KALEVAN KANTA pääkirjoitus
13.9. TULOSTA LÄHETÄ TEKSTI
Kielikiista uhkaa RKP:n asemaa
Hallituspuolueet joutuivat ilmiriitaan, kun ruotsin kieli vei voiton Keski-Pohjanmaan aluehallinnollisessa ratkaisussa. Poliittisesti sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Ruotsin kielen aseman korostuminen Keski-Pohjanmaan aluehallintoratkaisussa voi koitua ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n kohtaloksi. Aluehallintoratkaisusta syntynyt kärhämä hallituksen sisällä kuumentaa keskustan ja RKP:n välejä ja nostaa väistämättä keskusteluun ruotsin kielen aseman.
Keskustaministerit joutuivat taipumaan oikeuskanslerin perustuslain tulkintaan, jonka mukaan ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen aluehallinnossa sujuu paremmin Etelä-Pohjanmaan kuin Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnossa. Ministeritkään eivät voi toimia toisin kuin mitä perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri ohjeistavat.
Pääministeri Mari Kiviniemi ehti jo todeta, että vastaavat hallinnonuudistukset ovat jatkossa mahdottomia alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen käytti vielä kovempaa kieltä. Hän puhui kielellisestä privilegiosta ja dominoivasta kielikysymyksestä, joka nousee perusoikeuksien yläpuolelle.
Tämän kuumemmin ei kielikeskustelu voisi päästä vauhtiin näin vaalien alla. Ovi on nyt auki keskustelulle, miksi kouluissa koko maassa pitää opiskella ruotsia, jos se ei kuitenkaan riitä ruotsinkielisten palvelemiseen.
Päätöksen perusteluissa on korostettu, että ruotsia on osattava yhtä hyvin kuin omaa äidinkieltä. Näin ollen Keski-Pohjanmaan ruotsinkieliset saavat tämän tulkinnan mukaan Vaasassa parempaa palvelua kuin Oulussa.
Oululaisvirkamiesten kieltenopiskelu ei siten riittänyt.
Asian juridinen puoli on nyt selvä, mutta politiikassa asialla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Vääntö Keski-Pohjanmaan aluehallintoratkaisusta on tulehduttanut keskustan ja RKP:n välit. Kokoomus on tyytynyt seuraamaan sivusta, vaikka vielä kesän puoluekokouksessa innokkaimmat ehtivät vaatia pakkoruotsista luopumista.
Suuret puolueet voivat myös syyttää syntyneestä tilanteesta itseään, kun ovat kerta kerran jälkeen ottaneet RKP:n hallitukseen. RKP on ollut mainio apupuolue, joka on taipunut joka mutkalle, paitsi kielikysymyksessä.
RKP:n itseoikeutettu asema hallituskumppanina ei enää tämän jälkeen ole selviö.
Pienen maan pienenä kielialueena kansalaisten on hyvä osata useita kieliä. Käytännössä englanti on kansainvälisissä yhteyksissä yleiskieli, jota voisi ajatella toiseksi kotimaiseksi kieleksi, joka kaikkien pitäisi hallita.
Sen lisäksi kielivalikossa on hyvä olla EU:n eurooppalaisia kieliä kuten saksa, ranska, espanja ja vaikkapa puola. Myös kiinan kielelle on tulevaisuudessa kasvava kysyntä.
Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista luopuisi pakkoruotsin opetuksesta. Kansalaiset ovat valmiita antamaan kunnille mahdollisuuden valita koulujen opetusohjelmiin ruotsin sijasta esimerkiksi venäjä. Pakon sijaan ruotsi voisi olla opetuksessa vapaaehtoinen kieli. Rannikkoalueen kunnissa ruotsi voi olla yhtä hyödyllinen kuin venäjä Kaakkois-Suomessa."
