Palstalla on keskusteltu runsaasti Merikarhuista, osin asiattomastikkin mielestäni. Olisin pyytänyt kertomaan oikeita kokemuksia kyseisestä seurasta, sen jäsenistä ja tavoista. Mielestäni kerho tekee hyvää työtä purjehdustaidon eteen, sekä pitää huolta luonnosta. Lisäksi sen jäsenistö vaikuttaa kunnioittavan ja vaalivan perinteisiä veneilijöiden tapoja. Toisaalta täällä on aiemmilla palstoilla väitetty päivvastaista, kertokaahna kokemukset
Kertokaahan oikeat kokemukset Merikarhuista
Vilenfg
816608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Eräs suomenmaan omalaatuisimmista saunaseuroista. ja sen pituinen se...
mitä haluaisit tietää, koska kysymys on hyvin yleislaatuinen, samaten tarkoitatko jäsenten kokemuksia vai miten ei-jäsenet kokevat yhdistyksen?
Voin aina vastata omasta puolestani, olen ollut jäsen noin 10 vuotta eli jonkinlainen tuntuma asiaan on, samaten muistan mitä ajattelin ennen kuin liityin Merikarhuihin.
Paras tapa on mennä ja ottaa asia puheeksi laiturilla kun näet veneen, jossa on Mk-lippu. Saa sieltä myös jonkinlaisen kuvan.....
Kuluneella kaudella yksi merikarhu ajeli puupurjeveneellään koneella tylysti eteen ja jouduin itse väistämään, kun liikuin purjeilla. Katseli vaan ylimielisennäköisenä, kun väistin läheltä. Tilanteen hän näki jo kaukaa, miten tässä tulee käymään, mutta ei vaivautunut väistämään...
Eräs merikarhu koki tärkeäksi valistaa satamassa kuuluvansa kyseiseen joukkoon ja valistamaan, minkäkokoiset lepuuttajat ovat minimikokoiset merikarhusatamissa. Mielestäni minulla oli vähintään sopivankokoiset ja niitä oli riittävästi... :)
Kolmas karhu kommentoi Ahvenanmaalla eläkeläisruotsalaispariskunnan laituriin tuloa kovalla sivutuulella: "Täällä harrastetaan sivuttaisparkkeerausta." Ei kuitenkaan viitsinyt tulla auttamaan, mutta onneksi laiturilta meitä avuliaita löytyi muutama ja saatiin vene kiinni ilman kolhuja. Pari muuta 5 metrin päästä suoritettua ohitusta ja tuijotus ohitettaessa, vaikka tilaa olisi ollut kuinka paljon.
Lähes poikkeuksetta pitää myös päästä mainitsemaan, että ovat kilpailleet joskus nuorena...
Jokainen tyylillään, mutta niistä hyvistä merimiestavoista ja herrasmiesmäisyydestä en ole vakuuttunut. Edes näin röyhkeitä moottoriveneilijöitä ei tänä kesänä tullut vastaan tai mennyt ohi. Edellisenä kesänä kyllä muutama. :) Toivottavasti kuitenkin nämä mainitsemani karhut pystyivät myös rentoutumaan lomalla, ettei mennyt koko aika muita arvostellessa ja muuten hermoja kiristellen... :) :)
Täytyy kyllä mainita, että yleisesti ottaen satamissa oli kyllä avuliaita ja kohteliaita ihmisiä. Ehkä hieno kesäsää sai ihmiset poikkeuksellisen hyvälle tuulelle. :)
Suomenlinnan satamaan tuli yksi vene juuri ennen minua sisään ja sai ainoan sillä hetkellä vapaan paikan. Jäin odottelemaan, koska tiesin vaihtoa olevan. Reilun puolen tunnin kuluttua paikka vapautuikin, mutta sinä aikana oli tullut jo muitakin paikan kyttääjiä. Laiturilla rupesi yksi kaveri mesoamaan suureen ääneen muille laiturilla olijoille, jotka olivat jo meille viittilöineet vapautuvasta paikasta. Mesoaja halusi jonkun niistä jälkeenpäin tulleista laituriininnolla huiskutellen ja arvosteli vielä äänekkästi meidän landaustammekin, joka sujui täysin oppikirjan mukaan helpoissa oloissa. Syykin mesoamiseen oli hyvin selvä, meillä oli vihreä viiri. Ketään muuta paikalla olijaa se seuran jäsenyys ei haitannut vähääkään. Eikä ole muuten haitannut missään muuallakaan.
Tarinan opetus on lähinnä se, että kukin näkee asiat haluamallaan tavalla. En kovinkaan hyvin ymmärrä, miksi pitäisi erityisesti seurailla minkä värisestä veneestä tullaan auttamaan tai räksyttämään. Muuten tehdään sellaisia johtopäätöksiä kuin eräs tänne aiemmin usein kirjoitellut perämies. Hän kun oli tavannut joskus yli kymmenen vuotta sitten Juutinraumassa typerästi käyttäytyvän purjehtijan ja piti sitä nyt perusteluna kaikkien purjehtijoiden typeryydelle.
