Puolisonsa kuoleman jälkeen leskellä on oikeus hallinnoida koko jäämistöä kuolemaansa saakka, jolloin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua. Miten aiemmin kuolleen puolison osuus näkyy lesken perukirjassa?
Perukirjat lapsettoman pariskunnan jälkeen
lesken sukua
59
5158
Vastaukset
- lesken sukua
Jatkan kysymystä vielä siten, että jos leski vuosion kuluessa on lainmukaisen hallintaoikeuden mukaan myynyt edesmenneen miehensä kiinteän omaisuuden, eikä leskellä kuollessaan ole enää mainittavaa omaisuutta, niin miten todetaan aiemmin kuolleen puolison toissijaisten perillisten osuus lesken jälkeen tehtävässä perinnönjaossa?
>>Miten aiemmin kuolleen puolison osuus näkyy lesken perukirjassa? >jos leski vuosion kuluessa on lainmukaisen hallintaoikeuden mukaan myynyt edesmenneen miehensä kiinteän omaisuuden ...
- lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Miten aiemmin kuolleen puolison osuus näkyy lesken perukirjassa? >jos leski vuosion kuluessa on lainmukaisen hallintaoikeuden mukaan myynyt edesmenneen miehensä kiinteän omaisuuden ...
Entä jos leski testamenttaa kaiken omaisuutensa ulkopuoliselle, koskeeko se myös tätä puolikasta, joka tulee hänen edesmenneeltä puolisoltaan?
- 21
lesken sukua kirjoitti:
Entä jos leski testamenttaa kaiken omaisuutensa ulkopuoliselle, koskeeko se myös tätä puolikasta, joka tulee hänen edesmenneeltä puolisoltaan?
Jälleen tulee Perintökaari apuun:
" 3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
Eli leski ei voi testamentata kuin puolet. Toinen puoli menee ensiksi kuolleen perillisille. - Olli.Nnnn
21 kirjoitti:
Jälleen tulee Perintökaari apuun:
" 3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
Eli leski ei voi testamentata kuin puolet. Toinen puoli menee ensiksi kuolleen perillisille.Kyllä jos oli naimisissa eikä rintaperillisiä miehellä niin ei sen suku mitään saa ellei ole testamentannut niille.Jos naimisissa niin koko omaisuus kuuluu aina aviopuolisolle.Juuri vuosi sitten kuoli veljen vaimo ja sen suku yritti päästä rahoihin mutta oikeudessa kun käytiin niin ei penniäkään.Jos kuollut on saanut perintöä jossa ollut ehto,jotta puolisolla ei ole oikeutta siihen perintöön se osa menee kuolleen sisarille tai muille toissijaisille perillisille.Toissijaiset perilliset perii VAIN jos ei ole muita kuten lapsia tai aviopuolisoa eikä testamenttia.
- 21
Olli.Nnnn kirjoitti:
Kyllä jos oli naimisissa eikä rintaperillisiä miehellä niin ei sen suku mitään saa ellei ole testamentannut niille.Jos naimisissa niin koko omaisuus kuuluu aina aviopuolisolle.Juuri vuosi sitten kuoli veljen vaimo ja sen suku yritti päästä rahoihin mutta oikeudessa kun käytiin niin ei penniäkään.Jos kuollut on saanut perintöä jossa ollut ehto,jotta puolisolla ei ole oikeutta siihen perintöön se osa menee kuolleen sisarille tai muille toissijaisille perillisille.Toissijaiset perilliset perii VAIN jos ei ole muita kuten lapsia tai aviopuolisoa eikä testamenttia.
Älä sekaannu asioihin joista et selkeästi mitään ymmärrä!
Tässä puhutaan nyt siitä tilanteesta, kun lapsettoman pariskunnan TOINENKIN puoliso kuolee!
"Juuri vuosi sitten kuoli veljen vaimo ja sen suku yritti päästä rahoihin mutta oikeudessa kun käytiin niin ei penniäkään"
No ei tietenkään saanutkaan. Kaikki meni veljelle. Tämä on jo täälläkin todettu useaan kertaan. Käsittämätöntä että joku on niin tyhmä että menee tuollaisessa tilanteessa oikeuteen, kun Perintökaari on asiassa täysin yksiselitteinen.