13.9. TULOSTA LÄHETÄ TEKSTI
Kielikiista uhkaa RKP:n asemaa
Hallituspuolueet joutuivat ilmiriitaan, kun ruotsin kieli vei voiton Keski-Pohjanmaan aluehallinnollisessa ratkaisussa. Poliittisesti sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Ruotsin kielen aseman korostuminen Keski-Pohjanmaan aluehallintoratkaisussa voi koitua ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n kohtaloksi. Aluehallintoratkaisusta syntynyt kärhämä hallituksen sisällä kuumentaa keskustan ja RKP:n välejä ja nostaa väistämättä keskusteluun ruotsin kielen aseman.
Keskustaministerit joutuivat taipumaan oikeuskanslerin perustuslain tulkintaan, jonka mukaan ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen aluehallinnossa sujuu paremmin Etelä-Pohjanmaan kuin Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnossa. Ministeritkään eivät voi toimia toisin kuin mitä perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri ohjeistavat.
Pääministeri Mari Kiviniemi ehti jo todeta, että vastaavat hallinnonuudistukset ovat jatkossa mahdottomia alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen käytti vielä kovempaa kieltä. Hän puhui kielellisestä privilegiosta ja dominoivasta kielikysymyksestä, joka nousee perusoikeuksien yläpuolelle.
Tämän kuumemmin ei kielikeskustelu voisi päästä vauhtiin näin vaalien alla. Ovi on nyt auki keskustelulle, miksi kouluissa koko maassa pitää opiskella ruotsia, jos se ei kuitenkaan riitä ruotsinkielisten palvelemiseen.
Päätöksen perusteluissa on korostettu, että ruotsia on osattava yhtä hyvin kuin omaa äidinkieltä. Näin ollen Keski-Pohjanmaan ruotsinkieliset saavat tämän tulkinnan mukaan Vaasassa parempaa palvelua kuin Oulussa.
Oululaisvirkamiesten kieltenopiskelu ei siten riittänyt.
Asian juridinen puoli on nyt selvä, mutta politiikassa asialla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Vääntö Keski-Pohjanmaan aluehallintoratkaisusta on tulehduttanut keskustan ja RKP:n välit. Kokoomus on tyytynyt seuraamaan sivusta, vaikka vielä kesän puoluekokouksessa innokkaimmat ehtivät vaatia pakkoruotsista luopumista.
Suuret puolueet voivat myös syyttää syntyneestä tilanteesta itseään, kun ovat kerta kerran jälkeen ottaneet RKP:n hallitukseen. RKP on ollut mainio apupuolue, joka on taipunut joka mutkalle, paitsi kielikysymyksessä.
RKP:n itseoikeutettu asema hallituskumppanina ei enää tämän jälkeen ole selviö.
Pienen maan pienenä kielialueena kansalaisten on hyvä osata useita kieliä. Käytännössä englanti on kansainvälisissä yhteyksissä yleiskieli, jota voisi ajatella toiseksi kotimaiseksi kieleksi, joka kaikkien pitäisi hallita.
Sen lisäksi kielivalikossa on hyvä olla EU:n eurooppalaisia kieliä kuten saksa, ranska, espanja ja vaikkapa puola. Myös kiinan kielelle on tulevaisuudessa kasvava kysyntä.
Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista luopuisi pakkoruotsin opetuksesta. Kansalaiset ovat valmiita antamaan kunnille mahdollisuuden valita koulujen opetusohjelmiin ruotsin sijasta esimerkiksi venäjä. Pakon sijaan ruotsi voisi olla opetuksessa vapaaehtoinen kieli. Rannikkoalueen kunnissa ruotsi voi olla yhtä hyödyllinen kuin venäjä Kaakkois-Suomessa."
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Rannikkoalueen kunnissa ruotsi voi olla yhtä hyödyllinen kuin venäjä Kaakkois-Suomessa."
No ei suinkaan ole, vaan täysin tarpeeton. Venäjällä meillä ei ole yhteistä kieltä: siellä englantia osataan vielä aika huonosti, ja siksi siellä meidän kannattaa osa venäjää. Sen sijaan Ruotsissa meillä on jo globaali yhteinen kieli: englanti! Ja Suomessa meillä on suomi, jota jokseenkin kaikki Suomen "ruotsalaiset" jo osaavat. Ne muutamat, jotka eivät vielä osaa Suomea; kypsyköön hapansilakkaliemessään.
