Österbottens tidning, Frey Salmela,käännös:
”Luokaa positiivinen ympäristö ja asenteet-sanokaa EI. Välillä pahastuu,.Taistelu ruotsin kielestä Suomessa otti uutta vauhtia ja nyt voimat punnitaan..On tärkeää, tai sitten ei, luoda 2-kielisyydelle postiivisia asenteita. Ilman positiivisia asenteita ruotsia kohtaan on peli pelattu ruotsin osalta tässä maassa pitemmällät ähtäimellä. Siis sanomme EI. EI kaikelle, se on tärkeintä EI kielikokeiluille venäjälle Itä-Suomessa, ei suurille yhteislukioille suomenkielisten kanssa Kokkolassa, EI Oululle, Ei kaikelle,joka jollain lailla olisi uhka, mitä se aina titenekin on. Sano siis EI!”
Tämä suhtautuminen hapattaa koko suomenruotsalaisuuden, valtakunnan politiikasta Helsingissä aina kuntapolitiikkaan, ja edelleen päätoimittajiin ym asti. Tärkeintä on sanoa EI, olla kaikkea vastaan (tulee mieleen se Kokkola-vitsi, jossa mies tuli valituksi kunnanvaltuustoon. Naapuri kysyi, että mitäs te siellä puhutte, valltuutettu vastasi,että enpä tiedä,mutta minä vastustan kyllä kaikkea aina.) Sillä lailla saa varmaan aikaan positiivisen asenteen meitä kohtaan vai mitä?
Pekalla Lieksassa ei ole suurta tarvetta ruotsille elämässään, luulen. Millainen on venäjäntarve, sitä en tiedä, hän itse tietää sen. Joku kirjoitti, että ajatelkaa jos juuri tuo Pekka Lieksasta tulee joskus ruotsinkielisten sekaan Pohjanmaalle lääkäriksi, eikä osaakaan ruotsia! Se olisi katastrofi!. Ihmettelenpä, osaavatko sairaaloissamme ja terveyskeskuksissmame Pohjanmaalla työskentelevät eestiläiset, venäjäiset ja filippiiniläiset sairaanhoitajat ruotisa ,lukevatko he kouluissa ruotsia–tuskin.
Turvaako se meidän suomenruotsalaisten oikeuksia, että Pekan on siellä Lieksass luettava ruotsia koulussa? Tapaamme sanoa: pidä lippu korkealla. Muuttaisin sen: huuda kovaa!.
”Ilmastonmuutos”
Väitän, että on menossa suurempi ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiön lisäksi.Kaj Hedman ihmetteli Österbotteng tidningissä uussuomalaista nationalismia. Jos hän olisi vähän seurannut asioita, olisi hän huomannut, että sellainen liikehdintä alkoi jo n. 10-15 vuotta sitten ja on sen jälkeen kasvanut aika lailla. Väitän, että enemmistö on Suomessa (pakko)ruotsia vastaan, sen sekä näkee että kuulee. Halutaan olla suomenkielinen, suomenmaalainen, unohtaa se kaikki, mitä on jouduttu olemaan tekemisissä alistajien kanssa , ruotsin kielen ja Ruotsin valtion. Ruotsin kanssa on jouduttu olemaan tekemisissä. Tässä tilanteessa me suomenruotsalaiset olemme jälkikynsi heidän silmässään.
Ruotsin kielellä on poliitikkojemme vankka tuli, kirjoittaa samainen Hedman. Ihmettelenpä,onko tosiaan niin asian laita? Ruotsin kielellä on ollut vanha tuki aikanaan, mutta väitän, että se tuki on haihtunut. Ne vanhemmat poliitikot (kuten Lipponen,joka tuli ulos taas, Ahtisaari…),jotka nyt tukevat ruotsia, ovat ikääntyneitäj a tulevat valitetvasti häviämään vähitellen ja loputkin. Ketkä täyttävät heidän paikkansa, jotka suhtautuisivat positiisvisesti ruotisn kieleen ja ketkäruotisnkieliset suhtautuisivat positiivisesit suomen kieleen. Mitä arvaatte, minäarvaan ,että asenne suomen kieleen tulee positiivisemmaksi.