MUTTA kun se velikin kuolee, niin silloin pääsee myös vaimon suku osaksi perinnöstä. Veljen pesä jaetaan kahtia. Toinen puoli menee miehen sukulaisille, toinen hänen jo aiemmin kuolleen vaimonsa sukulaisille.
Eli äläpä turhaan odottele perintöä veljeltäsi kieli pitkällä, et sinä sitä kaikkea tule saamaan. - lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Miten aiemmin kuolleen puolison osuus näkyy lesken perukirjassa? >jos leski vuosion kuluessa on lainmukaisen hallintaoikeuden mukaan myynyt edesmenneen miehensä kiinteän omaisuuden ...
Lapsettoman avioparin ensin kuolleen puolison osuus lesken jälkeen jäävästä pesästä on siis puolet. Kun perukirjassa vähennetään lesken pesästä joukko kuluja tai velkoja, nämä vähennykset ilmeisesti tehdään koko pesästä, siis myös aiemmin kuolleen puolison osuudesta. Vai kohdistetaanko velat vain lesken osuuteen?
lesken sukua kirjoitti:
Lapsettoman avioparin ensin kuolleen puolison osuus lesken jälkeen jäävästä pesästä on siis puolet. Kun perukirjassa vähennetään lesken pesästä joukko kuluja tai velkoja, nämä vähennykset ilmeisesti tehdään koko pesästä, siis myös aiemmin kuolleen puolison osuudesta. Vai kohdistetaanko velat vain lesken osuuteen?
>>Kun perukirjassa vähennetään lesken pesästä joukko kuluja tai velkoja, nämä vähennykset ilmeisesti tehdään koko pesästä, siis myös aiemmin kuolleen puolison osuudesta. Vai kohdistetaanko velat vain lesken osuuteen?
- lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Kun perukirjassa vähennetään lesken pesästä joukko kuluja tai velkoja, nämä vähennykset ilmeisesti tehdään koko pesästä, siis myös aiemmin kuolleen puolison osuudesta. Vai kohdistetaanko velat vain lesken osuuteen?
Tällä palstalla on perintökaaren pykälien pohjalta selkeästi todettu, että lapsettoman pariskunnan jälkeenjäänyt leski perii aiemmin kuolleen puolisonsa ja voi omaisuudellaan tehdä mitä haluaa. Todetaan myös, että leski voi testamtata vain omien perillistensä osuuden. Jos leski kuitenkin testamenttaa koko omaisuutensa omalle perilliselleen, onko testamentti pätevä, ellei sitä moitita 6 kk kuluessa?
Puhutaan myös lesken hallintaoikeudesta ensin kuolleen puolison omaisuuteen ja näissä yhteyksissä todetaan, että leski ei voisi myydä tai luovuttaa pesän omaisuutta ilman pesän osakkaiden suostumusta (vai katsotaanko leski pesän ainoaksi osakkaaksi, eli ensin kuolleen puolison sisarukset eivät ole pesän osakkaita)
(esim. http://www.perunkirjoitus.fi/index.php?sivu=2)
Missä vaiheessa ja millä toimenpiteillä tämä pesän hallintaoikeus muuttuu lesken omistusoikeudeksi ja oikeudeksi myydä ensin kuolleen puolison pesästä omaisuutta? lesken sukua kirjoitti:
Tällä palstalla on perintökaaren pykälien pohjalta selkeästi todettu, että lapsettoman pariskunnan jälkeenjäänyt leski perii aiemmin kuolleen puolisonsa ja voi omaisuudellaan tehdä mitä haluaa. Todetaan myös, että leski voi testamtata vain omien perillistensä osuuden. Jos leski kuitenkin testamenttaa koko omaisuutensa omalle perilliselleen, onko testamentti pätevä, ellei sitä moitita 6 kk kuluessa?