Samassa pursiseuran laiturissa on useampikin vihreälippuinen, kaikki mukavia tavallisia purjehtijoita. Ei lippu tee ketään paremmaksi tai huonommaksi. Meitä on monenmoista ihmistä, ei yhden yksilön perusteella kannata ryhtyä leimaamaan mitään seuraa. Olen itsekin harkinnut jäsenyyttä, muttei taida mailit riittää... Se ei kuitenkaan tee minua yhtään katkeraksi vihreälippuisia kohtaan.
Jäsenten valintakriteerit seulovat pois aloittelevat pois vaatimalla jonkun määrän purjehdittuja maileja ja vuosia. Kirjallisen lausunnon pyytäminen kolmelta suosittelijalta on tarkoitus antaa kuva hakijan henkilöstä, hänen taidoistaan ja sosiaalisista kyvyistään. Periaatteessa siis aika tarkka seula, mutta ei tietenkään aukoton, kun jäsenmäärä on lähempänä 4000. Lähes joka veneessä on lisäksi jäsenen puoliso, joka tarttuu seulaan vain poikkeustapauksissa. Lisäksi puolisohan voi nykyaikana helposti vaihtuakin jäsenyyden aikana.
Merikarhuveneissä liikkuu siis lapset mukaan lukien lähes 10 000 henkeä. Sellaiseen joukkoon mahtuu monenlaista. Enimmäkseen hyvin tavallisia ihmisiä, jotka erottuvat laiturilla muista ainoastaan sen viirin takia. Jotkut ovat juroja, toiset seurallisia, muutamat änkyröitä, joidenkin hyväntuulisuus paistaa kauas, jokunen kiertää palloa monta kertaa, monen matkapurjehdus ulottuu satamasta toiseen... Jos yleispäteviä piirteitä haluaa hakea, niin satamien yörauha on rikkumaton, satamat täysin roskattomia ja saunat siistejä. Ja vaikka useammin kuin satunnaisesti pyörittelee päätään joidenkin merenkulullisille edesottamuksille, huomaa sitten kuitenkin eron yleiseen vierassatamaan mennessä. Merikarhusatamassa kohelletaan lopulta selvästi keskimäärin vähemmän.
Vuonna 2009 jäseniä oli 2712 ja veneitä rekisterissä 1181.
Muuten olen samaa mieltä mitä yllä on....
mk-touhu on tyhjänpäiväistä rahastusta, satamat on nähty kesässä, sitten jos vähänkin kauempana purjehtii, ei ole mk-satamia. Esim. saimaalla on 200 ilmaista satamaa, monissa samat featuret kuin mk-satamissa. Aina löytyy mk-satamaa parempi satama.
En minä ainakaan viitsisi joka päivä mennä yöpymään Saimaalle. En viitsisi edes poistua mereltä joka vuosi, joten pidä sinä kaikin mokomin kaikki satamasi siellä. MK-satamiin taas olet tyypillisesti epätervetullut sosiaalinen ongelmatapaus. Ja kauemmas purjehtiminen... sinähän et tainnut koskaan mennä kännykän kantaman ulkopuolelle, etkä siis tarvitse vhf:ää.
Ps. Polaarien mukaankin pärjään ihan hyvin sun samankokoiselle JODilles, varsinkin kevyissä tuulissa.
Onpa mk-touhu mukavaa;-)
Vääräuskoiset roviolle, eiks je:-)
MK-touhusta en tiedä, mutta ton jodlaajapellen lähelle en halua joutua missään.
Eikö pää kestä purjehtijoita?
Purjehtijoita pää kestää kuinka paljon vaan, pellet tekee tiukkaa, jodlaavat pellet mahdottomia.
Polaarien lisäksi toiselle veneelle pärjäämiseen tarvitaan:
- kilpapurjehdustaktiikkaa
- puhdas pohja
- kilpapurjeet
Näitä ei mk-veneissä ole, joten tyhjänpäiväistä matkapurjehtijan uhoomista.
Vai tällaista on treenien aikana epäilty. Kyllä sattuu olemaan noita kaikkia. Ihan kohtuullinen läjä pyttyä ja prenikkaakin on kertynyt todistukseksi, eikä niitä ole haettu edes LYS-kisoista. Enkä suinkaan ole ainoa jäsen, jolta noita kaikkia löytyy.
Poikkeukset vahvistavat säännnön. Veneluettelosta näkee, kuinka moni vene ei ole koskaan kilpaillut, luku on jotain 90% tai ennemmän. Lisäksi merikarhuista moni sääntöjensä vastaisesti matkapurjehduksen edistämisen sijaan egoilee ja riitelee muiden purjehtijoiden kanssa, sen sijaan että tekisi esim näin:
http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=403
Enin osa veneistä ei ole koskaan kilpaillut, se on totta, entä sitten. Sama pätee kaikkiin pursiseuroihin, joissa on paljon sellaisiakin, joiden yksikään jäsen ei kilpaile. Varsin usein saan kuitenkin merikarhusatamissa veneitä vierelle, joiden kanssa voi vertailla kokemuksiaan vaikka sen vuoden Suursaaresta tai Runtista. Monta kertaa tänäkin kesänä on vertailtu myös kokemuksia maailman meriltä naapurien kanssa.
