Aloitin Remeronin käytön vuosi sitten Äkillisen elämänmuutoksen takia, ennen tätä voin normaalisti. Nyt lopetin viikko sitten niiden käytön ja olen voinut todella huonosti. Asiat mitkä eivät ennen vaivanneet minua (ei siis ennen lääkityksen aloittamistakaan) tulee nyt tuhatkertaisiksi peloiksi. Kaikki ahdistaa enkä koe pystyväni mihinkään. On päänsärkyä, vatsakipua, tärinää. Tässäkö tämä nyt sit oli. Enkö voi tulla normaaliksi enää alottamatta lääkettä uudelleen mitä en todellakaan halua. Viikko on ollut yhtä paniikkikohtausta. Eivätkä Xanoritkaan auta. Pelkään niin että en pysty enää parantumaan näin huonosta olosta. Olen ollut siis viikon ilman. Kertokaa kokemuksianne onko teidä olonne parantunut?
Lopetin lääkkeeti
Ja voin huonosti
16750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
minulla itselläni lääkkeet loppuneet... eikä ole varaa ostaa lisää....asiat taas alkanu menee huonosti. tuntuu et karkotan kaikki ihmiset mun ympäriltä kun käyttäytymiseni on muuttunut. asun kaukana perheestäni ja olen oikeastaan yksin täällä kaupungissa..täällä voi eristäytyä ihmeen heleposti muusta maailmasta. tänäänkin vain herännyt ja tuntuu että olen ihan lamaantunut. ei pysty/jaksa/ kiinnosta tehdä mitään. millään ei o mitään väliä... nyt tuntuu etten voi koiraanikaa käyttää ulkona tai en haluaisi koska silloin joutuisin kohtaamaan muita ihmisiä...ja pakko-oireet vaa voimistunu.. välillä julkisilla paikoilla kuten kaupassa huomaan heittäväni hetkeksi hengittämästä tai pidätän hengitystäni en osaa selittää, välillä taas hengästyn aivan hulluna ja tärisyttää ja haluan vaa äkkiä pois koko paikasta. eli olo ei oo parantunu ainakaa. :/ koita sinäki pärjätä siel..
niitä lääkkeitä ihan niin vaan lopetetakaan. Lopettamisessa voi mennä useita kuukausia, ja silti voi olla todella vaikeaa. Nuo kuvailemasi ongelmat/oireet ovat lääkkeiden vieroitusoireita.
Eli siis nää loppuu aikanaan?En nimittäin voinut näin huonosti ennen lääkkeiden aloittamista eikä minulla tosiaan ole mitään muita ongelmia kuin mitä vuosi sitten tapahtui eikä sekään vaivaa enää edes nyt lääkkeitten lopettamisen jälkeen.Kunhan tää olo jossain vaiheessa lähtee pois.Tuntuu että pitäis ottaa lääkket takas kun tuntuu että kroppa pettää pian tästä stressistä.Esim tänään meinasin monta kertaa oksentaa kun olo tuli niin huonoksi.Ja "saamaton",toivottavasti saat pian lääkkeet ostettua.
vauhdilla lopetit ne? Asteittainhan ne tulee lopettaa, millainen aikataulu sinulla oli?
Söin siis 30mg jonka itse lähes heti tiputin puoleen ja sitte taas nostin pariksi kuukaudeksi 30mg koska sain sellaisia suussa sulavia joita ei voi jakaa.Viikon söin 15mg ja sitten päätin lopettaa.Voiko olla että en koskaa opi maailman normaaliin stressiin enää ilman lääkkeitä?Kun olen siihen kuitenkin ennen pystynyt.
vähitellen lopettaa, esimerkiksi jos söit 15 mg, niin puolita se ja syö sitä vaikka 2 kuukautta, sitten neljäsosaa vaikka 2 kuukautta. Jos olo tuntuu pahenevan, palaa takaisin puolikkaaseen... Ihan rauhassa lopettele.
haluat ylipäänsä lopettaa lääkitykses? Eikö Remeronin kanssa sais nauttii alkoholii, ja haluat juoda, vai tuntuuks olos pahalta vaikka käytät lääkettä, ja ajattet siks, et yhtä hyvin voit olla ilman niit? Kai sulla joku syy oli sillon kun sait niitä? Yleensä lopetuksesta pitäs neuvotella lääkkeen määränneen lääkärin kans. Mua ei lakkaa hämmästyttämästä, miten monet ihmiset lopettaa lääkityksens omin päin. Ja yleensä liian nopeeta vauhtia vielä. Sit jonkun ajan päästä olo onki p.stä ja masennus ja muu paha olo entistä pahempaa. Siinä sit ihmetellään, et kuis näin kävi? Voi hyvät ihmiset sentään!!! Tosiasia ny vaan on, et osa meistä joutuu syömään jotain mielialalääkettä, neuroleptii tai muuta loppuelämäns, ihan ku vaik jotkut diabeetikot pistään insuliinii. Kai neki mieluummin olis ilman, jos vois. Ja jos kumminki lopetat lääkitykses ominpäin, niin tee se hitaaaasti! Vähitellen vähentäen, viikkojen kuluessa, et elimistös = aivos kerkee sopeutumaan ja oma dopamiinintuotantos käynnistymään. Ja muista! Jos masennus uusiutuu, tarvit jatkuvaa lääkityst, sori. Ja nimim.saamaton sossuun ja äkkiä!
