Onko kahvinjuonti vaikuttanut teidän paniikkikohtauksiin?? Tai ahdistuneisuuteen? Itse lopetin kahvinjuonnin ja aloitin lääkityksen samaan aikaan, eli en tiedä vaikuttiko molemmat vai pelkkä lääkitys paranemiseen?! Tällä hetkellä olo on hyvä :) mutta kaipaan kahvia!! :( Uskaltaisinko aloittaa kahvinjuonnin uudestaan???
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
osta kofeeinitonta kahvia? Se kofeiinihan siinä vaikuttaa haitallisesti
Omia kokemuksiani:
Kofeiini vaikuttaa keskushermostoon ja voi laukaista paniikkioireet. Se ei tee sitä välttämättä aina. Riippuu omasta vireystilasta ja monesta muusta asiasta. Juon itse max 1 kupin kahvia päivässä ja saan joitakin oireita pari kertaa vuodessa eli hyvin harvoin. Olin myös 15 vuotta kokonaan juomatta kahvia ja sain sinä aikana ihan yhtä paljon paniikkioireita kuin nykyisinkin.
Kofeiiniton kahvi on yksi vaihtoehto. Sitä saa nykyisin hyvin monesta kahvilastakin, kun vaan pyytää. Suomi on kofeiinittoman kahvin osalta vielä kehitysmaa.
Tässä minun kokemukseni paniikkihäiriöstä...toivottavasti apua muillekin.Vähän vanha ketju mutta en löytänyt
uudempaakaan.
Ensimmäisen kerran sain ahdistusta toisen lapseni syntymän jälkeen 2002.Ei suoranaisia paniikkeja mutta kelasin koko ajan kuolemaa ja pelkäsin että sairastun tai kuolen ykskaks.Kaikki oli elämässä hyvin,ihana mies,omakotitalo,terveet lapset jne.Otin yhteyttä perheneuvolaan ja kävinkin siellä vuoden päivät juttelemassa ja koin saavani apua.Lisäksi kävin vyöhyketerapiassa muutaman kerran ja otin muutenkin selvää
asioista eli tarkistin ruokavalion,liikuin paljon ulkona ja yritin rentoutua.helpotti enkä tarvinnut lääkkeitä.
Sitten sain yhden ilmeisesti kunnon kohtauksen töissä,2003,jalat meinasi lähteä alta ja pyörrytti ja tärisytti.
Kävin lääkärissä joka totesi kaiken olevan kunnossa ja se taas rauhoitti minut kun hän sanoi minun ilmeisesti hyperventiloineen.Tuurasin silloin tarjoilijana erittäin kiireisessä paikassa.Pari viikkoa myöhemmin totesin olevani raskaana joten koin että kroppani siellä ilmoitti että otahan rauhallisemmin.Sitten kaikki menikin hyvin vuoteen 2009 saakka.Olin ollut n 3 vuotta yrittäjänä,oli taloudellisia huolia,sain vielä yhden lapsen samassa rytäkässä ja rakennettiin uusi talo.Söin ja nukuin epäsäännöllisesti,koin jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta,en pystynyt ilotsemaan yrityksestäni koska koin jatkuvaa huonoa omaatuntoa
ollessani niin paljon pois kotoa.Sain omasta mielestäni kohtuutonta kritiikkiä milloin mistäkin.Kesällä 2009 huomasin että olen tosi poikki ja päätin että talveksi jään hoitovapaalle.
Pari viikkoa tämän jälkkeen sain kunnon kohtauksen kotimatkalla autossa.meinasi taju lähteä enkä saanut kunnolla happea.Päätin kuitenkin että tänne en kuole ja ajoin kotiin.Muu perhe oli jo nukkumassa ja istuin sitten vessanpöntöllä pari tuntia koska vatsa oli ihan sekaisin.Tästä se sitten lähti.Jatkuva pelko,ahdistus,epätodellinen olo,välillä ripulia.Kävin sydänfilmissä ja verikokeissa...kaikki ok.Hemoglobiini vähän matala,119.Pystyin kuitenkin toimimaan suht normaalisti.Useimmiten peitin oireeni muilta.
Sitten luin kirjan selästä! Selkäkrampit,kireät pakaralihakset,niskat jne voivat aiheuttaa paniikkioireita eli vaikuttaa autonomiseen hermostoon.Kävin manipulaatiohoidoissa ja kun huomasin että olo oli aivan ihana ja ennenkaikkea normaali,päätin jatkaa asian tutkimista,koska koin että vika ei ollut päässä vaan kehossa.