Sekin on totta, että moni egoilee ja riitelee. Monen tuhannen merikarhujäsenen ja heidän miehistöjensä joukossa on takuulla useampi kuin kaksi tuolla lailla käyttäytyvää, ja kaksi on jo monta. Yhdenkään en ole ikinä nähnyt egoilevan kuten sinä. Ja sinä oletkin kehuskellut olevasi entinen merikarhu, egosi vain ei mahtunut joukkoon.
katso peiliin, nettihörhö.
Huono minä olen itseäni arvostelemaan, mutta kun komeaksi sanovat. Ja tulen muuten todella harvoja poikkeuksia lukuunottamatta hyvin ihmisten kanssa toimeen.
Tuollaista persoonallisuushäiriöiset kuvittelevat itsestään.
Särkän saaressa taitaa olla merikarhujen satama. Eikös siellä joku tunari merikarhu jäänyt rupiruuhensa alle ja kuoli. Yksi vähemmän.
kokemukseni mukaan karhuissa on aivan tavallisia veneilijöitä ja venekantakin vastaa aika hyvin muiden venesatamien kirjoa: mukana on jotain uudempia ja isompia, vanhempia ja pienempiä veneitä, joitain hitaita moottoriveneitä, jokunen loistokuntoinen puuveneklassikko jne. Stereotypia jostain rikkaiden veneseurasta ei siis ainakaan pidä paikkansa. Oikeastaan se porukka, joka puuttuu mk-satamista on se "hei mä aloitin purjehduksen viime kesänä ja ostin nyt uuden 40-jalkaisen". Toinen porukka, joka loistaa poissaolollaan on isot nopeakulkuiset moottoriveneet. Satamien sähköttömyys karsii ehkä myös hakijoita.
Kun tuossa toisessa threadissa puhuttiin mökkeilystä ja veneilystä, niin mielestäni mk-jäsenyys on lähin ja paras vaihtoehto kesämökille.
Tässä on tullut jo monta asiallistakin vastausta kaiken suunsoiton ohessa. Itse olen ollut n 10 v jäsenenä ja on tullut n 120 yöpymistä merikarhusatamissa (kaikissa olen käynyt). Poikkeuksetta olemme voineet todeta satamat siisteiksi, saunat samoin, eikä koskaan ole tarvinnut valittaa melusta tai häiriöistä. Se mistä kannattaa maksaa riippuu tietysti siitä minkälaista veneilyä harrastaa, jos haluaa vain kaupallisilla palveluilla varustettuja satamia tai haluaa olla yksin luonnonsatamissa ei tietysti kannata maksaa merikarhujen liittymis- ja jäsenmaksuja. Lapselliselta tuntuu haukkua seuraa siitä ettei sen tarjoamat palvelut sovi omaan veneilyyn. Jäsenet ovat tavallisia purjehtijoita, tekevät joskus virheitä niinkuin muutkin (paitsi tämän palstan tietäjät) mutta kokemuksemme on erittäin positiivinen ja olemme solmineet monta ystävyyssuhdetta. Kaikki eivät talkoisiin osallistu mutta ei satamien hoito 2 200 talkoolaista vaadikaan; yleensä ihmisiä on löytynyt riittävästi ja hommat ovat hoituneet. Esitelmätilaisuudet, ekskursiot ja kurssit ovat olleet hyviä ja eskaaderit oikein hyviä vaikka kaikki eivät eskaadereista pidäkään.
Liityin Merikarhuihin viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä, mahtuuko satamaan. Merikarhujen satamaverkosto on kattava, ja periaatteena on, että jokainen vene mahtuu aina täyteenkin satamaan. Näin voi purjehtia pitkälle iltaan kaikessa rauhassa.
Satamissa on hyvät poijut ja laiturit, siistit vessat ja saunat. Tiskauspaikkoja löytyy yhä enemmän, mutta muuta ei rakenneta. Tavallaan siis luonnonsatama varustettuna loistavalla saunalla ja turvallisella venekiinnityksellä.
Satamissa ei örvelletä eivätkä radiot/tekkarit pauhaa. Jokainen siivoaa jälkensä, ja monet tekevät talkoohengessä omaa osaansa enemmänkin polttopuita jne.
Ihmiset ovat mukavia, ja jos seuraa haluaa, sitä varmasti saa. Vastaavasti omaa rauhaa kunnioitetaan, jos ei ole seurallista sorttia. Kertaakaan en ole nähnyt kenenkään tekevän numeroa itsestään tai veneestään.
Koska väki on kokeneita purjehtijoita, hyviä neuvoja saa kysyessä.
Liittymismaksu on iso nippu rahaa, mutta minusta ehdottomasti sen arvoinen. Jokainen voi laskea, paljonko rahaa itseltä menee satamamaksuihin kesässä.... Ja niihin jääätelöihin ja iltapäivälehtiin ja pizzoihin ja muihin houkutuksiin....
niiniso nippu rahaa, että tosipurjehtijat hommaa aina uudet purjeet sen sijaan, että liittyy eläkeläisten rullapurjekerhoon. mk-touhussa focus on kaikessa muussa kuin purjehduksessa, eli saarimökkeilyssä.
