Vanha sananlasku opastaa meitä oikeaan ostokäyttäytymiseen. Halvalla ei saa hyvää, ja jos haluaa hyvänkin joutuu ostamaan molemmat.
Kotikuntamme Haukipudas on ollut Nokian lähdöstä saakka vakavissa talousvaikeuksissa, joita viime vuosien finanssikriisit eivät ole helpottaneet. Kunnan johdossa on jouduttu toteuttamaan monia vaikeita ratkaisuja taloustalkoiden nimissä. Investointeja on karsittu ja niiden toteuttamista siirretty, joistain jopa luovuttu kokonaan. Kuntataloudessa on vaikeat ajat muuallakin, palvelujen määrä, laatu ja maksut puhuttavat.
Erääksi ratkaisuksi investointien toteuttamiseen ilman omaa rahaa ovat talousviisaat keksineet automaailmasta tutun huoltoliisingin. Puhutaan myös vuokrauksesta, tai kansainvälisemmin julkisen ja yksityisen sektorin PPP-yhteistoiminnasta. Ei tarvita käsirahaa, ei hankalia vakuuksia tai lainoja eikä ylimääräistä kunnallista päätöksentekoa. Riittää kun kunta vain tekee vuokrasopimuksen rakennusliikkeen kanssa esimerkiksi uudesta koulusta tai päiväkodista, tai molemmista yhtäaikaa kun kerran halvalla saadaan! Rakennusliike hoitaa sitten suunnitelmat, talon rakentamisen ja sovittaessa siivouksen, talonmiehistelyn ja vaikka ravitsemuspalvelunkin. Vaivatonta, eikö totta! Miten ihmeessä tätä ei ole aikaisemmin keksitty?
Paraikaa kuntamme talousjohtajat selvityttävät isoa investointipakettia juuri tällä PPP-mallilla. Helposti ratkaistaisiin investointipulmat ja saataisiin monta hanketta nopeasti käyntiin. Päätöksentekoprosessissa pitäisi olla rakennuttamisen ja talouden asiantuntemusta riittävästi, jottei haksahdettaisi tekemään huonoja vuokrasopimuksia, joita maksetaan kalliisti vuosikymmeniä. Huoltoliisingsopimuksissahan on yleensä hienoja pykäliä, voidaan puhua mm. jäännösarvosta. Ihan kuin maksujen jälkeen jäljelle jäisi vielä rahaakin! Rakennuksista puhuttaessa tekniikka ja rakennusosat vanhenevat joka vuosi. Eri osien käyttöiät vaihtelevat 20-50 vuoden välillä. Käytännössä esimerkiksi 25-vuotisen vuokrasopimuksen päättyessä on rakennukseen syntynyt korjattavaa, puhutaan korjausvelasta. Korjausvelkaa voi esimerkiksi olla 30% eli on tehtävä peruskorjaus, johon käytetään rahaa 30% uudisrakennuksen hinnasta. Lisäksi on vielä siis maksettava liisingsopimuksen jäännösarvo esimerkiksi 20%.
Päiväkotien rakentaminen on erikoistapaus kunnallisten investointien joukossa, koska osa päiväkodeista on yksityisiä ja vanhemmat voivat itsenäisesti valita eri hoitomuotojen välillä. Perusturvassa on laskettu, että yksityiset päiväkodit tulevat toimeen hieman vähemmällä käyttörahalla kuin kunnalliset. Tämän lisäksi ne hoitavat itse tilakysymyksensä, eli vuokraavat tai rakentavat omat toimitilansa ilman kunnallisia investointeja tai takauksia.
Haukiputaalla on noin 700 päivähoitoikäistä lasta, ja määrä nousee 20-50 lapsella vuosittain riippuen mm. muuttoliikkeen vaikutuksista. Lisääntyvä määrä ei siis ole kovin suuri. Uusia päiväkoteja on tuoreesti valmistunut mm. kunnallinen Martinniemeen (n. 140 paikkaa), Sirius Kiviniemeen (n. 50 paikkaa) ja Wilhelmiina Haapakankaalle (n. 35 paikkaa). Kunnan päivähoitotoimi onkin voinut luopua vanhimmista tiloistaan.
