20100922
Marit af Björkesten
Pääministeri Mari Kiviniemen eerikinkatu Itä-Suomessa on johtanut kannaottoon
pakollisen venäjän puolesta ruotsin sijaan paikallisissa kouluissa, kokeilumielessä.
Yhdessä kohtaa hän osuu ihan oikeaan: Venäjän kielen taidot ovat ihan liian huonoja meidän maassamme..
Mutta jopa niissä kunnissa jotka ovat valmiit vaihtamaan ruotsin venäjään ollaan epäileviä. Mikä sanoo, että pakollisesta venäjästä tulee suositumpi kuin ruotsista?
Hyvin vähän todellakin: Tilastot osoittavat selvästi, että suomalaisten kiinnostus venäjän kieleen on minimaalista, myöskin vaikka opetusmahdollisuuksia tarjoillaan kultavadissa.
Itä-Suomessa voi halu olla suurempi koska turismi tekee venäjän osamisen tarpeesta konkreettisemman. Mutta nopeassa tempossa vaihtaa kansalliskielen opetuksen voi aiheuttaa koekaniineille enemmän haittaa kuin hyötyä. Ruotsi on yksi peruspilareista koko opetusjärjestelmässä, se joka ei ole lukenut toista kansalliskieltämme menettää samanaikaisesti mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen..
Maantieteellinen rajoitus ei myöskään ole ongelmatonta. Kuka sanoo, ettei se joka käy ala-asteella Kontiolahdella muuttaisi läntiseen Suomeen myöhemmin elämässään? Useimmat Suomen 50 000 venäjänkielisestä asukkaasta ei sitäpaitsi asu idässä vaan pääkaupunkiseudulla missä osuus lisääntyy nopeasti.
Venäjänkieliset Suomessa ovat jo pitkään puhuneet venäjästä vähemmistökielenä. Mutta ei ole kysymys asettaa venäjää ruotsia vastaan tai vaatia kansalliskielen asemaa. Ydin on muodostaa paremmat edellytykset intergraatiolle - mutta ennen kaikkea suurempi hyväksyntä.
”Me olemme kuin panttivankeja kahden maan välissä” sanoo venäjänkielisen lehden, Spekr:in päätoimittaja Eilina Gusatinsky (Hbl 16.9).
Hän antaa ymmärtää, että venäjänkieliset ovat vankeina jossain pelon ja ennakkoluulojen rajamailla. Menneisyys heittää edelleen varjoja niiden yli jotka puhuvat venäjää Suomessa samanaikaisesti kun venäläinen valtiojohto antaa ymmärtää, että venäjänkieliset kuuluvat maan etupiiriin. Venäjä suojaa venäjänkielisiä missäpäin maailmaa ne ovatkaan esim. kun on ollut selkkauksia jossa venäjänkieliset ovat joutuneet hankaluuksiin.
Venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat usein hyvinkoulutettuja ja työllistyminen heidän joukossaan suhteellisen hyvä. Samanaikaisesti elävät monet kuplassa - heidän kanssakäymisensä on venäjänkielisten kanssa, heillä on lapset venäläisessä päiväkodissa ja katsovat venäläistä tv:tä.
Kaikkea tätä tarvitaan rakentamaan elävää suomenvenäläistä kulttuuria ja välttämään juurettomuuden tunnetta. Mutta toimivaan elävään identiteettiin tarvitaan myöskin eläviä kontakteja suomen- ja ruotsinkielisiin Suomessa.
Tämä vaatii molemminpuolista halua mutta myöskin edellytyksiä - ja ne eivät ole parhaat tänään. Saatavuus äidinkielisiin palveluihin on heikko ja kielenopetus venäjänkielisille ontuu. Vasta poliittisesti värittyneiden hoitokiistojen myötä ovat suomalaiset viranomaiset havainneet tärkeyden saavuttaa venäjänkieliset. Yle ei vieläkään lähetä tv-uutisia venäjäksi, mikä edesauttaa sitä, että venäjänkieliset näkevät Suomen venäläisen median silmälasein.
Sensijaan, että käydään hedelmätöntä kamppailua ruotsin ja venäjän välillä voisi ruotsinkielinen vähemmistö toimia sillanrakentajana. Maahanmuuttajat ansaitsevat tulla hyvin vastaanotetuiksi sekä kohdelluiksi myöskin resurssina.