Eikö olekin kiva, kun tässä maassa voi valita, ostaako rahallaan purjeet vai option käyttää ilmaiseksi kymmeniä satamia? Tai ostaako vaikka molemmat.
mihin unohtui vuosittainen jäsenmaksu ja saunamaksut;-)
Osteletko satasen purjeita? Tai pannaan paremmaksi, 150 himosaunojan saunamaksut mukaan lukien. Summalla sinä saat uudet purjeet, joku toinen yhden yöpymisen vierassatamassa ja ne aiemmin mainitut pizzat perheelle.
Mutta jos j-maksu on huntin ja saunamaksu femman/kerta, niin niistä ei kannata kauhiasti meteliä pitää.
Ja edelleen - ei sun tarvitse liittyä. Se on ihan vapaaehtoista kuten lomaosaakkeen ostaminen.
Eikä Merikarhujen toiminta ole sulta pois: jos jossain saaressa ei olisi Merikarhujen paikkaa, siellä olisi joku pursiseura tai yksityinen mökki.
"Ja edelleen - ei sun tarvitse liittyä. Se on ihan vapaaehtoista kuten lomaosaakkeen ostaminen."
Ei saa aivopestä ihmisiä liittymään merikarhuihin.
"Eikä Merikarhujen toiminta ole sulta pois: jos jossain saaressa ei olisi Merikarhujen paikkaa, siellä olisi joku pursiseura tai yksityinen mökki. "
Jos liittyy ja ei käytä satamia, niin maksetut jäsenmaksut ovat muusta kulutuksesta pois ja aivan turha kuluerä.
mk-keskustelut kuuluisi satamat- palstalle, onhan kyseessä satamaseura.
Jostain syystä joillain on säännöllisin väliajoin suuri tarve aloittaa tällä palstalla Merikarhuista keskustelu - useimmmiten puhtaasti morkkaamistarkoituksessa.
Mielestäni keskustelun aloittajlla oli hyvä sävy, tosin itselläsi taitaa olla jotain hampaankolossa. Ettet vaan olisi mulkkukarhu merellä klubin ajäsen?
taitaa täällä olla epäasillisia ja siis varttomia mutta myös kateellisia köyhiä ammattitaidottomia purjehtijoita joita ei ikuna hyväksyttäisi meidän klubiin
herätkää jo, on paljon hienompia asioita purjehduksessa, kuten purjehdus saaristomerta kauemmaksi/kauempana, kilpapurjehdus ja purje- ja leijalautailu ympäri vuoden.
TM on nyt testannut Merikarhusatamat, katsokaas Satamat-osastosta!
Merikarhut on yksi monista turhista järjestöistä!
Jos haluaa ryypätä ja puhua pahaa toisista ihmisistä silloin kannattaa liittyä merikarhuihin.
Merikarhut eivät piittaa luonnosta, sillä heidän alueensa ovat yhtä kuluneita kuin puistot ja jätevedet lasketaan satamalahteen!
Jos haluat todella olla purjehtija ja katsella saaristoa tutustua sen ihmisiin ja heidän elämään ja kunnioittaa merta niin pysy kaukana vihreälippuisista, he ovat täysin päinvastaisia.
Jos haluat näyttää lapsillesi muuta kuin ryyppäämistä niin älä mene heidän kanssaan merikarhuihin.
Jos haluat säilyttää perheonnen ja nauttia purjehduksesta niin merikarhut ovat täysin väärä järjestö!
Olen samaa mieltä hyvin kiteytit miksi ei ja keiden paikka on merikarhut.
Lisäisin vielä että pääasiassa merikarhut eivät ole purjehtijoita vaan nurkkapatrioottien yhteenliittymä joilla on nykyään hyvin keskinkertaiset purjeveneet ja suuret kuvitelmat itsestään.
Eikö sinua hyväksytty tänä vuonna Merikarhuihin? Vai mikä innoitti väärien tietojen kirjaamiseen? Päätit sitten lopullisesti hylätä hakemisen.
Voi miten totta. Minäkin olen jossain Merikarhujen juhlassa nähnyt humaltuneen henkilön, ainakin yhden.
tiedot eivät olleet vääriä, mk-saarien tiskipaikkojen rakentaminen todistaa. Juoppoja ja pahaa puhuvia jäseniä löytyy myös useita.
Taasko hanurinpesijät ovat päässeet keskusteluihin, olisikohan kausi alkamassa ?
Hiukan asian vierestä, mutta merikarhut ei ole kovin hyvä seuran nimi koska kuka vaan voi kutsua itseään merikarhuksi. Voi olla vaikea erottaa koska puhutaan yleensä merellä tai vesistössä liikkujasta ja koska seurasta tai sen jäsenestä.
Jos puhutaan seurasta, se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella Merikarhut (tarvittaessa lisätään perään ry.).
Jos puhutaan seuran jäsenestä, se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Yhdistyksen sisäisissä teksteissä tämä on luonnostaan selvää. Muualla useimmiten asiayhteydestä ilmenee, tarkoitetaanko kyseisen yhdistyksen jäsentä vai jotain muuta kokenutta merenkävijää.