Puhutaan myös lesken hallintaoikeudesta ensin kuolleen puolison omaisuuteen ja näissä yhteyksissä todetaan, että leski ei voisi myydä tai luovuttaa pesän omaisuutta ilman pesän osakkaiden suostumusta (vai katsotaanko leski pesän ainoaksi osakkaaksi, eli ensin kuolleen puolison sisarukset eivät ole pesän osakkaita)
(esim. http://www.perunkirjoitus.fi/index.php?sivu=2)
Missä vaiheessa ja millä toimenpiteillä tämä pesän hallintaoikeus muuttuu lesken omistusoikeudeksi ja oikeudeksi myydä ensin kuolleen puolison pesästä omaisuutta?>>Todetaan myös, että leski voi testamtata vain omien perillistensä osuuden. Jos leski kuitenkin testamenttaa koko omaisuutensa omalle perilliselleen, onko testamentti pätevä, ellei sitä moitita 6 kk kuluessa?>Missä vaiheessa ja millä toimenpiteillä tämä pesän hallintaoikeus muuttuu lesken omistusoikeudeksi ja oikeudeksi myydä ensin kuolleen puolison pesästä omaisuutta?>Puhutaan myös lesken hallintaoikeudesta ensin kuolleen puolison omaisuuteen ja näissä yhteyksissä todetaan, että leski ei voisi myydä tai luovuttaa pesän omaisuutta ilman pesän osakkaiden suostumusta (vai katsotaanko leski pesän ainoaksi osakkaaksi, eli ensin kuolleen puolison sisarukset eivät ole pesän osakkaita)
- lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Todetaan myös, että leski voi testamtata vain omien perillistensä osuuden. Jos leski kuitenkin testamenttaa koko omaisuutensa omalle perilliselleen, onko testamentti pätevä, ellei sitä moitita 6 kk kuluessa?>Missä vaiheessa ja millä toimenpiteillä tämä pesän hallintaoikeus muuttuu lesken omistusoikeudeksi ja oikeudeksi myydä ensin kuolleen puolison pesästä omaisuutta?>Puhutaan myös lesken hallintaoikeudesta ensin kuolleen puolison omaisuuteen ja näissä yhteyksissä todetaan, että leski ei voisi myydä tai luovuttaa pesän omaisuutta ilman pesän osakkaiden suostumusta (vai katsotaanko leski pesän ainoaksi osakkaaksi, eli ensin kuolleen puolison sisarukset eivät ole pesän osakkaita)
Eiköhän asia ole selvä lesken omistusoikeuden osalta ja tuo linkittämälläni sivulla mainittu hallintaoikeus nähtävästi koskee vain tilannetta, jolloin kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen. Tällainen tilanne on ilmeisesti harvinainen ja lähinnä teoreettinen, koska todennettavia lahjoituksia kukaan tuskin tekee tällaisessa tilanteessa ja vuosien varrella annettujen käteislahjoitusten vaikutus omaisuuteen menee normaalin huolettoman taloudenpidon piikkiin.
Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä. - Lakia noudattava
lesken sukua kirjoitti:
Eiköhän asia ole selvä lesken omistusoikeuden osalta ja tuo linkittämälläni sivulla mainittu hallintaoikeus nähtävästi koskee vain tilannetta, jolloin kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen. Tällainen tilanne on ilmeisesti harvinainen ja lähinnä teoreettinen, koska todennettavia lahjoituksia kukaan tuskin tekee tällaisessa tilanteessa ja vuosien varrella annettujen käteislahjoitusten vaikutus omaisuuteen menee normaalin huolettoman taloudenpidon piikkiin.
Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.Mielenkiintoisia kommentteja. Omassa tuttavapiirissäni oli äskettäin tapaus, jossa lapsettoman pariskunnan mies oli kuollut jo 30 v sitten ja kun leski oli aikonut myydä miehensä kotitalon aloittaakseen omien sanojensa mukaan leveämmän elämän, oli lainoppineen neuvo ollut, että omaisuutta ei saa hävittää, kylläkin "syödä ja juoda". Oliko tämän lainoppineen neuvo harkitun tarkoitushakuinen, asiantuntematon vai miten tämä on ymmärrettävä. Lopullisessa perinnönjaossa lesken omaisille oli annettu neuvo maksaa pulisematta summa, joka riittää välttämään valitukset ja viivästykset asiassa.
Olivatko leski ja hänen perillisensä hyväuskoisia hölmöjä, kun eivät ulosmitanneet sitä, mitä laki olisi heille suonut? - nähnyt
lesken sukua kirjoitti:
Eiköhän asia ole selvä lesken omistusoikeuden osalta ja tuo linkittämälläni sivulla mainittu hallintaoikeus nähtävästi koskee vain tilannetta, jolloin kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen. Tällainen tilanne on ilmeisesti harvinainen ja lähinnä teoreettinen, koska todennettavia lahjoituksia kukaan tuskin tekee tällaisessa tilanteessa ja vuosien varrella annettujen käteislahjoitusten vaikutus omaisuuteen menee normaalin huolettoman taloudenpidon piikkiin.
Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.Perukirjassa tietysti listaat kaikki pakolliset omaisuuserät, mutta muista olla listaamatta kuolleen lesken mahdollista perintöosaa esim omaan kotitilaansa, ellei sitä ole lohkottu /lainhuudatettu hänen nimiinsä. Tässä taitaa olla toinen käypä ja käytetty mahdollisuus järjestää omaisuuden väheneminen lainmukaisesti.
nähnyt kirjoitti:
Perukirjassa tietysti listaat kaikki pakolliset omaisuuserät, mutta muista olla listaamatta kuolleen lesken mahdollista perintöosaa esim omaan kotitilaansa, ellei sitä ole lohkottu /lainhuudatettu hänen nimiinsä. Tässä taitaa olla toinen käypä ja käytetty mahdollisuus järjestää omaisuuden väheneminen lainmukaisesti.
>>Perukirjassa tietysti listaat kaikki pakolliset omaisuuserät, mutta muista olla listaamatta kuolleen lesken mahdollista perintöosaa esim omaan kotitilaansa, ellei sitä ole lohkottu /lainhuudatettu hänen nimiinsä.
- On ihmeellinen
nix_nax kirjoitti:
>>Perukirjassa tietysti listaat kaikki pakolliset omaisuuserät, mutta muista olla listaamatta kuolleen lesken mahdollista perintöosaa esim omaan kotitilaansa, ellei sitä ole lohkottu /lainhuudatettu hänen nimiinsä.
Minäkin luulin että henkilö joka pimitti perunkirjoituksessa lähes 80 000€ ja salasi joukon muitakin asioita sekä teki muilta salaa vielä uuden perukirjan samoilla päiväyksillä kuin alkuperäinen mutta muutti sisältöä saisi ilman muuta tuomion.
No syyttäjä totesi ettei tekijä ollut ymmärtänyt mitä teki ja rikoksen tunnusmerkistö (tahallisuus) puuttui. Ei vaikka väärinkäytöksiä oli useita usean vuoden aikana.
Elikkä mitä opimme tästä, vaikka kyseinen henkilö oli ammatiltaan kirjanpitäjä niin hän pystyi teeskentelemään pöljää joka ei ymmärrä asioista mitään, tällaiset pöljät Suomen laki vapauttaa.
Elikkä joukolla teeskentelemään pöljää kun jäädään kiinni. - Lukutaidoton
On ihmeellinen kirjoitti:
Minäkin luulin että henkilö joka pimitti perunkirjoituksessa lähes 80 000€ ja salasi joukon muitakin asioita sekä teki muilta salaa vielä uuden perukirjan samoilla päiväyksillä kuin alkuperäinen mutta muutti sisältöä saisi ilman muuta tuomion.
No syyttäjä totesi ettei tekijä ollut ymmärtänyt mitä teki ja rikoksen tunnusmerkistö (tahallisuus) puuttui. Ei vaikka väärinkäytöksiä oli useita usean vuoden aikana.
Elikkä mitä opimme tästä, vaikka kyseinen henkilö oli ammatiltaan kirjanpitäjä niin hän pystyi teeskentelemään pöljää joka ei ymmärrä asioista mitään, tällaiset pöljät Suomen laki vapauttaa.
Elikkä joukolla teeskentelemään pöljää kun jäädään kiinni.Ei kai ole sattuma, että perukirjan loppussa yleensä valaehtoisesti vakuutetaan kaikki tiedot oikeiksi ja että ilmoittaja ei tahallaan ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Näin mahdolliset "unohdukset" saavat inhimilliset piirteet lain edessä.