Venäjänkielisistä tulee Kremlin marionetteja ainoastaan ellei heitä hyväksytä osaksi meidän yhteiskuntaamme. Ja Suomesta tulee paljon köyhempi ellei venäjänkielisiä nähdä resurssina ja keskustelukumppanina.
Marit af Björkesten
Pääministeri Mari Kiviniemen eerikinkatu Itä-Suomessa on johtanut kannaottoon
pakollisen venäjän puolesta ruotsin sijaan paikallisissa kouluissa, kokeilumielessä.
Yhdessä kohtaa hän osuu ihan oikeaan: Venäjän kielen taidot ovat ihan liian huonoja meidän maassamme..
Mutta jopa niissä kunnissa jotka ovat valmiit vaihtamaan ruotsin venäjään ollaan epäileviä. Mikä sanoo, että pakollisesta venäjästä tulee suositumpi kuin ruotsista?
Hyvin vähän todellakin: Tilastot osoittavat selvästi, että suomalaisten kiinnostus venäjän kieleen on minimaalista, myöskin vaikka opetusmahdollisuuksia tarjoillaan kultavadissa.
Itä-Suomessa voi halu olla suurempi koska turismi tekee venäjän osamisen tarpeesta konkreettisemman. Mutta nopeassa tempossa vaihtaa kansalliskielen opetuksen voi aiheuttaa koekaniineille enemmän haittaa kuin hyötyä. Ruotsi on yksi peruspilareista koko opetusjärjestelmässä, se joka ei ole lukenut toista kansalliskieltämme menettää samanaikaisesti mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen..
Maantieteellinen rajoitus ei myöskään ole ongelmatonta. Kuka sanoo, ettei se joka käy ala-asteella Kontiolahdella muuttaisi läntiseen Suomeen myöhemmin elämässään? Useimmat Suomen 50 000 venäjänkielisestä asukkaasta ei sitäpaitsi asu idässä vaan pääkaupunkiseudulla missä osuus lisääntyy nopeasti.
Venäjänkieliset Suomessa ovat jo pitkään puhuneet venäjästä vähemmistökielenä. Mutta ei ole kysymys asettaa venäjää ruotsia vastaan tai vaatia kansalliskielen asemaa. Ydin on muodostaa paremmat edellytykset intergraatiolle - mutta ennen kaikkea suurempi hyväksyntä.
”Me olemme kuin panttivankeja kahden maan välissä” sanoo venäjänkielisen lehden, Spekr:in päätoimittaja Eilina Gusatinsky (Hbl 16.9).
Hän antaa ymmärtää, että venäjänkieliset ovat vankeina jossain pelon ja ennakkoluulojen rajamailla. Menneisyys heittää edelleen varjoja niiden yli jotka puhuvat venäjää Suomessa samanaikaisesti kun venäläinen valtiojohto antaa ymmärtää, että venäjänkieliset kuuluvat maan etupiiriin. Venäjä suojaa venäjänkielisiä missäpäin maailmaa ne ovatkaan esim. kun on ollut selkkauksia jossa venäjänkieliset ovat joutuneet hankaluuksiin.
Venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat usein hyvinkoulutettuja ja työllistyminen heidän joukossaan suhteellisen hyvä. Samanaikaisesti elävät monet kuplassa - heidän kanssakäymisensä on venäjänkielisten kanssa, heillä on lapset venäläisessä päiväkodissa ja katsovat venäläistä tv:tä.
Kaikkea tätä tarvitaan rakentamaan elävää suomenvenäläistä kulttuuria ja välttämään juurettomuuden tunnetta. Mutta toimivaan elävään identiteettiin tarvitaan myöskin eläviä kontakteja suomen- ja ruotsinkielisiin Suomessa.
Tämä vaatii molemminpuolista halua mutta myöskin edellytyksiä - ja ne eivät ole parhaat tänään. Saatavuus äidinkielisiin palveluihin on heikko ja kielenopetus venäjänkielisille ontuu. Vasta poliittisesti värittyneiden hoitokiistojen myötä ovat suomalaiset viranomaiset havainneet tärkeyden saavuttaa venäjänkieliset. Yle ei vieläkään lähetä tv-uutisia venäjäksi, mikä edesauttaa sitä, että venäjänkieliset näkevät Suomen venäläisen median silmälasein.