Kieli-ilmasto ei muutu vain suomenkielisten taholla. Väitän, että ruotsin absoluuttinen tarve sekä säilyy että häviää. Tarkoitan sitä vanhempaa suomenruotsalasita väestöämme, joka syntyi ja kuoli samalla maa-alueella Österpotissa, eikä koskaan joutunut kontaktiin suomen kielen kanssa. Sellaisia ei ole enää montaa. Uskon, että ruotsinkieliset menevätnaimisiin, suomenkielisten kanssa ja perustavat 2-kielisiä perheitä (itse olen sellaisessa) Siis absoluuttinen tarve puhtaalle ruotsin kielelle ja sen kohdalla häviää. Rkp:llä on töitä tulossa säilyttääkseen asemansa tässä kehityksessä, jos sen ainoa linja on ruotsin kielen asema, kannatus nousee hitaasti mutta varmasti savuna ilmaan.
(Hedman esitti muuten ihmeen viisaita kommenttja ÖT:ssä 18.9, vaikka hän ihmettelikin paljon perustuslakiasiaa.)
jatkuu...
”Luokaa positiivinen ympäristö ja asenteet-sanokaa EI. Välillä pahastuu,.Taistelu ruotsin kielestä Suomessa otti uutta vauhtia ja nyt voimat punnitaan..On tärkeää, tai sitten ei, luoda 2-kielisyydelle postiivisia asenteita. Ilman positiivisia asenteita ruotsia kohtaan on peli pelattu ruotsin osalta tässä maassa pitemmällät ähtäimellä. Siis sanomme EI. EI kaikelle, se on tärkeintä EI kielikokeiluille venäjälle Itä-Suomessa, ei suurille yhteislukioille suomenkielisten kanssa Kokkolassa, EI Oululle, Ei kaikelle,joka jollain lailla olisi uhka, mitä se aina titenekin on. Sano siis EI!”
Tämä suhtautuminen hapattaa koko suomenruotsalaisuuden, valtakunnan politiikasta Helsingissä aina kuntapolitiikkaan, ja edelleen päätoimittajiin ym asti. Tärkeintä on sanoa EI, olla kaikkea vastaan (tulee mieleen se Kokkola-vitsi, jossa mies tuli valituksi kunnanvaltuustoon. Naapuri kysyi, että mitäs te siellä puhutte, valltuutettu vastasi,että enpä tiedä,mutta minä vastustan kyllä kaikkea aina.) Sillä lailla saa varmaan aikaan positiivisen asenteen meitä kohtaan vai mitä?
Pekalla Lieksassa ei ole suurta tarvetta ruotsille elämässään, luulen. Millainen on venäjäntarve, sitä en tiedä, hän itse tietää sen. Joku kirjoitti, että ajatelkaa jos juuri tuo Pekka Lieksasta tulee joskus ruotsinkielisten sekaan Pohjanmaalle lääkäriksi, eikä osaakaan ruotsia! Se olisi katastrofi!. Ihmettelenpä, osaavatko sairaaloissamme ja terveyskeskuksissmame Pohjanmaalla työskentelevät eestiläiset, venäjäiset ja filippiiniläiset sairaanhoitajat ruotisa ,lukevatko he kouluissa ruotsia–tuskin.
Turvaako se meidän suomenruotsalaisten oikeuksia, että Pekan on siellä Lieksass luettava ruotsia koulussa? Tapaamme sanoa: pidä lippu korkealla. Muuttaisin sen: huuda kovaa!.
”Ilmastonmuutos”
Väitän, että on menossa suurempi ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiön lisäksi.Kaj Hedman ihmetteli Österbotteng tidningissä uussuomalaista nationalismia. Jos hän olisi vähän seurannut asioita, olisi hän huomannut, että sellainen liikehdintä alkoi jo n. 10-15 vuotta sitten ja on sen jälkeen kasvanut aika lailla. Väitän, että enemmistö on Suomessa (pakko)ruotsia vastaan, sen sekä näkee että kuulee. Halutaan olla suomenkielinen, suomenmaalainen, unohtaa se kaikki, mitä on jouduttu olemaan tekemisissä alistajien kanssa , ruotsin kielen ja Ruotsin valtion. Ruotsin kanssa on jouduttu olemaan tekemisissä. Tässä tilanteessa me suomenruotsalaiset olemme jälkikynsi heidän silmässään.