Mikä se sellainen perintöosa on, jota ei ole lohkottu tai lainhuudatettu kuolleen nimiin? Ei kai sellaista omaisuuserää ole olemassakaan, joten ei kai sitä voi perukirjaan edes laittaa eikä siihen pesän osakkailla voi olla mitään oikeutta. - Miten todistat
lesken sukua kirjoitti:
Eiköhän asia ole selvä lesken omistusoikeuden osalta ja tuo linkittämälläni sivulla mainittu hallintaoikeus nähtävästi koskee vain tilannetta, jolloin kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen. Tällainen tilanne on ilmeisesti harvinainen ja lähinnä teoreettinen, koska todennettavia lahjoituksia kukaan tuskin tekee tällaisessa tilanteessa ja vuosien varrella annettujen käteislahjoitusten vaikutus omaisuuteen menee normaalin huolettoman taloudenpidon piikkiin.
Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.>>Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.
- lesken sukua
lesken sukua kirjoitti:
Eiköhän asia ole selvä lesken omistusoikeuden osalta ja tuo linkittämälläni sivulla mainittu hallintaoikeus nähtävästi koskee vain tilannetta, jolloin kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen. Tällainen tilanne on ilmeisesti harvinainen ja lähinnä teoreettinen, koska todennettavia lahjoituksia kukaan tuskin tekee tällaisessa tilanteessa ja vuosien varrella annettujen käteislahjoitusten vaikutus omaisuuteen menee normaalin huolettoman taloudenpidon piikkiin.
Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.>>Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen
lesken sukua kirjoitti:
>>Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen
>>Mikäli hän leskenä ollessaan luopuu omasta perintöosastaan esim vanhempiensa kotitaloon ja näin oleellisesti vähentää jälkeensä jäävää omaisuutta
- Ihmettelen vaan
nix_nax kirjoitti:
>>Miten aiemmin kuolleen puolison osuus näkyy lesken perukirjassa? >jos leski vuosion kuluessa on lainmukaisen hallintaoikeuden mukaan myynyt edesmenneen miehensä kiinteän omaisuuden ...
>>Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta>Mutta jos leski on käyttänyt varat omaan (ylelliseen) elämiseensä, asialle ei ole mitään tehtävissä.
- kielellä
Ihmettelen vaan kirjoitti:
>>Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta>Mutta jos leski on käyttänyt varat omaan (ylelliseen) elämiseensä, asialle ei ole mitään tehtävissä.
Eli kun leski perii kuolleen puolisonsa niin hänen jälkeen ikäänkuin tasaataan tilit kummankin puolison kesken, tämä on ilmeisesti selvää.
No mitä tulee sitten tuohon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeuksiin, no sehän meinaa sitä että jos leski on tuhlaillut varojaa niin hän on silloin pääsääntöisesti tuhlaillut omaa osuuttaan tuosta kokonaispotista.
Normaaliin elämiseen ja asumiseen käytetyt kulut eivät ole tuhlailua vaan siinä tapauksessa potti jaetaan tasaan kumankin haaran sukulaisten kesken.
Joku osaa varmasti kertoa tämän asian selvemmin sillälailla maallikon ymmärrettävästi. kielellä kirjoitti:
Eli kun leski perii kuolleen puolisonsa niin hänen jälkeen ikäänkuin tasaataan tilit kummankin puolison kesken, tämä on ilmeisesti selvää.
No mitä tulee sitten tuohon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeuksiin, no sehän meinaa sitä että jos leski on tuhlaillut varojaa niin hän on silloin pääsääntöisesti tuhlaillut omaa osuuttaan tuosta kokonaispotista.
Normaaliin elämiseen ja asumiseen käytetyt kulut eivät ole tuhlailua vaan siinä tapauksessa potti jaetaan tasaan kumankin haaran sukulaisten kesken.
Joku osaa varmasti kertoa tämän asian selvemmin sillälailla maallikon ymmärrettävästi.>>sehän meinaa sitä että jos leski on tuhlaillut varojaa niin hän on silloin pääsääntöisesti tuhlaillut omaa osuuttaan tuosta kokonaispotista. Normaaliin elämiseen ja asumiseen käytetyt kulut eivät ole tuhlailua vaan siinä tapauksessa potti jaetaan tasaan kumankin haaran sukulaisten kesken.
- No käytin
nix_nax kirjoitti:
>>sehän meinaa sitä että jos leski on tuhlaillut varojaa niin hän on silloin pääsääntöisesti tuhlaillut omaa osuuttaan tuosta kokonaispotista. Normaaliin elämiseen ja asumiseen käytetyt kulut eivät ole tuhlailua vaan siinä tapauksessa potti jaetaan tasaan kumankin haaran sukulaisten kesken.
