Onko samassa tilanteessa ketään??En tiedä miten välillä jaksan tämän asian kanssa,vaikka aloitin juuri omaisissa yhdessä ryhmässä!!
Mieheni sairatui kymmenisen vuotta sitten psyykoosiin,oli todella sekaisin.
Muutaman vuoden oli kotona ja palasi työelämään.Hyvin meni,joskin jäljet jäi häneen,persoona muutui jollakin tavalla.
Muutamia vuosia sitten alkoi alkoholi maistumaan,ja tuntui että haki siitä parempaa oloa.Nyt ei onneksi ota taas.
Pikku hiljaa oireet palasivat,turhan kauan niitä katselin,luotin että menevät ohi.
Sitten sain hänet lääkäriin lopulta,ja nyt koitetaan saada lääkkeet sopivaksi annostukksia ja vahvuuksia kokeilemalla,ilman lääkkeitä hän ei ole voinut olla hetkeäkään muutenkaan.
Meillä pieni koulu ikäinen lapsi,joka vaistoaa ja reagoi jo kaikkeen.Kovasti ole hänen kanssaan puhunut.
Mieheni muuttuu todella ikäväksi kaikkia kohtaan,joskin nuorin on tältä välttynyt.
Joudun valitsemaan sanat ym koko ajan,yleensä se ei edes auta.Syyttää minua kaikesta,ja on sitä mieltä että hänen sairaus on minun syytäni.Tiedän ettei näin ole,vaan sitä ei ole kiva kuunneella,ja uhkaa lähteä vi....ja aina nuorimman aikana.Olen välillä tai nykyään usein miettinyt,että olisiko parempi erota kuin kuunnella kaikkea paskaa,ja elää kun joju tutka ja tarkkailla mikä on vointi koko ajan..
Mieheni sairatui kymmenisen vuotta sitten psyykoosiin,oli todella sekaisin.
Muutaman vuoden oli kotona ja palasi työelämään.Hyvin meni,joskin jäljet jäi häneen,persoona muutui jollakin tavalla.
Muutamia vuosia sitten alkoi alkoholi maistumaan,ja tuntui että haki siitä parempaa oloa.Nyt ei onneksi ota taas.
Pikku hiljaa oireet palasivat,turhan kauan niitä katselin,luotin että menevät ohi.
Sitten sain hänet lääkäriin lopulta,ja nyt koitetaan saada lääkkeet sopivaksi annostukksia ja vahvuuksia kokeilemalla,ilman lääkkeitä hän ei ole voinut olla hetkeäkään muutenkaan.
Meillä pieni koulu ikäinen lapsi,joka vaistoaa ja reagoi jo kaikkeen.Kovasti ole hänen kanssaan puhunut.
Mieheni muuttuu todella ikäväksi kaikkia kohtaan,joskin nuorin on tältä välttynyt.
Joudun valitsemaan sanat ym koko ajan,yleensä se ei edes auta.Syyttää minua kaikesta,ja on sitä mieltä että hänen sairaus on minun syytäni.Tiedän ettei näin ole,vaan sitä ei ole kiva kuunneella,ja uhkaa lähteä vi....ja aina nuorimman aikana.Olen välillä tai nykyään usein miettinyt,että olisiko parempi erota kuin kuunnella kaikkea paskaa,ja elää kun joju tutka ja tarkkailla mikä on vointi koko ajan..
Vastaukset 4
Vanhimmat
parempi erota, se olisi parempi sinulle ja lapsille, ehdottomasti
Jeesukselta voi saada avun
Oikeasti,olen rukoillut!
Jokin korkeampi taho auttaisi sairaan mielen kanssa, eiköhän nyt ehdoteltu hieman liikoja. Tuskin edes mieleltään sairas lähtee sille linjalle että haluaa uskoa johonkin mitä ei ole olemassa muualla kun toisen sairaan mielikuvituksessa. Kyllä se taitaa ero olla paikallaan jollei lääkitys auta, sillä Lapsen psyyke siinä kärsii, hänellähän ei itsellään ole mahdollisuuksia valita, vaan se on terveen Vanhemman asia hoitaa Lapselle turvallinen ja rauhaisa kasvuympäristö.