Sensijaan, että käydään hedelmätöntä kamppailua ruotsin ja venäjän välillä voisi ruotsinkielinen vähemmistö toimia sillanrakentajana. Maahanmuuttajat ansaitsevat tulla hyvin vastaanotetuiksi sekä kohdelluiksi myöskin resurssina.
Venäjänkielisistä tulee Kremlin marionetteja ainoastaan ellei heitä hyväksytä osaksi meidän yhteiskuntaamme. Ja Suomesta tulee paljon köyhempi ellei venäjänkielisiä nähdä resurssina ja keskustelukumppanina.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Itä-Suomessa voi halu olla suurempi koska turismi tekee venäjän osamisen tarpeesta konkreettisemman. Mutta nopeassa tempossa vaihtaa kansalliskielen opetuksen voi aiheuttaa koekaniineille enemmän haittaa kuin hyötyä. Ruotsi on yksi peruspilareista koko opetusjärjestelmässä, se joka ei ole lukenut toista kansalliskieltämme menettää samanaikaisesti mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen.."
- Luultavasti Suomessa ollaan edistytty niin pitkälle, että koulutusta saadaan suomen kielellä ja joka takaa jokaiselle suomalaiselle myöskin jatko-opiskelupaikan jos aivokapasiteettia riittää.
Björkestenin jutusta saa selvän käsityksen, että ne jotka eivät lue ruotsia eivät voisi saada minkäänlaista jatkokoulutusta ja tai korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tällainenko on Suomen kielitilanne vieläkin?
Kiviniemi lupasi vapautuksen virkamiesruotsista niille, jotka lukevat venäjää ruotsin tilalla.
"Björkestenin jutusta saa selvän käsityksen, että ne jotka eivät lue ruotsia eivät voisi saada minkäänlaista jatkokoulutusta ja tai korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tällainenko on Suomen kielitilanne vieläkin?"
RKP on rakentanut pakkoruotsin ansan suomalaisille 70-luvulla peruskoulun tulon myötä.
Yliopistoihin tuli silloin pakkoruotsi. Yliopistojen pakkoruotsilla perustella lukion ja peruskoulun pakkoruotsi, kuten Björkesten tuossa kirjoituksessaan.
Aikaisemmin yliopistoissa ei ollut pakkoruotsia. Virkamies joka tarvitsi työssään ruotsia, suoritti virkamiesruotsin kokeen. Siis vain ne, jotka ruotsia tarvitsivat työssään.
Yliopistojen pakkoruotsi joutaa ankkalampeen.
"Samanaikaisesti elävät monet kuplassa - heidän kanssakäymisensä on venäjänkielisten kanssa, heillä on lapset venäläisessä päiväkodissa ja katsovat venäläistä tv:tä."
Pitikö tuossa olla sanan "venäjä" tilalla "ruotsi" ?
"Pitikö tuossa olla sanan "venäjä" tilalla "ruotsi""
Eihän ketään ulkopuolisia koskaan päästetä ruotsinkielisiin päiväkoteihin,
jos ei osaa virheetöntä ruotsia.
Suomenkielisiin päiväkoteihin saa tulla vaikkei osais muuta kuin äidinkieltä..
Muistatteko sen rysk-estnisk Mannerheim-tapauksen, jota samainen HBL uutisoi..
Helsingin eliittiruotsalaiset passitti ruotsalaisperäisen
maahanmuuttajan tylysti suomenkieliseen seimeen.
Eiköhän päiväkoteihin pääse jos Igor antaa persettä sen homoseksuaaliselle suomenruotsalaiselle johtajalle.
Kiitos erinomaisesta käännöksestä!
Teen sen johtopäätöksen, että on aika tehdä suomesta maan virallinen kieli.
Nyt ruotsalainen vähemmistö asettaa suomalaiset seinää vasten ja ruotsalaiset ja venäläiset alkavat sortamaan suomalaisia yhdessä. Venäläisistä tehdään kaksikielisiä ruotsiksi ja venäjäksi, ei suomeksi ja venäjäksi. Niin tehdään, koska Suomen kielilait sen sallivat.
Melkoinen tilanne.
Henrik Lax on tätä kehitystä edistämässä, avainpaikalla.
Sukunimi vaikuttaa tanskalaiselta. Se selittää juuttipellen paskakirjoituksen. Siinä on kyllä oikeassa että ryssä on aika monta kertaa Ruotsille turpaan antanut.
