Kertokaahan miten varaava sähkölämmitys toimii!
Kun termostaatti on säädetty esim. 20 asteeseen (huonelämpötila on 20) niin miten yösähkö voi varata lämpöä lattiaan enemmän ettei huonelämpötila nouse yli 20 astetta?
Onko ns. varaava lattialämmitys sittenkin suorasähkölämmitys? Lämpöä "ladataan" yöllä vain halvemmalla (yösähkö).
Kun termostaatti on säädetty esim. 20 asteeseen (huonelämpötila on 20) niin miten yösähkö voi varata lämpöä lattiaan enemmän ettei huonelämpötila nouse yli 20 astetta?
Onko ns. varaava lattialämmitys sittenkin suorasähkölämmitys? Lämpöä "ladataan" yöllä vain halvemmalla (yösähkö).
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yösähköllä lämmitetään laattaa niin paljon kuin keretään, ja päivän mittaan lämmitys poiskytkettynä se taas jäähtyy. Idiootin hommaa koko laattaan varaava sähkölämmitys. Aamulla jalat palaa, ja illalla odotetaan sukat jalassa armahtavaa klo. 22.00, jolloin mennäänkin taas nukkumaan.
Sen voi valita kytkimestä laittaako sinne laattaan päiväsähköä vai ei, jos sinne ei aja päiväsähköä ollenkaan niin yösähkölle jää enemmän tilaa ja lämmittäminen on halvempaa.
Kun termostaattina on hyvään säätöön kykenevä termostaatti kuten Devireg 550, niin sillä ohjataan huoneen lämpö pari astetta lämpöisemmäksi juuri ennen kalliin sähkön aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laatan lämpöä nostetaan noin 2 asteella keskimääräisestä peruslämmöstä. Laatan peruslämpöhän riippuu keskimääräisestä lämmöntarpeesta ja pinnan materiaalista. Kyseinen termostaatti huolehtii päiväaikana sitten tasauslämmitystä jos laatan varaus ei riitä. Eihän ole tarkoitus palella.
Jutut siitä että jalat palavat aamulla ovat väärin ymmärretyistä ja sovelletuista systeemeistä. Ja tuhlaavat sähköä ja huonoja perustermostaatteja on veivattava joka päivä. Huonosti sovellettuja on ja paljon. Ja on niitäkin, joissa on säästetty muuttamalla suunnitelman mukaiset älytermostaatit tavallisiin. Ja saatu varmasti huonosti toimiva systeemi halvalla.
Termostaateilla homma kyllä pelaa jotenkin, ja moni pilaa sinänsä ehkä hyvänkin systeemin halvoilla termareilla. Tosiasia kuitenkin on että aika vaikeaa on sitä lämpöä varata laattaan asumismukavuuden kärsimättä.
Tuo termostaattihomma oikein toimii tuossa?
Yöllä laattaan varataan sähköä, aamulla virta pois ja laatta alkaa jäähtyä. Illalla jäähtyneen laatan lämpötilaa aletaan taas nostaa. Termostaatti sulkee sähkön kun laatan lämpötila on noussut tarpeeksi.
Laattaan varautuneen lämmön säteilyähän ei voi säädellä millään. Miten tuo fiksu devireg selviää tehtävästä?
Eli jos illalla nostat laatan lämpötilaa pari astetta niin silloinhan myös huoneenlämpötila nousee ja se kun oli säädetty 20 asteeseen.
Eli sinun täytyy ilmeisesti käydä säätämässä illalla lämpötila 22 asteeseen ja aamulla säädät sen taas 20 asteeseen vai miten se menee?
Yksi aste laatan lämmössä ei vastaa astetta huoneenlämmössä. Jos laatan lämpöä nostetaan vaikka neljällä asteella, voi huonelämpö nousta esimerkiksi yhdellä asteella.