Ruotsi on kaikilla vertailutavoilla ja kaikkialla kaikille suomalaisille täysin tarpeeton kieli.
Asetumme pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) ehdottaman itärajan kielikokeilun kannan taakse. Ruotsin kieli on vähemmistökielen asemassa niin Suomessa kuin maailmassa. On toki tärkeää, että tulevaisuuden Suomessa meillä on myös ruotsin kielen taidon omaavia. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan Suomen työelämään tarvittaisiin kuitenkin ruotsin lisäksi myös englantia, saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, italiaa ja kiinaa puhuvia osaajia.
Mielestämme pienen, syrjäisen ja resursseiltaan hyvin rajallisen maan tulee seurata maailman kehitystä eikä asettaa itselleen ylimääräisiä esteitä. Pidämme kokoomuksen kielteistä linjausta kielikysymyksessä haitallisena Suomen talouden tulevaisuuden kilpailukyvylle.
Kysymystä laajemmin ajateltuna, kyse ei ole vain venäjän tai ruotsin kielestä, vaan suomalaisen nuoren vapaudesta valita. Keskusta-aate nojautuu yksilön vastuulliseen vapauteen valita. Suomalaiset nuoret antavat tasoitusta globaalisti ajateltuna jo riittämiin opiskelemalla suomen kieltä.
Mielestämme ei ole tasa-arvoista, että ne suomea äidinkielenään puhuvat nuoret, jotka haluaisivat opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia, joutuvat lukemaan peruskoulussa neljää eri kieltä (äidinkieli, ruotsi, englanti ja neljäs kieli).
Otamme keskusteluun osaa kielipoliittiseen järkiperusteisiin nojaten.
Haluamme kannanotolla kannustaa myös muita Etelä-Karjalan ja
Kaakkois-Suomen poliittisia toimijoita ilmaisemaan kantaansa kielikysymyksessä.
- Keskustan Karjalan piiri
http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/opinions/public/0673.html
http://www.youtube.com/watch?v=-Bgc67rf26I
"Kysymystä laajemmin ajateltuna, kyse ei ole vain venäjän tai ruotsin kielestä, vaan suomalaisen nuoren vapaudesta valita."
Juuri näin. Mutta resurssit ovat kuitenkin aina rajalliset, eikä kaiken maailman turhia kieliä kannata tarjota Suomen koulujen kielipaletissa. Tarpeettomat kielet on siivottava pois Suomen koulutusjärjestelmästä turhimmasta päästä alkaen. Turhin on ruotsi, sitä ei tarvita mihinkään. Se on niin turha, että sitä ei kannata opettaa Suomessa edes vapaaehtoisena kielenä. Jos joku haluaa sitä opetella, tehköön se omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. Sama pätee muihinkin harrastuksiin. Tarpeellisia asioita opetettakoon koulussa ja omat harrastukset leikittäköön omalla ajalla.
Niin, meillähän miljoonia ruotsia osaavia jo nyt.
Joka vuosi 50-60 000 lasta on aloittanut ruotsinopinnot,
40 vuodessa siitä tulee.. jaa-a, tosiaan yli 2 miljoonaa ruotsintaitajaa
jo pelkästään peruskoulu-uudistuksen jälkeen..
Siksi seuraavat ikäluokat voivat opiskella maailmankieliä.
Hyvä Keskusta!
Se Keskustan ruotsinkielisen ryhmän Ahlbäck on kehunut estäneensä Lahden puoluekokouksessa pakkoruotsin poiston puolueen ohjelmasta. Pitäneekö paikkansa?
Ahlbäck haluaa ruotsalaistaa suomalaiset viekkaasti muilla keinoin. Jos nyt kuitenkin keskustalaiset olisivat viekkaampia kuin Ahlbäck eli poistaisivat sekä pakko- että virkamisruotsin. Onhan Suomessa ennenkin pärjätty ilman niitä.
Mari symbolisoi Suomen neitoa parhaimmillaan.
Jo 13.9. on Kalevassa ollut tämä pääkirjoitus.
Kiitos Kaleva ja sylillinen ruusija!