Myöskään esimerkiksi Jokerit tai Ässät eivät ole kovin hyviä seuran nimiä, koska kuka tahansa voi kutsua itseään tai toista henkilöä jokeriksi tai ässäksi.
Miten tämä toimii puhekielessä, miten korostan pientä alkukirjainta jos puhun itsestäni, ilmaistaanko se jollain käsimerkillä tms:?
Helpostihan sen erottaa. Katsos merikarhu on käytökseltään mukavan asiallinen. Hänellä on kenties mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan matkoiltansa. Kun taasen Merikarhu on vittumainen itseään kaikessa korostava, tunnelman pilaava ja luotaantyöntävä kusipää.
Jos tuolta tuntuu, ei varmaankaan kannata pyrkiä Merikarhut ry:n jäseneksi tai muutenkaan hakeutua heidän lähelleen. Vai tulevatko he silti jotenkin kiusaamaan sinua, vaikka yrität pysyä etäällä?
>> Miten tämä toimii puhekielessä, miten korostan pientä alkukirjainta jos puhun itsestäni, ilmaistaanko se jollain käsimerkillä tms:?
Yhdistys itse puhuttelee jäseniään ilmaisuilla "Hyvä merikarhu!", "Bästa sjöbjörn!", ei siis monikossa mutta pienellä.
Miksi nämä Merikarhut ry:n merikarhut herättävät niin pajon närää?
En tiedä koskaan törmänneeni heihin, mutta en voi sanoe etten olisi törmännytkään. Itse asiassa en ole keskustellut kenenkään kanssa laiturilla tai saunassa niin, että veneilyseura olisi tullut mainittua. Se ei tunnu olevan kovinkaan tärkeä keskustelun aihe
Syynä taitaa olla kateus? Karhuilla riittää kerhosaaria, eikä niihin ole ulkopuolisilla asiaa, kun kerran ovat kerhon paikkoja.
Liittymismaksu on suht korkea, joitain golfosakkeen hintatasoa. Ei tietty kirpaise, jos on kymppitonneja maksavan matkaveneen omistaja. Mutta jokun perämoottori-mökkiveneen hintaan verrattuna iso summa rahaaa.
Sitten vielä se, että jäseneksi pitää anoa, ja olla noita lausuntoja. Ei riitä että ilmoittaa liittyvänsä ja kuittaa saunan avaimet. Nettisivuilta katsoin, ei jäsenvaatimukset oli kohtuuttomia paitsi ehkä jonkun sisäsaaristossa viihtyvän vasta-alkajan mielestä.
Tuossa taisi tulla mainittua kateutta herättäviä syitä. Ja voi tietty nousta "hattuun" jos moisen seulan läpäisee.
Veneen rekisteröiminen on kallista ja tehtävä uudestaan jos vaihtaa, varsinkin kun suuria veneitä ei suosita eikä suurilla saa kiinnittyä laitureihin vaikka ne saakin rekisteriin.
Jos yhdistyksen jäsenkriteerit ovat hyvin tiukat, on mahdollista että se ei ole yleishyödyllinen. Näin miettii asiasta verottaja:
Yleishyödyllisyyden kriteerit
Yhdistystä tai säätiötä pidetään verotuksessa yleishyödyllisenä, jos se täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
Yhdistys tai säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yleinen hyvä voi olla aineellista, henkistä, eettistä tai yhteiskunnallista.
Yhdistyksen tai säätiön toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin.
Yhdistys tai säätiö ei tuota toimintaan osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Jos toiminta kohdistuu vain hyvin rajatun henkilöpiirin hyväksi, se ei täytä yleisen hyvän kriteeriä. Yleinen hyvä ei tarkoita sitä, että toimintapiirin pitäisi olla rajoittamaton tai hyvin laaja. Tarkoituksena on sulkea pois tapaukset, joissa yhdistyksen jäsenmäärä on pieni eikä uusia jäseniä ole tarkoituskaan hankkia. Samoin jos yhdistyksen tai säätiön toiminta kohdistuu vain tietyn perheen, yhdistyksen tai pienen yrityksen suljettuun piiriin, toiminta ei suuntaudu niin laajasti ulospäin, että se edistäisi yleistä hyvää.
"Tarkoituksena on sulkea pois tapaukset, joissa yhdistyksen jäsenmäärä on pieni eikä uusia jäseniä ole tarkoituskaan hankkia"
Kun jäsenten määrä lasketaan useammissa tuhansissa ja uusia otetaan joka vuosi, ei taida edellisen mukaan olla yleishyödyllisyyden määrittely vaarassa.
Tuo on Suomessa jäsenmääriltään kuitenkin suurimpia ellei suurin veneily yhdistys.Jos siis yleishyödyllisiksi ei katsota tätä karhuhja niin ei sitten yhtään muutakaan pursiseuraa. Ei kai miltään yhdistykseltä edellytetä, että se hoitaa muita kuin jäsentensä asioita ja etuja? Jokaisella yhdistyksellä on jotain jäsenvaatimuksia.
