On tullut mietityttyä moista asiaa (enkä varmaan ole ainoa). Ainakin mun tilanteessa vastapuolikin on osoittanut kiinnostuksen merkkejä, jollen sitten vain ole antanut mielikuvitukselle liikaa tilaa (en ainakaan halua uskoa että olisin :). Koska vastapuolikin on oletettavasti kiinnostunut niin eihän hymyilemisessä pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta suupielet ei vaan tunnu muotoutuvan hymynnäköiseksi millään. Varmaan yksi syy sekin, että en pidä omaa hymyäni kovinkaan söpönä/komeana. Toivottavasti edes ihastus pitäisi.
Siksi tämä hymy olisi sillä tavalla ratkaisevaa, koska jos hän hymyilisi takaisin niin uskaltaisin jo ottaa sen seuraavan askeleen. Tai vähän pitempi katsekontaktikin riittäisi, tosin sitäkään lienee turha odottaa niin kauan kuin itse käännän aina pään pois tai en saa hymylihaksia toimimaan. :)
Siksi tämä hymy olisi sillä tavalla ratkaisevaa, koska jos hän hymyilisi takaisin niin uskaltaisin jo ottaa sen seuraavan askeleen. Tai vähän pitempi katsekontaktikin riittäisi, tosin sitäkään lienee turha odottaa niin kauan kuin itse käännän aina pään pois tai en saa hymylihaksia toimimaan. :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei tyttö välttämättä hymyile, vaikka olisikin ihastunut. Tyttö voi olla kovastikkin ihastunut, mutta voi antaa sen kuvan, että se ei välitä vähääkään, kuten ei hymyjä eikä edes katseita, koska pelkää paljastavansa tunteensa, jos ei ole vielä varma pojan tunteista. Mene vaan jutteleen, siitä se suttaantuu johonki suuntaan.
Kyllä minä sen ymmärrän. Siltä vähän tuntuukin, että kumpikaan ei hymyile koska toinenkaan ei hymyile. Tai kumpikaan ei uskalla olla kääntämättä päätä, koska toinen ehtii aina ensin kääntää. :) Ujolta hän ei ole ennen tuntunut mitä samoilla kursseilla ollaan aiemmin oltu, mutta kaippa sitä muuttuu ujoksi kuka tahansa vähän ihastuneena.
Enkä siis ole varma onko hän kiinnostunut, mutta jollei olisi niin aika outoa käytöstä, mutta ihastuneenahan rekisteröi kaikenlaisen vähäänkään poikkeavan käytöksen itselleen edulliseksi.
Kyllä ihminen on sitten tyhmä, kun pitää tehdä 1 1=2 asiasta niin helvetin vaikeaa.
Itse hymyilen paljon ja herkästi ihan kaikille muille, paitsi just sille kenelle pitäisi. Hullua?
Ja se tulee vielä refleksinä (jurous)
Täytyy "vastustajan" jo ihmetellä mitä hän on tehnyt kun en pysty hänelle olemaan luonteva.
Jumankauta että se voi olla niin vaikeaa!!!!
...täällä myös ja ärsyttää itsekin. Kai se sit vaan hermostuneisuudesta johtuu...alkaa vaan jo itsekin ärsyttään oma käytös! Miten nyt vastapuoli voisi tajuta kiinnostuksen, jos on itse kun ei toista huomaisikaan vaikka tilanne todellisuudessa on ihan päinvastainen :(
että vaan mulla on kyseinen ongelma...