IHMISET EIVÄT OLE TASA-ARVOISIA
En osaa koskaan käsittää kahta ihmistä samanarvoiseksi, toinen on aina arvokkaampi kuin toinen. Ja hyvin monen ihmisen arvo on miinusmerkkinen, joskus valtavasti miinuksen puolella. (...) Ja läpeensä myrkyllisiä, moraalin ulkopuolella eläviä, sanan kiistämättömimmässä merkityksessä rikollisia ihmisiä, jotka aiheuttavat ääritapauksissa hirvittävästi mielipahaa lajitovereilleen. Mitä mystiikkaa, mustaa magiaa on takana siinä, että tällaisilla olennoilla on täydet ihmisoikeudet? (...) Mutta yhtä välttämätöntä pitäisi olla ihmisten luokittelu alenevana sarjana sen mukaan kuinka paljon heissä on ihmistä. Toisin sanoen kuinka paljon heissä on niitä ominaisuuksia, joissa oman lajimme erikoislaatu kiteytyy, joissa ihmisen rooli ja oikeutus eläinlajien kirjossa ilmenee: äly, viisaus, sivistys, tunne, empatia. ( Ihmisarvo ja eläinarvo, 1999 )
Mitenkä on sitten tuon elitismin laita? Jos minä muistutan suurelle yleisölle, että sellaisella abstraktiolla kuin ihmisten tasa-arvoisuus ei ole tieteellisen ajattelun kanssa mitään tekemistä, että jokaikinen yksilö on eriarvoinen jokaikisen ominaisuuden, lahjan, kyvyn ja virheen suhteen, että yhtä varmasti kuin vain aniharvasta tulee huilistia, hienomekaanikkoa tai kirurgia, oli koulutus mikä hyvänsä, yhtä varmasti vain murto-osalla väestöstä on geneettisen perimänsä nojalla kyky synteettiseen ajatteluun ja politiikan kokonaisuuksien tajuun - niin ei tämäkään ole linkolalaisuutta, se on perinnöllisyystiedettä. ( Phtiriuksen sekasotku, 1974 )
Tärkeää on että ei sorruta tasavertaisuuden ideaan, josta ei koskaan tule muuta kuin onnettomuutta. ( Eloonjäämisoppi ja lääkärinetiikka, 1992 )
MAAHANMUUTTOA VASTAAN
Missään asiassa järjetön ja itsetuhoinen ihminen ei niin puhdaspiirteisesti ja yksiselitteisesti kaiva omaa hautaansa kuin pakolaisten vastaanotossa. Ennen kaikkea muuta kansainvälistä yhteistyötä olisi kaikkien valtioiden solmittava sopimus, joka kieltää kuolleen maan väestön uudelleensijoittamisen, joka takaa myös väestön menehtymisen sitä mukaa kuin tuottava maa-ala menetetään. (Johdatus 1990-luvun ajatteluun, 1989)
Sitä vastoin ei useinkaan huomata, että teollisuusmaiden vaurasta väestöä ja sen kuormitusta kasvattavat kaikkein kiivaimmin köyhistä maista saapuneet siirtolaiset, joiden syntyvyys noudattaa heidän lähtökulttuuriensa tasoa tai sosiaalihuollon korkeamman tason ansiosta ylittääkin sen. Matti Kuusi koetti jo kauan sitten muistutella, että ei pidä tuijottaa saapuvien siirtolaisten lukumääriin rajoilla, vaan heidän lastenkamareissaan sen jälkeen. ( Eloonjäämisoppi ja lääkärinetiikka, 1992 )
KEHITYSAPUA VASTAAN
Jokainen lukutaitokampanja Mosambikissa tai Pakistanissa vaatii paperia ja maapallon ehtyvien metsävarojen yhä sietämättömämpää rasittamista. Ja ennen kaikkea, jokainen lukutaitoon ja länsimaisen kulttuurin yhteyteen autettu aasialainen ja afrikkalainen kuluttaa ja kuormittaa kymmenen tai sata kertaa enemmän kuin luontaistaloudessa elävä. ( Uuteen maailmankatsomukseen, 1979 )
Ennen kaikkea tämä väärä sääli johtaa hirmuiseen kärsimyksen kasvuun, niin kuin hyvää tarkoittavien typerysten toimet elämässä yleensäkin. Väkisin eloon syötetyt massat lisääntyvät edelleen, neljän prosentin vuosivauhtia, ja joka tapauksessa ennen pitkää nälkiintyvien ja menehtyvien määrä on entistä suunnattomampi. Sille joka rakastaa ihmistä (...) kehitysapu on pahimman lajin julmuutta ja hävitystyötä. ( Vain eloon jäämisestä on kysymys, 1985 )