On sellainen sanonta, että "paha kello kauas kuuluu". Eli ne törppöilevät jäsenet muistetaan ja he leimaavat helposti koko porukan. Voisi kai sanoa sen niinkin päin, että miksipä kukaan muistaisi normaaleita kohtaamistilanteita, mutta mieleenjäävät ne harvat, joissa joku (ainakin muistajan mielestä) on törttöillyt. Ja jos sillä törttöilijällä sitten sattui olemaan vihreä viiri, niin se muistetaan muttei ainuttakaan niistä vihreistä viireistä, joita on kohdattu normaalitilanteissa.
Ja tähän sitten päälle se, että ilmeisesti vihreälippuisten joukossa sitten todella on joitain sellaisia yksilöitä, jotka pitävät itseään jotenkin muita parempina. Tähän ryhmään ja ilmiöön liittyvät myös ne "perinteisten tapojen vaalijat".
Meidän seurassa on aika paljon Merikarhuja, ja loput on merikarhuja. Itse en ole, enkä tule olemaan Merikarhu. Kaikki tuntemani Merikarhut ovat kuitenkin hyviä tyyppejä, eikä heistä ole pahaa sanaa sanottavana.
Ehkäpä heistä sikiää kirottuja -MERIKARHUJA-, heti kun pääsevät omiin salaisiin satamiinsa. Olen kuullut luotettavilta tahoilta, että siellä uhrataan lapsia ja harrastetaan insestiä, kun yön pimeys koittaa... LOL
Seuraan vihittäville veneille tehdäänkin perusteellinen rekisteröintikäsittely jos se maksaa huikeen 1600 e ?
Tuo ensimmäisen veneen rekisteröintimaksu tuo oikeuksia, jotka eivät liity pelkkään jäsenen liittymismaksuun. Kukin yhdistys toimii omien periaatteidensa mukaisesti. Eri maksukategoriat ovat tässä seurassa esimerkillisen järkevästi perusteltuja ja vuosikokouksen hyväksymät. Seuraavan veneen rekisteröinti ei ole tuhansia vaan ainoastaan kymmeniä euroja.
Käyunnistää tämän keskustelun tällä sivustolla miten tahansa saat varautua asiattomuuksiin, perättömyyksiin ja suoranaisiin herjauksiin. Joillekin ei vain mahdollista sulattaa, että seuralla on erinomaisen satamaverkosto, rajoitettu ja jotain makseva jäseneksi ottamisen krtiteerit.
Olen terveydellisistä purjehtimisesta luopunut merikarhu, myin veneeni tämän talven aikana, Kertaakaan en ole katunut yli 30 vuotista jäsenyyttäni. perusteluita riittää.
-Erinomainen suojainen satamaverkosto Haminan edustalta Ahvenamalle ja sieltä aina Uudenkaupungin yläpuolelle asti. Satamiin on elen aina mahtunut, jos eri muuta niin toisen veneen perään. Seuran periaatteena on "Merikarhusatamassa on aina tilaa" Tähän tulee joku sanomaan, että sataman on liian tiheässä, niinkuin olisi pakko vierailla jokaisessa.
Kertaakaan ei ole täytynyt heräötä yöllä meteliin edes naapuriveneen aikaiseen lähtöön tai myöhäiseen tuloon. Aina on saanut johonkin aikaan saunavuoron, jos ei muuta niin miesten yhteisvuoroilla.
- Olen tavannut satamissa ja myös kaupallisissa satamissa lukemattomia merikarhuja saanut heiltä apua. On näytetty ja tarjottu jopa lainaamaan puuttuva merikartta. Saanut apua ja opastusta laituripaikan löytämiseen lähes täpötäydessä palvelusatamassa. "Hei tule tänne tehdään tähän tilaa" Annettu rikkoontuneen latan tilalle uusi.
- Tavattu purjehtijoita, jotka ylittäneet Atlantin käynneet, Pohjois Norjassa, mutta myös turvallisesti Suomessa pysyviä. Kuultu tai luettu kertomuksia purjehdustapahtumista. Nähty ja kuultu Merikarhuveneen pelastavan hätään, esin sumuun joutuneen purjehtijan.
- muutama kiva yhteisreissu esim Saimaalle, jonne ei olisi tullut yksin lähdettyä
Jäsenyys maksaa ja on vaikea saada, mutta on minusta sen arvoinen.
Lopuksi tekisi mieli keroa mihin perättömiin kauhukertomuksiin on syytä varautua:
- Pulaan joutuneen purjehtijan karkoittamiseen merikarhusatamasta
- moottorilla ajaviin jäseniin
- tervehtimättämiin jäseniin
- sisäänlämpiävään joukkoon
- varattuihin sauinavuoroihin. Tämä on jopa näinä vuosina käynyt pari kertaa itsellekin, mutta esim aamusta löytyi vuoro.
esseen pituus todistaa, ei mk-jäsenyys kannata.
Jodlari tulee ja kuittaa omakseen.