"Pääministeri Mari Kiviniemen eerikinkatu Itä-Suomessa on johtanut kannaottoon pakollisen venäjän puolesta ruotsin sijaan paikallisissa kouluissa, kokeilumielessä. "
Hei haloo, eikö kääntäjällä yhtään raksuta että sana "eriksgata" saattaisi tarkoittaa jotain muuta kuin eerikinkatua!! Mikä ihmeen Kiviniemen eerikinkatu??
Ko yhteydessä eriksgata'n oikea käännös nimittäin olisi ollut maakuntamatka.
Käsite "eriksgata" on alunperin tarkoittanut sitä maakuntamatkaa jonka vasta valitut Ruotsin kuninkaat keskiajalla joutuivat tekemään saadakseen valtuutuksen eri maakuntien lakimiehiltä.
"Eriksgata kallades den resa som nyvalda medeltida svenska kungar måste genomföra genom de olika landskapen för att bekräftas av landskapens lagmän. Den utgick medsols från valplatsen vid Mora Sten i Uppland.[1] Därifrån gick gatan genom Södermanland och till Vätterns östra strand i Östergötland, runda södra delen av Vättern i Småland, resa norrut genom Västergötland och via Närke och Västmanland åter till Uppland.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Eriksgata
Mistä tiedät, ettei kääntäjä tiennyt sitä?
Onhan se ruotsiksikin eerikinkatu!
mutta se oli ankanpoikaselle liikaa!
Niin, on monia vanhoja ruotsin sanoja, joita varmaan pitäisi osata. Jotenkin tämä "eriksgata" on kuitenkin lähinnä tietokilpailukysymyksiä tai knoppeja, joita eivät kaikki osaa.
Kun Suomessa toimitaan kahdella kielellä, käännösvirheitä sattuu tämän tästä. Varsinkin erikoisalojen teksteissä kääntäjä joutuu vaikeuksiin, koska ei tunne terminologiaa kyllin hyvin. Jopa eduskunnan ja presidentin vahvistamassa lakiteksteissä on ollut käännösvirheitä, jotka antavat ruotsinkieliselle lakitekstille aivan toisen sisällön kuin suomenkieliselle. Sellaisen korjaaminen hoidettiin hiljaisuudessa, samoin kuin monen muunkin virheen oikominen. Ruotsinkielinen työtoverin valitti, etteivät ruotsinkieliset enää oikein hallitse äidinkieltään.
Eiköhän kääntäjän olisi pitänyt reagoida siihen ettei eerikinkatu suomeksi todellakaan tarkoita mitään muuta kuin kadun nimeä. Ja sen liittäminen juttuun on kuyllä Suomeksi kohtalaisen epäloogista. Kääntäjän olisi pitänyt tarkistaa sanan merkityksen tai jättä pois se.
Ehkä kääntäjän ruyotsinkielentaito ei ole huipussaan, mutta varmuudella suomenkielentaito ei ole. Eerikinkatu??
"Onhan se ruotsiksikin eerikinkatu!"
Itse asiassa eipä ole, Eerikinkatu on ruotsiksi Eriksgatan ei koskaan eriksgata.
Tosiaan kuplassa asuu moni vähemmistökielinen, ei vähiten suomenruotsalaiset. Vaikka he osaavat useimmiten sujuvaa suomea, heidän kuplansa on jopa muiden kuplia kiinteämpi, sillä se on rakennettu unelmalle kaksikielisyydestä. Tätä unelmaa vahvistetaan vähemmistön joukossa ja sille on saatu virallinen asema politiikassamme, vaikkei valtaosa suomalaisista jaa sitä millään tasolla. Kaksikielisyys ei ole koskaan ollut kansan enemmistön vaan aina vähemmistön oma juttu.
Venäjänkieliset on ovelasti saatu näyttämään uhalta, joka tekee samoin kuin ruotsinkieliset (siis elää kuplassa) mutta ovatkin solidaarisia fiksun Ruotsin sijaan arvaamattomalle Venäjälle. Onneksi meillä siis on taustallamme se fiksu ruotsi. Nyt pitäisi kiireesti kaksikielistää venäläiset, jotta hekin omaksuisivat oikean identiteetin eikä heistä venäjä-suomi-yhdistelmällä tulisi Kremlin marionetteja. Tämä vielä pahenisi, jos osa suomenkielisistäkin idässä lukisi venäjää.
Ovelaa, mutta alkaa lähennellä kiihotusta kansanryhmää vastaan.