Uudessakaupungissa vihreät ajavat kovin ottein 55000 kuution ruoppausjätteenläjitystä ulkoilualueelle, jossa kaavamääräys vaatii kasveja hoidettavan luonnonmukaisella tavalla.
Ovatko nämä vihreitä?
Ovatko nämä vihreitä?
Luonnonsuojelijoitako?
Tarmokas
14347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
koska en tiedä kenestä nyt puhutaan.
Vihreän liiton valtuutettua ja kaupunginhallituksen jäsentä. Samoin muita Ugin vihreitä.
he ovat vihreitä, jos kerran ovat vihreiden jäseniä. Eri kysymys on se, ovatko luonnonsuojelijoita. Kun en ole kuullut heidän perusteluitaan enkä tunne hanketta sen enempää, niin en voi sanoa muuta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että todellisia luonnonsuojelijoitahan ei juuri Linkolan ja muutaman muun lisäksi ole Suomessa monta.
Höh, olipa vastaus. Taitaa Jonas olla poliitikko.Miksi kyselet ja vastaat jollei sinulla ole mitään sanottavaa.
Halusin sanoa, että kaikki vihreät eivät ole luonnonsuojelijoita, kuten eivät ole kaikki muittenkaan puolueiden jäsenet.
Lisäksi halusin sanoa, etten tunne tuota Uudenkaupungin hanketta, joten en ota siihen kantaa.
Halusin sanoa, että kaikki vihreät eivät ole luonnonsuojelijoita, kuten eivät ole kaikki muittenkaan puolueiden jäsenet.
No onko sitten kaikki luonnonsuojelijat vihreitä,
tuskin nyt kokoomuslainen tai keskustalainen tai sosiaalidemokraattikkaan itseänsä kettingillä sitoo puuhun tai koneeseen, ruotsalaisista nyt puhumattakaan, tuskinpa perus-suomalaisetkaan sitä tekisi, vasemmistoliitto nuorista en menisi takuuseen, tuskin aikuiset sitä tekisi
Eivät ole vihreät teoissaan luonnonsuojelijoita. Ei suojelu ole kettingejä vaan joka päiväistä työtä. Uskoakseni kaikki suomalaiset ovat jo sitä. Vihreät eivät sitä ole teoissaan vaikka nimenomaan heiltä odottaisi saavan hyvää esimerkkiä. Älä tee niinkuin minä teen vaan niinkuin minä puhun, sopii vihreille. Kansanliike on aloittanut pommilla kulun julkisissa liikennevälineissä. Vihreä kansanedustaja tulkitsi Turussa, että se tarkoittaa hänelle asemansa perusteella annetun vapaalipun käyttöä muulla perheellä.
Kyllä omien kokemuksieni puolesta voin sanoa, että kaikissa puolueissa on hyviä ihmisiä ja ei vähän vähemmän hyviä. Puoluekanta sinänsä ei ole mikään takuu. Luonnonsuojelijoista voin sanoa, että tunnen useita vihreitä ja muidenkin puolueiden jäseniä, joita voi pitää luonnonsuojelijoina, mutta kaikkia vihreitä en sanoisi luonnonsuojelijoiksi, kuten en myöskään muitten puolueiden kaikkia ihmisiä.
Kuitenkin luonnonsuojelu on minusta vielä aika lapsenkengissä Suomessa, vaikkakin vähän paremmalla mallilla täällä kuin monessa muussa maassa.
Jos vihreillä on tuo luonnon suojelu etualalla niin miksi eivät reagoi Suomenlahden ja Laatokan järven saastutukseen? Joku jopa kehtasi väittää että "vihreä ulkopuolelta ja punainen sisältä". Selittäisikö tämä asian.
Kuitenkin luonnonsuojelu on minusta vielä aika lapsenkengissä Suomessa, vaikkakin vähän paremmalla mallilla täällä kuin monessa muussa maassa.
