
Esimerkki apartheidista Suomessa:
KIELIMUURI RUSKEASUOLLA
22.8.2008
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_hi.shtml
http://www.shsweb.fi/forum/1/194585/
Kielirekisteröinti on lopetettava Suomessa rasistisena. Suomessa ei olla opittu mitään, siksi täällä on rasismi valloillaan. Ihmiset jaotellaan ja siten heidän mahdollisuudet opiskella ja menestyä riippuvat mihin ryhmään kuuluvat. Suomi ei kuulu sivistysvaltioihin ennen kuin kielijaottelu poistuu.
Luulisi lappilaisen toimittajan tietävän jotain alueen hitoriasta. Miksi Tornionjokilaaksossa kuulee yleensä ruotsia? Koska suomen kieltä on päättäväiseti vainottu aina 60-luvulle asti ja sen jälkeenkin sorrettu.
Tämän oudon lappilaisen mielestä moinen kehitys oli rikkautta?
"Jotkut lukiolaiset lyövät lyhytnäköisesti jo laimin ruotsin opiskelun, koska sitä ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilastutkinnossa. Paine siirtyy sitten korkeakouluihin, kun opiskelijat tajuavat kielitutkinnon merkityksen."
= virkamiesruotsi, jolla ei nykyään edes ilmeisesti pärjääkään?
"Sikäläisillä murrealueilla asuvien, varmaan muidenkin, on helppo listata joukoittain sanoja, aivan arkisessa käytössä olevia, jotka ovat selkeästi ruotsista lainattuja. Ruotsi on kielenä luontainen osa näiden ihmisten identiteettiä. Ja vähäisemmässä määrin myös muiden suomalaisten."
- Kieli kehittyy ja ottaa vaikutteita, kyllä niitä lainasanoja on muualtakin, mm. englanti näin perus, saksa, venäjä
"Kieltenopiskelun muuttaminen täysin valinnaiseksi peruskoulussa merkitsisi käytännössä opetuksen ja kielitaidon kaventumista. Kävisi niin, että suuri osa koululaisistamme tyytyisi vain englantiin eikä muita eurooppalaisia kieliä varsinkaan pienissä kunnissa edes tarjottaisi kysynnän puutteeseen vedoten."
- On se niin taas kerran se sisälukutaito kohdallaan. Voisi vaikka miettiä sellaista mahdollisuutta, että katsos perkelettä! Voisi pistää vaikko pakollisen valinnaisen ruotsin tilalle!? Ruotsi, venäjä, saksa, ranska, espanja?
"Kiistelyssä ruotsin kielestä on taustalla suvaitsevaisuus yleisemmin. Kaikkein kiivaimmin ruotsin asemaa ovat kaventamassa ne tahot, joiden on muutenkin vaikea sulattaa muukalaisuutta tai erilaisuutta kaikkineen."
- Tähän on omasta puolesta hankala puhua, kun en ole kiivaasti "esiintynyt" tämän asian kanssa. Vastustan pakkoruotsia täysin palkein, mutten ole rasisti. Minulla on useita hyviä muslimiystäviä, ja venäläinen perhetuttu. Ainoastaan Rantaruotsalaisten asennetta en siedä.
"Se, ettei ruotsia tarvita suomalaisessa arkielämässä, on ontuva perustelu. Ei tarvita muitakaan kieliä. Suomella pärjää täällä oikein hyvin."
- Niinpä niin. Kuntaamme tuli tänä syksynä italialainen vaihto-oppilas. Tällä hetkellä kunnassa olisi enemmän tarvetta italiantaitajille, kuin ruotsia puhuville. Puhumattakaan somaliasta, vietnamista, saksasta ja venäjästä.
Suomessa pärjää oikein hyvin, paremmin ja parhaiten.
Kyllä Suomessa ei tarvita ruotsia . Joka sitä puhuu, puhukoon, mutta ei pidä vaatia niitä puhumaan, jotka haluavat puhua suomea.
"Se, ettei ruotsia tarvita suomalaisessa arkielämässä, on ontuva perustelu. Ei tarvita muitakaan kieliä. Suomella pärjää täällä oikein hyvin."
Eläköön vapaa itsenäinen ja suomalainen Suomi.
Suomalaisten kieli on, SUOMI. SUOMI on suomen kieli.
palautetta Järviselle neljä kertaa, mutta ei millään hyväksynyt tuota numero tunnusta.
Kielisota on hyvin valitettavaa, mutta näemmä tähän ollaan jouduttu, koska poliittiset päättäjämme eivät näe tai uskalla nähdä suomalaisten alati selvemmin ilmenevää pakkoruotsin vastustusta. Jopa ajatuspaja Magman kyselyjen mukaan enemmistö suomalaisista poistaisi pakollisen ruotsinkielen opetuksen aikansa aeläneenä.