Merikarhut on hieno ja hyvä veneilyseura. Mutta me emme ole edes yrittäneet liittyä tähän hienoon porukkaan siksi, että meidät torjuttiin ensimmäisenä veneilykesänä 1977 jo monen sadan metrin päästä, kun yritimme lähestyä heidän suojaisaa ankkurilahteaan. Heidän tukikohdassaan oli yksi vene, jonka kippari rupesi huutamaan jo monen sadan metrin päätä KOM INTE HIT! KOM INTE HIT ! TÄMÄ OLLA SJÖBJÖRNANAS! Silloin päätimme, että tuohon seuraan emme sovi. Saman vuoden syksyllä kävelimme myös Talin golfkentällä ja raskana oleva vaimoni tunsi itsensä hieman heikoksi ja halusi Jaffaa. Ravintola kieltäytyi myymästä meille Jaffaa , kun emme olleet jäseniä. Johtopäätös oli sama. Tuossa porukassa tuskin viidymme.
Olisihan toki ollut paljon kohteliaampaa ottaa ensin köydet vastaan ja antaa kiinnittyä. Ja vasta sen jälkeen sanoa, että lähtekääpä siitä sitten saman tien.
Eipä silti, kyllä siellä joukossa on niitä yli-innokkaita reviirin puolustajia. Mutta se ei ole se "joukko", johon ei mahtuisi. Aina ei toisaalta oikein mielikuvituskaan riitä ymmärtämään niitä satamiin ehdoin tahdoin tuppaavia.
Laittaisivatkohan samat veijarit veneensä kiinni myös yksityiseen mökkilaituriin?
Hyvä kirjoitus. Maassamme vallitsee bättrefolketin ylläpitämä kastijärjestelmä jossa vertaus eteläafrikan aparthaittiin ei ole ollenkaan kaukana. Yhteistä on raha kieli vanhemmilta peritty yli-ihmisyys.
Kuitenkaan läheskään kaikki suomenruotsalaiset eivät onneksi kuulu tähän sakkiin.
Ai niin noista herjauksista ja kauhujutuista unohtui se, että perustelut seuran puolesta ei saa olla liian pitkiä muuten tuo jodlaaja huomauttaa siitä. Hänellä taas vastauksen lyhyys kertoo vähistä perusteluista jäsenyyttä vastaan.Eräät ikuisesti kerrottavat tarinat on ne, jossa joku huutaa jo kaukaa jotain. Kummallista vaan mitään paikkaa ei koskaan kerrota. Normalisti niihin liitetään ainakin: myrsky, huutaminen viimeisillään raskaana oleva vaimo ( tällä kerta se golffas)
Joo, vähän ihmetyttää, ettei koskaan kerrota aikoja ja paikkoja. Se on toisaalta kaupunkitarinoille tyypillinen piirre. "Yhden kaverin tuttu oli kerran metrossa. Ja tämä on muuten ihan oikeasti tosi juttu!"
;-)
Edellä oleva on "tosi juttu" siitä miksi me emme henkilökohtaisesti ole olleet kiinnostuneita Merikarhuista tai golfaamisesta. Emme siis niinkään ottaneet kantaa Merikarhuihin tai golfaamiseen, vaan siihen miksi me emme ole halunneet liittyä ko seuroihin. Oman venekerhomme saaritukikohdassa vieraat pääsevät rantaan, mutta kerromme samalla, että tukikohta on tarkoitettu jäsenille ja jos jäsenet eivät mahdu, niin vieraat joutuvat lähtemään.
On se nyt ihan merkillistä, että pursiseuran yksityisranta on Suomessa olevinaan jotenkin huonompi juttu kuin mökkiläisen yksityisranta.
Selittäkää nyt viisaammat noiden ero, kun minä tyhmä en ymmärrä.
Lain mukaan yksityislaituriin ja -rantaan ei ole mitään asiaa ilman maanomistajan lupaa. Jokamiehenoikeudet ovat asia erikseen, mutta ne eivät koske laitureita, poijuja eikä saunarantoja, jollaisiksi Merikarhujen paikat laskettaneen. Myös hätätilanteet ovat asia erikseen. En tosin muista koskaan Merikarhuja oikeudessa syytetyn heitteillejätöstä.
Sen verran tuota henkilökohtaista kiinnostusta kuitenkin jäi jäljelle, että vielä 37 vuoden kuluttua kirvelee. ;-)
Tuntuu kummalta, että jonkun yksittäisen ihmisen v. 1977 suustaan päästämä repliikki voi yhä vielä myrkyttää mieltäsi. Koeta jo vapautua 37 vuoden takaisesta mielipahastasi!
Täällä vaan joku sanoi että jos ei löydy päivämäärää ja yksityiskohtia, niin tarina on pelkkää urbaanilegendaa. No, nyt löytyi päivämäärä. Tuskin asia on jäänyt painamaan, kertoi vaan ensivaikutelmansa merikurkuista.
Mutta oikeasti: kun kuulin ensimmäisen kerran merikarhuista, se oli siksi että joku paheksui niitä tai niiden käytöstä. Sen jälkeen täällä on monta kertaa puhutta niistä pahaa. On tietysti ihan kiva jos jäseniä ja fyrkkaa ja satamapaikkoja riittää, mutta kannattaisko miettiä tuota julkisuuskuvaa?