Mihin tieto perustuu, onko omakohtaisia kokemuksia, onko hän ollut luonnonsuojelijoiden kanssa tekemisissä, siis todellisten, (ei kettingillä itseään puuhun sitovien kanssa),vai tuntuuko että semmoiset on suojelijoita jotka lähtevät käväiseen luonnossa, vai jotka jatkuvasti ao asioita hoitavat, ja tekevät sen todellisen homman ilman suurempaa mekkalaa
Eihän sellsiset tietenkään ole luonnonsuojelijoita jotka luonnossa käväisevät. Suojelijoita ovat ne jotka tekevät sitä jokapäiväisessä elämässä. Hoitavat jätteensä oikealla tavalla, ostavat suojelun huomioiden ja käyttävät luontoa. Tällaisia mielestäni ovat suomalaiset. Vihreisiin vaan on pesiytynyt uskovaisten kaltaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä muita ja tavallista elämää. Vihreät politiikassa mukana olevat pönkittävät vain omaa egoaan. Ugissa on kaksi valtuustossa ja yksi hallituksessa, ovat suorastaan törkeitä eivätkä muut vihreät heistä sanoudu irti. Haukkuvat vain takana päin.
Olen ollut parikymmmentä vuotta valtion ympäristöhallinnon virkamiehenä, nykyään aluuellisella ympäristökeskuksella. Nuorempana olin myös aktiivisesti Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa mukana. Näissä tehtävissä olen kyllä nähnyt monet kuviot. Kyllä valtakunnallisessa päätöksenteossa ympäristöasiat tuntuvat olevan vähempiarvoisia. Samoin monissa kunnissa (lähinnä pienissä) asioita hoidellaan usein perin kyseenalaisin tavoin.
Luonnonsuojelijoita on hyvin monenlaisia. En lähtisi heitä luokittelemaan sen mukaan miten paljon ovat luonnossa tai missä asuvat tai ovat töissä. Myös luonnonsuojelijoiden toimintatavat voivat olla hyvin erilaisia. Minulle luonnonsuojelija voi ihan yhtä hyvin olla Pentti Linkola Kessissä työkoneeseen kiinnittyneenä (muistatko vielä?, tällainen kuivakka virkamies jossain virastossa tai vaikka luomuviljelijä jossain maaseudulla.
Olen ollut parikymmmentä vuotta valtion ympäristöhallinnon virkamiehenä, nykyään aluuellisella ympäristökeskuksella. Nuorempana olin myös aktiivisesti Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa mukana
Sopisiko kysyä minkälaisia luonnon asiota, ihan konkreettisesti tehtynä, ei riitä jos ollut jossain seminaarissa mukana, tai työpöytä virkamiehenä tai nuorena aktivistinä, minkälaisia todellisia asiota luonnon hyväksi, taaskaan ei riitä jos lukenut jonkin alan kirjan tai ollut peräti metsässä teltassa yötä, ihan konkreetista tekemistä onkokaan, jääkö ihan puheiden tasolle
Olen istunut seminaareissa, myös lukenut aika monta kirjaakin, tehnyt töitä ja päätöksiäkin työpöydän ääressä, mutta näitähän et laske muiksi kuin synneiksi. En tosin ymmärrä miksi, vaikka monilla hallinnollisilla päätöksillä luontoa voidaan oikeasti suojella. Otetaan nyt vaikkapa päätökset luonnonsuojelualueiden perustamisesta ja niihin liittyvät suojelumääräykset tai vaikka lainvalmistelut yms. Jonkunhan ne täytyy tehdä vai mitä?
Olen myös yöpynyt teltassa useinkin. Vuosittain käyn vaeltamassa Utsjoen ja Inarin alueella.
Vaikka metsänomistaja olenkin, haapoja en ole kaatanut jäniksille, kun ne löytävät maastosta ruokaa muutenkin eikä jänikset nyt muutenkaan ole kovin uhattuja. Mielummin katselen haapoja pystyssä lintujen kolopuina tai liito-oravan ruokailupuina.
Lisäksi olen tehnyt kenttätutkimuksia muutaman uhanalaisen kasvilajin tilanteesta ja laatinut niille suojelusuunnitelmia, hankkinut rahoitusta ennallistamistoimiin ja muuta sellaista. Ja vielä yrittänyt elää ympäristövastuullisena kansalaisena. Nämä tuskin sinulle kelpaavat, mutta ehkä voisit kertoa, mikä sinusta olisi oikeaa luonnonsuojelua.