Häiritseekö teitä se matka, kun olette menossa psykiatriselle vastaanotolle? Minua on ruvennut vaivaamaan se, koska mietin että kaikki katsovat sitä matkaani ja huomaavat, minne menen, (vaikkei se niin ole, olen vain niin neuroottinen). Joka kerta ajattelen, että taas ne samat tyypit katsovat menoani ja ajattelevat "tuolla se hullu nyt taas menee" Yritän mennä aina mahdollisimman huomaamattomasti. Olotilaani vaikuttaa myös se, että asun pienessä kylässä. Olenko sitten vainoharhainen? Olisi vähän noloa, jos tapaisin jonkun tutun ja sit se kyselee että minnes sitä ollaan menossa.
En ole vieläkään oikein hyväksynyt sitä, että minulla on henkisiä ongelmia. On vaikeaa olla oma itseni, kun en halua mielisairaan leimaa otsaani.
En ole vieläkään oikein hyväksynyt sitä, että minulla on henkisiä ongelmia. On vaikeaa olla oma itseni, kun en halua mielisairaan leimaa otsaani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun kävin aikoinaan psykologilla ja olin tosi uupunut ja masentunut, niin varmaankin pelkäsin sitä että se masennus näkyy ulospäin mm. matkalla terapiaan. Se tuntui ahdistavalta, kun olisi halunnut olla piilossa ohikulkevien katseilta. Mutta kaikkein tärkeintä oli se että terapia auttoi toipumaan.
Ei varmaankaan tuosta leimaantumisen pelosta pääse helpolla, mutta tärkeintä on että olet hakenut apua itsellesi. Se on rohkeaa, ja voisit ainakin yrittää muistuttaa itseäsi siitä, että olet tehnyt hyvän valinnan! Nimittäin on monia, jotka itse tarvitsisivat apua, mutteivät sitä hae. Mielenterveysongelmia, pienempiä ja suurempia on enemmän kuin mitä ihmiset kertoo. - Voimia ja rohkeutta.