En osaa koskaan käsittää kahta ihmistä samanarvoiseksi, toinen on aina arvokkaampi kuin toinen. Ja hyvin monen ihmisen arvo on miinusmerkkinen, joskus valtavasti miinuksen puolella. (...) Ja läpeensä myrkyllisiä, moraalin ulkopuolella eläviä, sanan kiistämättömimmässä merkityksessä rikollisia ihmisiä, jotka aiheuttavat ääritapauksissa hirvittävästi mielipahaa lajitovereilleen. Mitä mystiikkaa, mustaa magiaa on takana siinä, että tällaisilla olennoilla on täydet ihmisoikeudet? (...) Mutta yhtä välttämätöntä pitäisi olla ihmisten luokittelu alenevana sarjana sen mukaan kuinka paljon heissä on ihmistä. Toisin sanoen kuinka paljon heissä on niitä ominaisuuksia, joissa oman lajimme erikoislaatu kiteytyy, joissa ihmisen rooli ja oikeutus eläinlajien kirjossa ilmenee: äly, viisaus, sivistys, tunne, empatia. ( Ihmisarvo ja eläinarvo, 1999 )
Mitenkä on sitten tuon elitismin laita? Jos minä muistutan suurelle yleisölle, että sellaisella abstraktiolla kuin ihmisten tasa-arvoisuus ei ole tieteellisen ajattelun kanssa mitään tekemistä, että jokaikinen yksilö on eriarvoinen jokaikisen ominaisuuden, lahjan, kyvyn ja virheen suhteen, että yhtä varmasti kuin vain aniharvasta tulee huilistia, hienomekaanikkoa tai kirurgia, oli koulutus mikä hyvänsä, yhtä varmasti vain murto-osalla väestöstä on geneettisen perimänsä nojalla kyky synteettiseen ajatteluun ja politiikan kokonaisuuksien tajuun - niin ei tämäkään ole linkolalaisuutta, se on perinnöllisyystiedettä. ( Phtiriuksen sekasotku, 1974 )
Tärkeää on että ei sorruta tasavertaisuuden ideaan, josta ei koskaan tule muuta kuin onnettomuutta. ( Eloonjäämisoppi ja lääkärinetiikka, 1992 )
MAAHANMUUTTOA VASTAAN
Missään asiassa järjetön ja itsetuhoinen ihminen ei niin puhdaspiirteisesti ja yksiselitteisesti kaiva omaa hautaansa kuin pakolaisten vastaanotossa. Ennen kaikkea muuta kansainvälistä yhteistyötä olisi kaikkien valtioiden solmittava sopimus, joka kieltää kuolleen maan väestön uudelleensijoittamisen, joka takaa myös väestön menehtymisen sitä mukaa kuin tuottava maa-ala menetetään. (Johdatus 1990-luvun ajatteluun, 1989)
Sitä vastoin ei useinkaan huomata, että teollisuusmaiden vaurasta väestöä ja sen kuormitusta kasvattavat kaikkein kiivaimmin köyhistä maista saapuneet siirtolaiset, joiden syntyvyys noudattaa heidän lähtökulttuuriensa tasoa tai sosiaalihuollon korkeamman tason ansiosta ylittääkin sen. Matti Kuusi koetti jo kauan sitten muistutella, että ei pidä tuijottaa saapuvien siirtolaisten lukumääriin rajoilla, vaan heidän lastenkamareissaan sen jälkeen. ( Eloonjäämisoppi ja lääkärinetiikka, 1992 )
KEHITYSAPUA VASTAAN
Jokainen lukutaitokampanja Mosambikissa tai Pakistanissa vaatii paperia ja maapallon ehtyvien metsävarojen yhä sietämättömämpää rasittamista. Ja ennen kaikkea, jokainen lukutaitoon ja länsimaisen kulttuurin yhteyteen autettu aasialainen ja afrikkalainen kuluttaa ja kuormittaa kymmenen tai sata kertaa enemmän kuin luontaistaloudessa elävä. ( Uuteen maailmankatsomukseen, 1979 )
Ennen kaikkea tämä väärä sääli johtaa hirmuiseen kärsimyksen kasvuun, niin kuin hyvää tarkoittavien typerysten toimet elämässä yleensäkin. Väkisin eloon syötetyt massat lisääntyvät edelleen, neljän prosentin vuosivauhtia, ja joka tapauksessa ennen pitkää nälkiintyvien ja menehtyvien määrä on entistä suunnattomampi. Sille joka rakastaa ihmistä (...) kehitysapu on pahimman lajin julmuutta ja hävitystyötä. ( Vain eloon jäämisestä on kysymys, 1985 )
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.