Ruotsinkielisen yle:n toimittaja Axel Rabben blogi 21.9.2010:
"Ruotsin kieli-vaaliteema?
Yläpuolellamme riippuu suuri todennäköisyys, että ruotsin kielestä tulee vaaliteema. Oikeastaan se jo on:pääminsiteri Mari Kiviniemi on mennyt pisimmälle, kun haluaa vaihtaa pakkoruotsin venäjään Itä-Suomessa. Toki kokeiluna, mutta kuitenkin. Jos se on ensimmäinen(poliittinen) tarjous, on Pandooran aski nyt avattu taistelulle ruotsin kieltä vastaan.
Toinen suuri tekijä on Kokkolakysymyksen jälkipeli. Valitsijat Vaasan pohjoispuolella tulevat varmuudella kuulemaan kuka teki mitäkin ja millä seurauksilla. Suurissa puolueissa on vahvoja voimia, jotka kannattavat ruotsin pakollisuuden poistamista. Vaikka sitä ei kirjoitettaisikaan vaaliohjelmaan, voivat koulukysymyksiä pohtivat valitsijat vaatia asiasta puolueilta kannanottoa. Vastauksia ei jätetä antamatta, koska perussuomalaiset ovat nousussa ja painavat päälle. Olemme nähneet sen maahanmuuttaja-asiassa, joten miksi ei sama tapahtuisi kieliasiassakin: siispa suuret puolueet tulevat profiloitumaan kieliasiassa, etteivät menettäisi kaikkea protestipuolueelle.
Ja sillä joka puolustaa ruotsin asemaa on suuri pulma. Onko otettava etäisyyttä vai osoitettava myötämielisyytensä? Kukaanhan ei halua kielisotaa mutta tasapainoilu puolustautumisen ja myöntymisen välillä voi tulla myös näissä vaaleissa vaikeaksi. Liian suuren profiloitumisen vuoksi voi hallitus uskottavuus mennä ja liian alhainen profiloituminen voi aiheuttaa, että ruotsin kieltä voimakkaasti puoloustavat ruotsinkieliset äänestäjät pettävät. Ja kaksikieliset lisääntyvät koko ajan, mutta lisääntyvätkö he lukumäärässä?
Onko niin kuten kolumnisti Olli Kivinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa 21.9 , että meidän suomenmaalaisten tulee varoa nostamasta kieliasiaa muiden asia-argumenttien kustannuksella, ja että ruotsin kieli on saanut toisen merkityksen modernissa Suomessa, jossa pohjoismaisuus ei enää merkitse samaa. Eikö pikemmin nyt tarvittaisi siviilirohkeutta, uskallusta nostaa esiin kieliasia asiakysymyksenä. Kohdata populismi ja tulla esiin uusin visioin ruotsin kielestä Suomessa ja visioida monikulttuurinen Suomi, joka menee toista tietä kuin Ruotsi, jossa Ruotsidomokraatit nyt ottavat paikkansa eduskunnassa. Vai haluammeko sitä?"
"Ruotsin kieli-vaaliteema?
Yläpuolellamme riippuu suuri todennäköisyys, että ruotsin kielestä tulee vaaliteema. Oikeastaan se jo on:pääminsiteri Mari Kiviniemi on mennyt pisimmälle, kun haluaa vaihtaa pakkoruotsin venäjään Itä-Suomessa. Toki kokeiluna, mutta kuitenkin. Jos se on ensimmäinen(poliittinen) tarjous, on Pandooran aski nyt avattu taistelulle ruotsin kieltä vastaan.
Toinen suuri tekijä on Kokkolakysymyksen jälkipeli. Valitsijat Vaasan pohjoispuolella tulevat varmuudella kuulemaan kuka teki mitäkin ja millä seurauksilla. Suurissa puolueissa on vahvoja voimia, jotka kannattavat ruotsin pakollisuuden poistamista. Vaikka sitä ei kirjoitettaisikaan vaaliohjelmaan, voivat koulukysymyksiä pohtivat valitsijat vaatia asiasta puolueilta kannanottoa. Vastauksia ei jätetä antamatta, koska perussuomalaiset ovat nousussa ja painavat päälle. Olemme nähneet sen maahanmuuttaja-asiassa, joten miksi ei sama tapahtuisi kieliasiassakin: siispa suuret puolueet tulevat profiloitumaan kieliasiassa, etteivät menettäisi kaikkea protestipuolueelle.
Ja sillä joka puolustaa ruotsin asemaa on suuri pulma. Onko otettava etäisyyttä vai osoitettava myötämielisyytensä? Kukaanhan ei halua kielisotaa mutta tasapainoilu puolustautumisen ja myöntymisen välillä voi tulla myös näissä vaaleissa vaikeaksi. Liian suuren profiloitumisen vuoksi voi hallitus uskottavuus mennä ja liian alhainen profiloituminen voi aiheuttaa, että ruotsin kieltä voimakkaasti puoloustavat ruotsinkieliset äänestäjät pettävät. Ja kaksikieliset lisääntyvät koko ajan, mutta lisääntyvätkö he lukumäärässä?
Onko niin kuten kolumnisti Olli Kivinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa 21.9 , että meidän suomenmaalaisten tulee varoa nostamasta kieliasiaa muiden asia-argumenttien kustannuksella, ja että ruotsin kieli on saanut toisen merkityksen modernissa Suomessa, jossa pohjoismaisuus ei enää merkitse samaa. Eikö pikemmin nyt tarvittaisi siviilirohkeutta, uskallusta nostaa esiin kieliasia asiakysymyksenä. Kohdata populismi ja tulla esiin uusin visioin ruotsin kielestä Suomessa ja visioida monikulttuurinen Suomi, joka menee toista tietä kuin Ruotsi, jossa Ruotsidomokraatit nyt ottavat paikkansa eduskunnassa. Vai haluammeko sitä?"
Vastaukset 3
Vanhimmat
" Vaikka sitä ei kirjoitettaisikaan vaaliohjelmaan, voivat koulukysymyksiä pohtivat valitsijat vaatia asiasta puolueilta kannanottoa. Vastauksia ei jätetä antamatta, koska perussuomalaiset ovat nousussa ja painavat päälle."
Myös hän tajuaa, että pakkoruotsin poistamisen ajamisella saa ääniä, koska valta osa kansasta kannattaa sen poistamista.
Pakkoruotsin päättäminen päiviltä on vasta alkusoittoa. Valtava määrä kieleen sodittuja rasistisia lakeja ja asetuksia on muutettava länsimaisen demokraattisen maan mallille.
Lisää pakkoruotsia että netti fenno (tai whåtever) oppii edes p:een ja b:een eron. Käännöstoimisto muka??
YLE:n toimittajan nimi on Axel Rappe eikä mikään Rabbe.. Jos olet lukenut blogin niin luulisi sinun lukeneen myös kirjoittajan nimen??
Menisköhän edes joskus nefeltä asiat oikein..
???