Ruotsin kielellä on poliitikkojemme vankka tuli, kirjoittaa samainen Hedman. Ihmettelenpä,onko tosiaan niin asian laita? Ruotsin kielellä on ollut vanha tuki aikanaan, mutta väitän, että se tuki on haihtunut. Ne vanhemmat poliitikot (kuten Lipponen,joka tuli ulos taas, Ahtisaari…),jotka nyt tukevat ruotsia, ovat ikääntyneitäj a tulevat valitetvasti häviämään vähitellen ja loputkin. Ketkä täyttävät heidän paikkansa, jotka suhtautuisivat positiisvisesti ruotisn kieleen ja ketkäruotisnkieliset suhtautuisivat positiivisesit suomen kieleen. Mitä arvaatte, minäarvaan ,että asenne suomen kieleen tulee positiivisemmaksi.
Kieli-ilmasto ei muutu vain suomenkielisten taholla. Väitän, että ruotsin absoluuttinen tarve sekä säilyy että häviää. Tarkoitan sitä vanhempaa suomenruotsalasita väestöämme, joka syntyi ja kuoli samalla maa-alueella Österpotissa, eikä koskaan joutunut kontaktiin suomen kielen kanssa. Sellaisia ei ole enää montaa. Uskon, että ruotsinkieliset menevätnaimisiin, suomenkielisten kanssa ja perustavat 2-kielisiä perheitä (itse olen sellaisessa) Siis absoluuttinen tarve puhtaalle ruotsin kielelle ja sen kohdalla häviää. Rkp:llä on töitä tulossa säilyttääkseen asemansa tässä kehityksessä, jos sen ainoa linja on ruotsin kielen asema, kannatus nousee hitaasti mutta varmasti savuna ilmaan.
(Hedman esitti muuten ihmeen viisaita kommenttja ÖT:ssä 18.9, vaikka hän ihmettelikin paljon perustuslakiasiaa.)
jatkuu...
Vastaukset 6
Vanhimmat
”Historiallinen ankkurointi ja muut perustelut”
Luotava positiivinen asenne meihin suomenruotsalaisiin, vedettävä esiin tämä kaikki historilalinen kiinnityskohta, usea satavuotinen suhde Ruotsiin,pohjolaan… Se on kuin alkaisi juosta laput silmillä ja kädet korvilla. Juuri sitä suomenkieliset eivät halua kuulla, eivätkä halua sitä muistella. Juuri siinä uudessa suomenkielisessä kansallissuusaatteessa oleva suomalainen.
Ruotisi aika kuten Venäjän aikakin nähdään sortoaikoina, meidän valloitettiin ja suurvallat painoivat meidät alas. Suomenruotsalaisten kirkuminen nähdään vain noiden aikojen pitkittämisenä.
Onko siis hyvä ottaa esiin perusteluita, joista vastapuoli ei pidä, tuskin?Suomalaiset eivät halua olla tekemississä Ruotsin kanssa, enempää kuin täytyy, globaalit markkinat nähdään tärkeämpinä kuin pohjoismaiset, Ruotsinvallan aika oli meille sortoaikaa, jne…Ehkä pitäisi kuunnella suomenkielisiä vähän enemmän, ettäl öytäisi parempia perusteluja?
”Kaksikielisyys ja yksikielisyys”
Suomen pitää olla kaksikielinen. Juu, niin me tykkäämme. Liputamme mielellämme 2-kielisyyden puolesta, mutta jos vähän kääntää kiviä, mitä löytääkään?… Se, mitä vaadimme, on että suomenkielisen enemmistön (vain se vähäinen 95%) pitää osata ruotsia, vai kuinka? Olen kai oikeassa tähän asti. Kuinkas toisinpäin? Vaadimmeko, että meidän pitää osata suomea?En ole kuullut sellaista. Onko silloin kyse kaksikielisyydesta vai ehkä yksikielisyydestä?
”Perustuslain tulee turvata kielelliset oikeutemme.”