Tulevaisuudessa päivähoidon tilatarpeiden osalta kunnallisen investointibudjetin pulmat voitaisiin helposti ratkaista antamalla yksityisten toimijoiden sekä rakentaa tilat että vastata hoitotoiminnasta. Menettely ratkaisisi sekä investointibudjetin ongelman että pienentäisi käyttötalouden menoja. Yksi lähiaikojen sovellusesimerkki voisi olla Länsituulen päiväkoti, josta on tulossa suuri laitos. Sen osalta voitaisiin järjestää suunnittelukilpailutus Singaporen valtion malliin eli annettaisiin päivähoitotoimijoiden/rakennuttajien laatia toteutusehdotukset tontille, kuinka kukin toteuttaisi tontille parhaalla tavalla soveltuvaa ja toimivaa päivähoitoa. Kunta vain vuokraisi tontin suunnittelukilpailun voittaneelle yritykselle. Ei rasittaisi kunnan investointibudjettia lainkaan, ja ainoa kunnallinen sitoumus olisi tuloa tuottava maanvuokrasopimus! Huoltoliising / PPP ei siis ole ainoa vaihtoehto kun etsitään ratkaisuja rakennusinvestointien toteuttamiseen ilman lainarahaa, mutta kallein se on varmasti.
Arto Kivimäki
Kotikuntamme Haukipudas on ollut Nokian lähdöstä saakka vakavissa talousvaikeuksissa, joita viime vuosien finanssikriisit eivät ole helpottaneet. Kunnan johdossa on jouduttu toteuttamaan monia vaikeita ratkaisuja taloustalkoiden nimissä. Investointeja on karsittu ja niiden toteuttamista siirretty, joistain jopa luovuttu kokonaan. Kuntataloudessa on vaikeat ajat muuallakin, palvelujen määrä, laatu ja maksut puhuttavat.
Erääksi ratkaisuksi investointien toteuttamiseen ilman omaa rahaa ovat talousviisaat keksineet automaailmasta tutun huoltoliisingin. Puhutaan myös vuokrauksesta, tai kansainvälisemmin julkisen ja yksityisen sektorin PPP-yhteistoiminnasta. Ei tarvita käsirahaa, ei hankalia vakuuksia tai lainoja eikä ylimääräistä kunnallista päätöksentekoa. Riittää kun kunta vain tekee vuokrasopimuksen rakennusliikkeen kanssa esimerkiksi uudesta koulusta tai päiväkodista, tai molemmista yhtäaikaa kun kerran halvalla saadaan! Rakennusliike hoitaa sitten suunnitelmat, talon rakentamisen ja sovittaessa siivouksen, talonmiehistelyn ja vaikka ravitsemuspalvelunkin. Vaivatonta, eikö totta! Miten ihmeessä tätä ei ole aikaisemmin keksitty?
Paraikaa kuntamme talousjohtajat selvityttävät isoa investointipakettia juuri tällä PPP-mallilla. Helposti ratkaistaisiin investointipulmat ja saataisiin monta hanketta nopeasti käyntiin. Päätöksentekoprosessissa pitäisi olla rakennuttamisen ja talouden asiantuntemusta riittävästi, jottei haksahdettaisi tekemään huonoja vuokrasopimuksia, joita maksetaan kalliisti vuosikymmeniä. Huoltoliisingsopimuksissahan on yleensä hienoja pykäliä, voidaan puhua mm. jäännösarvosta. Ihan kuin maksujen jälkeen jäljelle jäisi vielä rahaakin! Rakennuksista puhuttaessa tekniikka ja rakennusosat vanhenevat joka vuosi. Eri osien käyttöiät vaihtelevat 20-50 vuoden välillä. Käytännössä esimerkiksi 25-vuotisen vuokrasopimuksen päättyessä on rakennukseen syntynyt korjattavaa, puhutaan korjausvelasta. Korjausvelkaa voi esimerkiksi olla 30% eli on tehtävä peruskorjaus, johon käytetään rahaa 30% uudisrakennuksen hinnasta. Lisäksi on vielä siis maksettava liisingsopimuksen jäännösarvo esimerkiksi 20%.