Noh...lirum laarum,kaikkea yksityiskohtaa en jaksa kirjoittaa nyt koska tästä tuli pitkä juttu jo nyt mutta summasumarum olen nyt aika hyvässä kunnossa.Tästä kiitän manipulaatiota,osteopaattia,kotona tehtya jumppaa ja venyttelyä,kävelylenkkejä,alan kirjallisuutta,terveellistä ruokaa,kahvin ja alkoholin vähentämistä
( välillä en pystynyt käyttämään ollenkaan ) ja muutenkin elämäntapojen tarkistamista sekä omien asenteiden.Myös piiitkät puhelut ystäville olivat iso apu.Paraneminen toki alkoi siitä kun ymmärsin miten äärirajoille olin itseni vetänyt,stressi ja siitä aiheutuneet univaikeudet.Rupesin menemään nukkumaan viim klo 10 ja nousin joka aamu ylös 7 aikaan,eli koitin normalisoida päivärytmini.
Jos joku haluaa tietää lisää niin vastaan ja autan mielelläni sekä vaihdan kokemuksia.
P.s. Ei tämä tauti ihan kokonaan vielä ole nujertunut mutta nyt minulla on työkalut millä mennä eteenpäin ja uskon vahvasti selviäväni tästä,enkä vieläkään halua lääkkeitä.Äitini sairasti tautia yli 25 vuotta lääkkeineen kaikkineen,joten tämä kait on myös perinnöllistä.Ajattelen että tämä on itseasiassa kehon puolustusmekanismi joka menee ylitilaan,eli pitää uskoa mitä keho kertoo,se haluaa meille vain parasta.
Työn joutuu tekemään itse.
Vaikuttaa kyllä, henkilöstä riippunee että kuinka paljon. Parhaillaan harmittelen että miksi menin pari tuntia sitten TAAS juomaan kaksi kuppia normikahvia kun taas sydämenlyönnyt tuntuu voimakkailta ja pientä tärinää käsissä perus paniikkihäiriöisen ahdistus, onneksi työt loppuivat jo.
Paniikkihäiriöstä olen kärsinyt 2009 alkaen, mutta yhteyden kahviin huomasin vasta vuosi sitten. Sekin vaikuttaa missä kahvia juon: töissä alkaa ahdistaa ja se haittaa työtekoa kun taas kotona voi joskus ottaa (jopa) pari kahvikuppia ilman suurempia ongelmia (saa olla rauhassa ja rennosti). Silti pyrin juomaan kofeiinitonta sekä töissä että kotona, sillä tiedän että jos tulee tilanne joka voisi jo normaalisti ahdistaa vähän, niin kofeiini kyllä nostaa ahdistuksen moninkertaiseksi. Lääkitys (Citalophram) on itselläni auttanut niin että suurimmat kohtaukset ja ahdistus ovat jääneet lähes kokonaan, mutta kofeiinin nauttiminen aiheuttaa vahvoja oireita oli lääkitys tai ei.
Älä pilaa hyvää oloasi kofeiinilla, juo kofeiinitonta :)
Olen 27 vuotias ja kärsinyt "kroonisesta" paniikkihäiriöstä n.5v .
Kahvi selvästi pahentaa oloa jos on ahdistunut vaihe päällä, mutta kun on ns. hyvä vaihe niin juon kahvia, joskus paljonkin ja huomaa että sillä on todellakin vaikutusta huonoon suuntaan.
puolikuppia riittää meikäläiselle ja olen ostanut kofeinitonta niille "huonoille" ajanjaksoille.
Olisiko hyvä vaihta kahvi kaakaoon, jos lämmintä haluaa pakkaspäivinä juoda?=)
Kärsin paniikkihäiriöstä ja juon 5-10 kuppia kahvia päivässä. Se ei välttämättä pahenna oloani, kiihdyttää vain. On sitten hyvä tai huono olo, kahvi tuntuu vaikuttavan täysin omalla tavallaan, usein hetkellisesti jopa parantaa oloa, pääasiassa vain kiihdyttäen sitä tilaa mikä päällimäisenä on. Itse en aio lopettaa kahvin juontia koska en usko sen millään tavalla ainakaan vieväni tilaani pahempaan suuntaan. kahvin vaikutus on kuitenkin vain hetkellistä.
Besides. En voisi hylätä tätä jumalten juomaa.
no mulla kahvi pahentaa tilannetta, ku kupillinen kahvia vaikuttaa muhun siten että kädet tärisee aika rutosti ja on levoton olo. nii toki se pahentaa paniikkikohtauksia ja näin, mutta silti tulee melkee joka aamu kupillinen juotua kun ei millään muuten heräisi =D