Jos käsitys poissulkevasta mutta varakkaasta äreiden ukkojen sikailukerhosta (vaikka se olisi kuinka väärä) leviää, joudutte lipsumaan hakukriteereistä ja silti kohtaamaan vähenevän hakijajoukon. Se johtaa ennen pitkää rahapulaan ja satamien vähenemiseen, Näin siis siitä huolimatta että kaikki haukkujat ovat köyhiä, maakrapuja ja väärässä.
Niinpä, täältä saa lukea todella paljon haukkumisia. Eivät suinkaan kaikki, mutta hyvin suuri osa haukuista tulee yhdeltä kieroontuneen mielen näppikseltä. Pienintäkään huolta ei tähän mennessä ole ollut hakijoiden vähäisestä määrästä. Johtuu ehkä paljolti siitä, että tuolla laitureilla ei yleinen käsitys ole äreiden ukkojen sikailukerhosta. Eikä mikään ihme, sillä lopulta ihan tavallisia purjehtijoita jäsenet ovat, hieman kokeneemmasta päästä vain.
Ihan OK. porukkaa, mutta monet aika noviiseja siis Merikarhuja ei merikarhuja.
Kaikillahan on tietysti omat kokemuksensa
äidilläni on ainakin sellaisia, että tulivat juuri pitkän matkaa myöhään yöllä itämeren yli suomeen, oli ollut todella rankka keli ja kaikki olivat täysin kuitteja meritaudista. Yksi pieni lapsikin oli kyydissä. Ajattelivat, että eikai se nyt niin kauheasti haittaa jos hiljaa, ketään herättämättä menevät yöksi merikarhujen satamaan, pelkäksi yöksi ja lähtevät todella aikasin aamulla taas liikenteeseen. Pääsitväthän he maihin ja nukkumaan, mutta kohta tultiin herättämään ja ajamaan pois. En ymmärrä miten he häiritsivät muita, kun tilaakin oli vaikka ruotsin lautalle. Tosin onhan se niin, ettei toisten seuran satamaan saa niin vain mennä, mutta tällaisessa "puolihätätilanteessa" ainakin itse sen sallisin seurani satamalta yhdeksi yöksi.
Tosin, en ole Merikarhujen jäsen tai mitään muuta, kyllä tiedän heistä paljon positiivistakin :)
Olisit ennemmin mennyt sopivaan kesämökkirantaan kiinni. Noita mökkejä on muutenkin paljon enemmän eri puolilla saaristoa.
Viime kesänä iltahämärässä olin mökin rannassa juomassa olusta. Mökki sijaitsee Turun saaristossa ja samassa poukamassa suositun ankkuripaikan kanssa. Siinä sitä olusta nauttien hiljaa liikkumatta huomasin purjeveneen lipuvan hitaasti lauiturini edestä. Tässä huomasin Merikarhu-viirin olevan mastossa. Juuri ennen kuin vene tuli laiturin kohdalle, kippari kiipeää kannelle, kävelee maston kohdalle ja vetää vehkeensä esille ja alkaa kusemaan yli laidan kun siitä ohi lipui. Oli vaikea uskoa näkemääni: Merikarhu kusee mereen toisten mökkirannan edessä. Ilmeisesti tuli sikailemaan sinne kun Merikarhu satamissa on niin tiukat säännöt. Jotain käyttäytymistä vois odottaa myös Merikarhusatamien ulkopuolella.
Odotin vielä kipparin ajavan laituriin yöksi, mutta sen vertaa oli häpyä että menivät syrjemmälle ankkuriin.
Katsos kun on avomeripurjehtija...niillähän ei edes ole septitankkia. Eihän ne sitten ole tottuneet sellaiseen. Avomerellä ne pumppaa yli laidan, sisävesillä lorottaa laidan yli ja kotona kaupungissa lasketaan ikkunasta alas. Ei meren tuoksuun tottunut merikarhu toimi tunkkaisessa sisävessassa. Olisit kiitollinen ettei tullut isompi hätä .
Aika paljon tuntuu kyllä ihmisillä olevan hampaankolossa. Ilmeisesti seuran kannattaisi vähän miettiä profiilinnostoa. Niin tai voihan vaa väittää että "olette väärässä".
Tässä taitaa olla kyseessä näitä SETAn alajaoston purjehtijoita. Kyseessä on siis itsensäpaljastus. Ole onnellinen, että sait ainutlaatuisen eroottisen kokemuksen.
Saunalla nähdään !
Kylläpä on tunteita herättävä joukko tuo Merikarhut Ry.
Vaikka en itse olekaan kokenut vetoa vihreäviiristen "nallekerhoon", tunnen pari aktiivijäsentä melkoisen hyvin. Molemmat ovat varsin miellyttäviä vähintään keskiäikäisiä herramiehiä jotka ovat myös oman purjehdusseurani aktiivijäseniä.
Kyseiset herrasmiehet ovat erittäin avuliaita ja kohteliaita, enkä ole heidän kanssaan saunoessanikaan kohdannut mitään seksuaalista suuntautumistani horjuttavaa.
Huonosti käyttäytyviä yksittäistapauksia voi tietysti olla "nallekerhossakin", mutta kyllä tuo jatkuva loan heitto taitaa olla enemmänkin kateellisten panettelua.