Kysyit miksi joillekin ruotsin kieli on kuin sulamatonta ja kiivailun aiheuttavaa myrkkyä? Kysymys on nimenomaan pakollisesta ruotsin opetuksesta, ei niinkään itse ruotsinkielestä. Vapaaehtoisille kielille Suomessa on aina tilaa. Suomi, EU ja maailma ovat muuttuneet niistä ajoista kun kielilakeja ollaan sädetty. Ruotsin kielen pakollisuus ei enää tue yhteiskuntaamme eikä tuo sille resursseja, vaan päin vastoin tuhlaa niitä ja estää monipuolisen kielitaidon opiskelun. On päivänselvää, ettei suurin osa opiskelijoista enää jaksa tai kykene opiskelujensa ohella ottamaan enää kolmatta kieltä järkevän englannin ja turhan pakkoruotsin rinnalle. Tämä on suurin syy kielten opiskelun romahtamiselle.
Historiallisia tosiasiat ovat faktoja, mutta niiden sisältöä ja merkitystä emme koe samoin. Lisäksi historaa voidaan tulkita hyvinkin eri lailla. Mitä historiassa on tapahtunut on mennyttä, nyt meidän on katsottava tätä päivää ja vastattava nykyajan vaatimuksiin osaamisellamme. Olemme olleet vuosisatoja tekemisissä ruotsin kielen kanssa ja olemme edelleen ja tulevaisuudessakin. Kuitenkin yhteistyötä Ruotsin, Pohjoismaiden ja Maailman kanssa voidaan hoitaa englanninkielellä yhtä hyvin kuin ruotsiksikin. Tämähän on jo arkipäivää niin EU:ssa kuin Pohjoismaiden neuvostossakin. Olemmehan itsenäinen valtio ja meillä on oma rikas suomalainen kulttuuri olkoonkin, että olemme saaneet vaikutteita siihen niin lännestä, etelästä kuin idästäkin. Ei käyttämämme kieli vieraiden valtioiden kanssa alenne meitä ellemme sitä itse tee.
Väität, että ruotsi on kielenä osa suomalaisten identiteettiä. Minusta äidinkieli on osa ihmisen identiteettiä. Jos pakkoruotsinkielen pakollisuutta perustellaan sillä, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä, on kysymyksessä vastaava ajattelu, kuin jos vaadittaisiin poistamaan uskonnonvapaus sillä perusteella, että kristinusko on osa suomalaista identiteettiä.
Mikäli tarkastelisit aiheeseen liittyvää keskustelua, jota ei ennen nettiaikakautta ole saatu julkisuuteen huomaisit, ettei "vaahtoaminen" alkanut kokoomuksen kesäkuisesta puoluekokouksesta. Se on jatkunut jo vuosikymmeniä pinnan alla. Puoluejohtaja käveli tällä kertaa demokraattisen päätöksen yli, mutta nuorten mielipidettä se ei muuta: päinvastoin. Asenteet odottavat aikaa, jolloin äänestyksessä voittanut kanta saa sille kuuluvan lain voiman.
Olet täysin väärässä, kun väität, että kiistelyssä ruotsin kielestä on taustalla suvaitsevaisuus yleisemmin. Pakkoruotsin asemaa ovat poistamassa kansalaiset kaikista yhteistkuntaluokista. Mukaan mahtuu toki kiivailijoitakin, mutta mielestäni vastaleirissä on näitä yhtä tavalla. vertaan esim: kulttuuriministerin lausuntoihin, että pakkoruotsin vastustajat ovat "avohoitopotilaita" tai entisen RKP:n puheenjohtajan kommentteihin vähemmistömme kohtelun yhtäläisyyksistä 1930 Saksan juutalaiskohteluun. Hävytöntä käytöstä, eikö totta. Peräti suvaitsematonta, eikö totta?
Kyse ei todellakaan ole vain yhdestä poliittisesta liikkeestä. Kyse on koko kansan harvinaisen laajasta yhteisymmärryksestä, ettemme tarvitse PAKOLLISTA ruotsinkielen opetusta tai virkamiesruotsin vaatimusta. Vapaaehtoista ruotsinkielen opetusta vastaan minulla ja suurimmalla osalla suomalaisia ei ole mitään vastaan.
Kyse ei ole perinteisestä kansallisesta alemmuudentunteesta. Kysymys on järjestä, hyödystä, työllisyydestä, kilpailukyvystä, vapaudesta valita opiskelemansa kielet.
Ruotsinkielen opiskelun muuttaminen täysin valinnaiseksi peruskoulussa merkitsisi käytännössä opetuksen ja kielitaidon laadun parantumista. Käytännössä mikään ei muuttuisi. Kieltä ei nytkään opita pakolla, mutta siihen motivoituneet sen valitsisivat kuitenkin. Mikä on mielestäsi tärkeämpää: osata kieliä esim. ruotsia arvosanalla 5 ja englantia arvosanalla 7 vaiko esim pelkkää englanti arvosanalla 10?
Väität, että "jotkut lukiolaiset lyövät lyhytnäköisesti jo laimin ruotsin opiskelun, koska sitä ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilastutkinnossa." Juuri tämän vuoksi pakollisuus pitääkin poistaa. On älytöntä lukea pakkokieltä vain siksi, että se vaaditaan mahdollisesti paperilla tulevessa työpaikassa, mutta käytännön kanssa sillä ei ole mitään merkitystä. Väität, että paine siirtyy korkeakouluihin, kun opiskelijat tajuavat kielitutkinnon merkityksen. Virkamiesruotsin vaatimus on sen ainoa merkitys, mikä voi olla silloin motivaatio? Pitäisikö kielilakia muuttaa?