Päiväkotien rakentaminen on erikoistapaus kunnallisten investointien joukossa, koska osa päiväkodeista on yksityisiä ja vanhemmat voivat itsenäisesti valita eri hoitomuotojen välillä. Perusturvassa on laskettu, että yksityiset päiväkodit tulevat toimeen hieman vähemmällä käyttörahalla kuin kunnalliset. Tämän lisäksi ne hoitavat itse tilakysymyksensä, eli vuokraavat tai rakentavat omat toimitilansa ilman kunnallisia investointeja tai takauksia.
Haukiputaalla on noin 700 päivähoitoikäistä lasta, ja määrä nousee 20-50 lapsella vuosittain riippuen mm. muuttoliikkeen vaikutuksista. Lisääntyvä määrä ei siis ole kovin suuri. Uusia päiväkoteja on tuoreesti valmistunut mm. kunnallinen Martinniemeen (n. 140 paikkaa), Sirius Kiviniemeen (n. 50 paikkaa) ja Wilhelmiina Haapakankaalle (n. 35 paikkaa). Kunnan päivähoitotoimi onkin voinut luopua vanhimmista tiloistaan.
Tulevaisuudessa päivähoidon tilatarpeiden osalta kunnallisen investointibudjetin pulmat voitaisiin helposti ratkaista antamalla yksityisten toimijoiden sekä rakentaa tilat että vastata hoitotoiminnasta. Menettely ratkaisisi sekä investointibudjetin ongelman että pienentäisi käyttötalouden menoja. Yksi lähiaikojen sovellusesimerkki voisi olla Länsituulen päiväkoti, josta on tulossa suuri laitos. Sen osalta voitaisiin järjestää suunnittelukilpailutus Singaporen valtion malliin eli annettaisiin päivähoitotoimijoiden/rakennuttajien laatia toteutusehdotukset tontille, kuinka kukin toteuttaisi tontille parhaalla tavalla soveltuvaa ja toimivaa päivähoitoa. Kunta vain vuokraisi tontin suunnittelukilpailun voittaneelle yritykselle. Ei rasittaisi kunnan investointibudjettia lainkaan, ja ainoa kunnallinen sitoumus olisi tuloa tuottava maanvuokrasopimus! Huoltoliising / PPP ei siis ole ainoa vaihtoehto kun etsitään ratkaisuja rakennusinvestointien toteuttamiseen ilman lainarahaa, mutta kallein se on varmasti.
Arto Kivimäki
Vastaukset 4
Vanhimmat
tutustua välitilinpäätökseen ennenkuin laukoo mitä sattuu.Ennusteetkin kannattaa lukea.Ei Haukiputaan ollut mikään pakko mennä Oulun leveille harteille istumaan ja ne hartiat osoittautuivat kapeammiksi,mitä luultiin.Kun tämä asia oivallettiin,oli turha enää miettiä kuntataloutta ja siitä syötettyä pajunköyttä.Sanoihan yksikin valtuutettu (liitoshöyryäjä),että onpa kiva luovuttaa kunta hyvässä kunnossa.
Tätä samaa mallia ollaan soveltamassa myös Oulussa esim. Kastellin monitoimitalon yhteydessä. Yhtä typeriä ovat myös siellä
PPP-mallien käyttö osoittaa että kunnissa aletaan pikkuhiljaa tajuta, että uusien homekoulujen rakentamiseen ei kerta kaikkkiaan ole enää varaa. PPP-mallilla pakotetaan palveluntuottaja tekemään hyvää laatua, kun se joutuu myös ylläpitämään rakennusta esim. 25 vuoden ajan. Nerokasta.
samalla rahalla (ppp) kunta rakentaa 10 vuoden välein uuden koulun ja purkaa sen edellisen ... niin kallis on ppp-malli ...onpahan PAIKALLISILLE rakennusmiehille töitä ainaski joka 10. vuosi