Ole tarkoitettu loppuelämän syötäväksi, ne on vaan väliaikainen ratkaisu, ei ne ole niinkuin sydän tai diapetes lääkkeet, varsinkin jos nuori olet, mummoille kyllä noita päänsekotuslääkkeitä syötetään laitoksissa loppu elämän ajan. Kun kärsin hirvittävistä vieroitusoireista, lopetetettua lääkkeen niin nuori terv. keskus lääkäri sanoi, että niitähän voi syödä loppuelämän. Siis miksi lääkkeitä turhaan söisin kun en enää tarvitse niitä, Enhän ota särkylääkettäkään, jollei mulla ole särkyä.
Mullahan tilanne oli sellanen että voin ihan normaalisti kunnes jo mainitsemani elämänmuutos pysäytti ja tarvitsin lääkettä päästäkseni siitä jaloilleni.Ja nyt olenkin päässyt eikä asia vaivaa edes nyt ilman lääkkeitä joten en näe miksi lääkkeitä enää söisin kun en ole mitenkään masennus tyyppinen. Alkoholia juon niin vähän että sillä ei ole mitään vaikutusta asian kanssa.Tuli vaan pelko että osaako mun aivot enää käynnistää sen normaalin tuotannon vai onko ne liikaa tottunut että lääkkeet hoitavat sen.
Ne on niitä vieroitusoireita,äkillinen serotoniinin vajaus aivoissa. Saattaa mennä viikkoja aika huonolla voinilla varaidu siihen, tsemppiä.
Kohentunut olo on ehkä hiukan eikä okseta päivisin enää.Mutta epileptisiä oireita on jäänyt mitä on ennenkin ollut.Esim lasten ohjelmat,tietyt kappaleet, kirjastossa lukeminen saavat todella huonon olon aikaan,pahemman mitä ennen.Saan myös tietynlaisesta valosta todella pahan olon.Voiko tällainen puhkaista epilepsian?Siis se että lopetin nämä lääkkeet niin voiko elimistö reagooida niin.
Minä lopetin remeronit 45mg yli kuukausi sitten ja nyt olo alkaa palaileen normaaliksi.Täytyy sanoa,että oli helvetillinen kuukausi,vieläkin on unettomuutta,mutta enään en valvo koko yötä,vaan saan jo untakin muutamia tunteja.Uskon,että sinäkin kestät tän helvetin,erittäin pahoineen oloineen,joita itelläni ollut oksettava olo,pääkipu,unettomuus,haluttomuus asioihin jne... Minulla on paniikki-oireita joka lähtöön,mutta päätin,että mun osalta lääkkeet saa riittää,ainoa mitä syön sillointällöin on xanor,joka rauhoittaa ainakin minua. Tsemppiä sulle,yritä kestää,elämä voittaa vielä!
En ole edelleenkään normalisoitunut lääkkeistä.Fyysiset olot on pois mutta henkiset painajaiset jatkuu.Epäilen voinko tulla normaaliksi koskaan.Miksi mua stressaa normaalit pikku asiat niin paljon.En mä ole yhtään oma itteni enää.Aika toivoton olo on tullu.
Kyllähän niin on, että jotkut ihmiset tarvitset masennuslääkkeitä koko loppuelämsä. Vaikka masennuksen oireet olisivat poissa niin voivat ne palautua helposti ilman lääkitystä. Totta on myös se, että monet eivät tarvitse. Itse kuulun siihen joukkoon, että tulen varmasti syömään lääkkeitä luultavammin loppuelämäni tai ainakin todella pitkään. Sairastan toistuvaa masennusta ja masennusjaksoja on jo useampia takana vaikka olen vasta 30. 2007 Tunsin voivani todella hyvin ja halusin lopettaa lääkkeet ja lopetinkin. Olin ilman lääkkeitä yhteensä noin 9 kuukautta sinä aikana kuntoni romahti totaalisesti. Jäin saman vuoden lokakuusta työstäni sairaslomalle ja sillä sairaslomalla olen edelleen ja koko tämän ajan olen kärsinyt pahasta masennuksesta ja yleistyneestä ahdistushäiriöstä sekä lisäksi on todettu useita persoonallisuushäiriöitä. Ilman lääkkeitä olisin takuu varmasti jo haudassa, kun lähellä on ollut, että en olisi niidenkan kanssa päätynyt mullan alle. Vaikka tilanteeni tästä tulevaisuudessa parantuisi joudun kuitenkin pitämään ennaltaehkäisevää masennuslääkitystä yllä koko ajan. En koe sitä mitenkään kovin vakavana tai ongelmallisena asiana.
epäiletkö nyt että lääkitys olisi aiheuttanut sinulla nuo nykyiset oireet??
et kertonut vaivaa/syytä miksi aikoinaan aloitit lääkityksen, mutta lääkkeen lopetettua et kärsinyt enää niistä oireista, voisiko olla jotta ""vaiva"" mihinkä lääkettä söit oireilee toisella tapaa nyt, (sinä parhaiten tiedät)
-entä kuinka pitkä vieroitusaika niissä lääkkeissä on, monet kärsivät erilaisista vaivoista lääkkeen lopetettua, esim sähkäreistä päässä.
----
itse olen lopettanut muutamia kertoja lääkityksen, vieroitusoireita on tullut, mutta ne ovat hävinneet, eri lääke kyllä kyseessä
Mua ei masenna eikä ahdista,en vaan pysty käsittelemään stressiä mitenkään.Eikä stressiä ole enempää kun ennenkään.Enää ei ole niitä pahanolon tunteita että vieroitus oireet ovat kadonneet.Mitään lääkkeitä en takaisin ota mutta ei tämä näinkään voi jatkua.En usko että nämä ovat oireita siitä mitä tapahtui kun luulisi että se jotenkin haittaisi mutta kun sillä ei ole enää mitään väliä elämääni.