Jotta lämmitys toimii yösähköllä, niin yksinkertaisimmillaan sähkö menee lattialämmitykselle vasta yösähkön alettua. Systeemiin voidaan lisätä käsikytkin päiväsähkön käyttämistä varten tai sitten päiväajan lämmönsäätö toteutetaan muulla kuin lattialämmityksellä (esim. kattolämmitys)
Toinen vaihtoehto on sellainen että lämmitystä ohjataan kahdella termostaatilla tai tehmostaatilla jossa on kaksi asetusta tai normaalilämpö ja pudotuslämpö. Yösähkö käytää korkeampaa asetusta ja päiväsähkö astuu kuvaan alemman asetuksen mukaan.
Varaavan lämmityksen haittapuolena on aina hitaus, mutta nykyaikaiset älykkäät termarit osaavat enakoida tilanteita ja pinentävät mukavuushaittoja.
Useimpien yhtiöiden tariffit on sellaisia että yösähkö tai joku muu 2-aikatariffi kannattaa aina sähkölämmityksessä, jopa suoralla patterilämmityksellä. Riipuu yö- ja päiväsähkön hintaerosta että kuinka kannattavaa on siirtää lämmityskuluja yösähkölle.
Keskimäärin noin yhden asteen nosto lattian pinnan lämpötilassa nostaa huoneen lämpöä asteella. Jos ollaan tarkempia, niin mitoituspakkasella (noin -30'C) on lattian pinnassa oltava 5 astetta enempi kuin huoneessa on lämpötila, jotta tehoa tulee riittävästi. Jos ei ole lämmön tarvetta ( 16...18'C), niin pinnan lämpö saa olla huoneen lämpö. Muut arvot ovat tuosta väliltä. Keskiverto on pari astetta jossain nollakeleillä.
Kivilaattalattiassa toteutuu tuo lämpötilaero myös laatan sisälle likimain. Lautaparketilla laatassa on mitoituspakkasella 40 astetta ja lattian pinnassa 26-27 astetta. Tuosta nähdään, että parin asteen nosto parketin pinnassa vaatii laatan lämmön nostamista 4 asteella. Ero on tuossakin vain niin, että asteen nosto huoneessa vaatii kaksi astetta laatassa.
Ei saa sekoittaa kokonaisämmöntarpeesta johtuvaa laatan peruslämpöä varsinaisen varaamisen vaatimaan lämmön nostoon. Lautaparkettitapauksessa laatan peruslämpö riittävän tehon luovuttamiseksi vaihtelee 20 asteesta 40 asteeseen samalla kun ulkolämpötila vaihtelee 15 asteesta -30 asteeseen. Varausteho on vain pieni vaihtelu tuohon peruslämpöön esimerkiksi mitoituspakkasella laatan lämpötila vaihtelee 39... 42 välillä vuorokautisesti. Asia ei ole helppo ymmärtää, mutta noin se on.
Devireg 550 säätää huonelämpötilaa seuraamalla laattaan sopivan peruslämmön, jotta tehon luovutus riittää pitämään haluttua lämpöä huoneessa. Sen lisäksi kello-ohjelmalla voi tehdä pienen vaihtelun, joka nostaa lämpöä hiukan halvan sähkön aikana. Termostaatin oppimisominaisuus huolehtii siitä, että laatan hitaus tulee ennakoiduksi tarkasti. Ja sen se tosiaan osaa.
Mitoituspakkasella 3 asteen nosto 10 sentin laatassa riittää antamaan laatasta 2 tuntia halpaa lämpöä. Sen jälkeen on tasauslämmityksen jo kytkeydyttävä. Jossain nollakeleillä 2 astetta purkautuu 8 tunnissa. 13 asteessa 2 astetta riittää koko kalliin sähkön ajaksi. Ja purkausajat menevät todellakin noin, koska purkausnopeus riippuu laatan peruslämmöstä. Leudoilla keleillä peruslämpö on hyvin pieni laatassa verrrattuna huoneen lämpöön ja teho on pinen lämpötilaeron takia pieni ja lämmön lasku loivaa.