Hyvä. Voi toivoa, että näin on vastakin, mutta peräydyn ajatukselle, että myös perustuslakeja voidaan muuttaa, kun ilmasto on sopiva. Olen pitkään elänyt uskossa, että suomenruotsalainen nuorisomme oppii suomea. Toki, hehän tarvitsevat suomea, voidakseen elää Suomessa? Kuvitelkaa hämmästykseni, kun nyt 3 vuoden aikana olen huomannut, että asianlaita ei olekaan sellainen. Näyttää olevan paljon sellaisia, jotka eivät osaa suomea, eivät puhua eivätkä kirjoittaa. Herranen aika! Mitä heidän vanhempansa ja opettajansa ajattelevat, mikä on heidän vastuunsa?Näiden nuorten aikuisten uravalinnat lienevät hyvin rajoitetut, samat kuin menneellä sukupolvella, jotka kuolivat samalla maapläntillä kuin syntyivät tai muuttivat Ruotsiin. Kutsuisin sitä vastuuttomuudeksi näiden aikuisten kohdalla, vaikka ei ole minun asiani kasvattaa muiden lapsia
Hästbacka kirjoittaa pääkirjoituksessaan(johon tämä siis on kommentti), että ” Ajatellen työmahdollisuuksi Suomess alipäätään, on ruotsin osaaminen välttämätöntä”(hän viittaa samaiseen Pekka-henkilöön Itä-Suomessa). Koulutettuna miehenä Hästbackan täytyy varmaan olla oikeassa? Mutta minä,kouluttamattomana, kyseenailaistaisin tuon hänen väittämänsä. Luulenpa, että95 %, maan suomenkieliset selviävät suurelta osin( suuri osa=enemmisiö heistä) aivan helposti vain suomen kielellä, ja välttävästi maamme rajojen ulkopuolella englannilla(jonka osa hallitsee) Uskallan väittää, että ajatellen työmahdollisuuksia Suomessa meille suomenruotsalaisille, niin hyvä suomentaito on välttämätön.
Pitäisikö pohtia kaksikielisyyttä. Tähtäämmehän vain siihen, että perustuslaki turvaisi palvelun ruotsin kielellä(mielenkiintoinen ajatus Lieksan kohdallla) Voisiko tätä kaksikielisyyttä kehittää sellaiseksi, että me osaisimme toista kotimaista, ja elää rinta rinnan, ilman että kynsiämme toisten silmiä niin paljon kuin ehdimme?.
Sanotaanko EI……vai pitäisikö ryhtyä pohtimaan asioita yhdessä?
Frej Salmela 22.9.2010 kl 08:51”
Teet erinomaista työtä nimimerkki Käännsötsto kääntäessäsi meille noita juttuja. Vaikka käännös onkin ns.nopea raakakäännös, se riittää. KIITOS vielä meidän kaikkien ruotsia osaamattomien "puolikielisten" puolesta!
Frey Salmela Österbottens tidningissä.
Käännsötsto 22.9.2010 16:50
HuuHaa
On kiva huomata että jotkut ajatelevat paljon laajemmin, kuin olen kuvitellut suru:jen kohdalla olevan. Tämä on hyvä asia kaikkien kannalta.
Kiitos..Käännsötsto
Kiitos, käännösosasto.
RKP:n ulkopuolella on tällaista ajattelua. Luulen, että suomen- ja ruotsinkieliset ovat jokseenkin samoilla linjoilla näistä kieliasioista. On vain se omassa kuplassaan elävä eliitti, joka elää enemmän eilisessä kuin nykyajassa ja tulevaisuudessa.
Oli minullekin uutinen, että jotkut sivistyneet vanhemmat eivät pidä huolta siitä että mukulat oppivat enemmistön kielen. Heidän pitää hyvin aktiivisesti estää penskojaan olemasta missään kontakstissa suomenkieliseen ympäristöön. Miten se mahdollista?
"Oli minullekin uutinen, että jotkut sivistyneet vanhemmat eivät pidä huolta siitä että mukulat oppivat enemmistön kielen. Heidän pitää hyvin aktiivisesti estää penskojaan olemasta missään kontakstissa suomenkieliseen ympäristöön. Miten se mahdollista?"
Seurasin Debattenissa keskustelua erään Vaasalaisen koulun opettajien ja vanhempien aikeesta aloittaa opetus neljässä aineessa suomeksi. Debattenin huuruiset ja hämyiset RKP:n politrukit hyökkäsivät armottomalla sanasodalla vanhempia ja opettajia vastaan.
Osallistuin itsekin ottelukehän meininkiin. Se nostatti onneksi jonkun vanhemmista mukaan puolustaan oikeuksiaan.
Lopputulos kelikiistasta oli, että Åbo Akademi, jonka opetuskoulu oli kyseessä, kielsi opetuksen suomeksi neljässä aineessa.
Itsekin varoitin hurreja itsensä tuhoamisesta kuten Frej Salmela. Huonosti suomea osaavan hurrinuoren mahdollisuudet ovat Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Jos eivät salli lastensa oppivan suomea, on tuomio joko Närpes tai ulkomaat.
Kiitos käännöstoimistolle. Lisäksi vielä, että olen kuta kuinkin 100 %:sti samaa mieltä Frej Salmelan tekemästä analyysistä.