Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen huolestuttavaa
01.03.2010
Markku Koponen, EK
Elinkeinoelämässä tarvitaan monipuolista kielitaitoa
Perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa yksi ydinkysymyksistä on, miten monipuolinen kielitaito varmistetaan tulevaisuudessa. Kehitys on kunnissa mennyt huolestuttavaan suuntaan perusopetuksen kielikoulutustarjonnan supistuessa yhä useammin vain englantiin ja pakolliseen ruotsiin.
- On huolestuttavaa, että samaan aikaan kun elinkeinoelämässä kansainvälistymisen myötä kielitaitotarpeet monipuolistuvat, kuntien kielikoulutustarjonta yksipuolistuu. Monet kunnat tarjoavat pitkänä vieraana kielenä nyt vain englantia, toteaa koulutusjohtaja Markku Koponen.
Ennakkotiedot EK:n koulutus- ja henkilöstötiedustelusta kertovat venäjän kielen merkityksen kasvusta, mutta talouden kansainvälistyessä elinkeinoelämässä tarvitaan myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia. Riittävän hyvän kielitaidon saavuttaminen edellyttää, että näitä kieliä on voitava opiskella jo peruskoulussa.
- Perusopetuksen tuntijakoa uudistavan työryhmän tulee etsiä ennakkoluulottomia keinoja, joilla voidaan varmistaa monipuolinen kielitaito tulevaisuudessa, jatkaa Koponen.
Toinen kotimainen kieli valinnaiseksi
On ymmärrettävää, että lähes kaikki haluavat lukea englantia, sillä sitä myös maailman kielenä työelämässä vaaditaan. Mutta kaikille pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta on käytännössä tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee peruskoulussa kolmen vieraan kielen yhtäaikaiseen opiskeluun.
- Jotta tulevaisuudessa varmistettaisiin toisaalta riittävä ruotsin kielen osaaminen, mutta myös nykyistä monipuolisempi kielitaito, kaikkia opetuksen järjestäjiä tulisi velvoittaa tarjoamaan perusopetuksessa vähintään kolmea eri kieltä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Näistä kolmesta kielestä yhden tulisi olla toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi).
Jokaisen oppilaan olisi valittava näistä vähintään kaksi kieltä, joiden opiskelu tulisi aloittaa jo alakoulussa eli 1-6 vuosiluokilla. Näin perusopetuksessa voitaisiin luopua pakollisena opiskeltavasta toisesta kotimaisesta kielestä.
- Englanti ja ruotsi säilyisivät valinnan mahdollisuuksina läpi Suomen, mutta niiden rinnalle tulisi varmaan merkittävä kirjo muita kieliä kuten venäjä, saksa ja ranska, toteaa Koponen.
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tulokset yritysten kielitaitotarpeista julkistetaan 1. kesäkuuta. Perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelevan työryhmän määräaika päättyy 1.5.2010.
01.03.2010
Markku Koponen, EK
Elinkeinoelämässä tarvitaan monipuolista kielitaitoa
Perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa yksi ydinkysymyksistä on, miten monipuolinen kielitaito varmistetaan tulevaisuudessa. Kehitys on kunnissa mennyt huolestuttavaan suuntaan perusopetuksen kielikoulutustarjonnan supistuessa yhä useammin vain englantiin ja pakolliseen ruotsiin.
- On huolestuttavaa, että samaan aikaan kun elinkeinoelämässä kansainvälistymisen myötä kielitaitotarpeet monipuolistuvat, kuntien kielikoulutustarjonta yksipuolistuu. Monet kunnat tarjoavat pitkänä vieraana kielenä nyt vain englantia, toteaa koulutusjohtaja Markku Koponen.
Ennakkotiedot EK:n koulutus- ja henkilöstötiedustelusta kertovat venäjän kielen merkityksen kasvusta, mutta talouden kansainvälistyessä elinkeinoelämässä tarvitaan myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia. Riittävän hyvän kielitaidon saavuttaminen edellyttää, että näitä kieliä on voitava opiskella jo peruskoulussa.
- Perusopetuksen tuntijakoa uudistavan työryhmän tulee etsiä ennakkoluulottomia keinoja, joilla voidaan varmistaa monipuolinen kielitaito tulevaisuudessa, jatkaa Koponen.
Toinen kotimainen kieli valinnaiseksi
On ymmärrettävää, että lähes kaikki haluavat lukea englantia, sillä sitä myös maailman kielenä työelämässä vaaditaan. Mutta kaikille pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta on käytännössä tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee peruskoulussa kolmen vieraan kielen yhtäaikaiseen opiskeluun.
- Jotta tulevaisuudessa varmistettaisiin toisaalta riittävä ruotsin kielen osaaminen, mutta myös nykyistä monipuolisempi kielitaito, kaikkia opetuksen järjestäjiä tulisi velvoittaa tarjoamaan perusopetuksessa vähintään kolmea eri kieltä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Näistä kolmesta kielestä yhden tulisi olla toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi).
Jokaisen oppilaan olisi valittava näistä vähintään kaksi kieltä, joiden opiskelu tulisi aloittaa jo alakoulussa eli 1-6 vuosiluokilla. Näin perusopetuksessa voitaisiin luopua pakollisena opiskeltavasta toisesta kotimaisesta kielestä.
- Englanti ja ruotsi säilyisivät valinnan mahdollisuuksina läpi Suomen, mutta niiden rinnalle tulisi varmaan merkittävä kirjo muita kieliä kuten venäjä, saksa ja ranska, toteaa Koponen.
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tulokset yritysten kielitaitotarpeista julkistetaan 1. kesäkuuta. Perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelevan työryhmän määräaika päättyy 1.5.2010.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.