Tasauslämmitysidea on tajuttava jos ei haluta toimimattomia lattialämmityksiä. Ja tuotahan ei monikaan tajua. Susia lattialämmityksiä on maamme väärällään.
Kokemusta ei ole yhtään, mut eikös tälläinen systeemi kävisi.
Laattaan ladataan yöllä yösähköllä lämpöä joka sitten pyrkaantuu päivän mitaan. esim. lämpötilasta 35->28. Aamulla lattia toimisi täysin lämmittimenä ja päivän mittaan termostaaatein toimivat konvektorit auttaa pitämään sisälämpötilan vakiona.
Käytetäänkö tälläistä periaatetta? Onko yösähköstä enää nykyään merkittävää etua.
Näinhän se Degireg 550 asian oikeastaan hoitaakin. Aamuyön muutaman tunnin lämmityksen jälkeen klo 7 lämmitys menee laatasta pois (kun esim. 2 asteen nostolämpötila-aika loppuu) mutta kun huoneen/laatan lämpötila alkaa hiljalleen tippua iltaa kohti liiaksi niin älytermostaatti kyllä osaa pitää huoneen lämpötilan siinä mikä termostaatissa määrätty päivälämpötilaksi (esim 22 astetta minulla). Antaa laatalle varausta eripituisissa jaksoissa huoneen lämpötilaa tarkasti samalla seuraten. Mitään lämpötilan muutosta ei asunnossa havaitse itse lainkaan. Aamulla lattia tuntuu hivenen lämpimämmältä mutta ero ei suurensuuri osittain varaavissa järjestelmissä ainakaan kun ei laattaa niissä päästetä jäähtymään klo 22 asti. Parketti asettaa kyllä ylärajan selvästi mihinasti laattaa kestää aamuyön tunteina lämmittää (pintalämpö ei yli 31 asteen juuri saa nousta).
Niin että kannattaako ? Yösähkö on edullisempaa ja SIIRTOMAKSUKIN yösähköllä edullisempi. Minulla yösähkö n 37 % päivä ja yleissäshköä helvempaa. On siis siinä hyvin selvä ero vieläkin olemassa.
Betonilaatan muutaman cm paksuntaminen hyvin halpaa. Joten kyllä se kannattaa eikä asumismukavuus kärsi lainkaan kunhan pysyy tuossa max 2 asteen lämpötilan nostossa.
Miten on normaalin sähkön hinta? Kuukausimaksu on meilläpäin 10 euroa kalliimpi ja päiväsähkön hinta korkeampi 2-tariffisena?
2-aikatariffin päiväsähkön ja yleissähkön hinta/Kwh sähkön myyntihinnoilta sama mutta yleissähkön sähkönsiirto 3.11 sent/kWh ja 2-aikatariffin päiväsähkön siirto 2.92 snt/kwh eli minulla sähkö/kwh halvempaa päivälläkin 2-aikatariffilla.
Kieltämättä kiinteä kuukausimaksu (siirto energia)kalliimpi 2-aikatariffilla eli 14.58 eur/kk vs 4.2 eur/kk.
Laskin että jos vuosikulutus yli 10000 Kwh niin 2-aikatariffi alkaa kannattamaan ja mitä suurempi kulutus niin sitä edullisempaa yleissähköön verrattuna. Sähkölämmitystalossa kun kulutus 20000-24000Kwh vuodessa niin eipä tarvitse miettä kauaa ottaako kallista yleissähköä. Tilanne olisikin ongelmallisempi maalämpöpumpun, PILP laitteen kanssa, kumpi tulisi edullisemmaksi?.
2-aikatariffissa kiinteä kuukausimaksu korkeampi mutta kuin kulutus kasvaa niin sen osuus suhteessa pienenee tietysti. Joka sähkölaitoksella tietysti omat siirto, kuukausi ja energiahintansa.