Väärää sanaa.
Tuhlata, hävittää, piilottaa, kätkeä, lahjoittaa, kavaltaa, yms.
Johan se on todettu että saa ryypätä, huorata, ja muuten kuluttaa. - mielivaltaako
nix_nax kirjoitti:
>>Mikäli hän leskenä ollessaan luopuu omasta perintöosastaan esim vanhempiensa kotitaloon ja näin oleellisesti vähentää jälkeensä jäävää omaisuutta
Täällä on todettu moneen kertaan, että lapsettoman pariskunnan lesken kuoleman jälkeen pesä jaetaan puoliksi enskiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken.
Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.
Miten tämä alkuperäisten omistuksien suhde muka todennetaan kymmenien vuosien jälkeen? - hatustako
nix_nax kirjoitti:
>>sehän meinaa sitä että jos leski on tuhlaillut varojaa niin hän on silloin pääsääntöisesti tuhlaillut omaa osuuttaan tuosta kokonaispotista. Normaaliin elämiseen ja asumiseen käytetyt kulut eivät ole tuhlailua vaan siinä tapauksessa potti jaetaan tasaan kumankin haaran sukulaisten kesken.
Lapsettoman avioparin lesken kuoleman jälkeen perintö jaetaan siis puoliksi, ellei omaisuuksien suhde muuta edellytä. Kuinka ihmeessä määritellään tämä omaisuuksien suhde?
- välttää Pk3:3
nix_nax kirjoitti:
>>Mikäli hän leskenä ollessaan luopuu omasta perintöosastaan esim vanhempiensa kotitaloon ja näin oleellisesti vähentää jälkeensä jäävää omaisuutta
>>hän voi kylläkin luovuttaa eli lahjoittaa perintöosansa. Tällöin lesken pesän jaossa sovelletaan PK 3:3:n säännöstä.
- On tässä
lesken sukua kirjoitti:
Eiköhän asia ole selvä lesken omistusoikeuden osalta ja tuo linkittämälläni sivulla mainittu hallintaoikeus nähtävästi koskee vain tilannetta, jolloin kuolleelta puolisolta jäi rintaperillisiä.
Leski voi siis vapaasti myydä omaisuutta, mutta mikäli hän lahjoittamalla tai "muulla siihen rinnastettavalla toimella" on oleellisesti vähentänyt omaisuuttaan, voi kyseeseen siis tulla vastikkeen maksaminen tai jopa lahjan peräyttäminen. Tällainen tilanne on ilmeisesti harvinainen ja lähinnä teoreettinen, koska todennettavia lahjoituksia kukaan tuskin tekee tällaisessa tilanteessa ja vuosien varrella annettujen käteislahjoitusten vaikutus omaisuuteen menee normaalin huolettoman taloudenpidon piikkiin.
Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.>>Eräs tapa hoitaa lahjoitus ilman seuraamuksia on myydä omaisuus sovitusta kauppahinnasta (maksulle eräpäivä) ja olla muistuttamatta saatavasta ennen saatavan vanhenemisajan (3v?) päättymistä.
mielivaltaako kirjoitti:
Täällä on todettu moneen kertaan, että lapsettoman pariskunnan lesken kuoleman jälkeen pesä jaetaan puoliksi enskiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken.
Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.
Miten tämä alkuperäisten omistuksien suhde muka todennetaan kymmenien vuosien jälkeen?>>Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.>Miten tämä alkuperäisten omistuksien suhde muka todennetaan kymmenien vuosien jälkeen?
välttää Pk3:3 kirjoitti:
>>hän voi kylläkin luovuttaa eli lahjoittaa perintöosansa. Tällöin lesken pesän jaossa sovelletaan PK 3:3:n säännöstä.
Luovutus on oikeudellisesti lahja, vaikka tuo lahja luovuttajan kuoltua hänen jälkeensä toimitettavassa perinnönjaossa katsottaisiin ennakkoperinnöksi. Siis LAHJA, jota koskee PK 3:3:n säännös.
- Mielivaltaako
nix_nax kirjoitti:
>>Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.>Miten tämä alkuperäisten omistuksien suhde muka todennetaan kymmenien vuosien jälkeen?
PK3:2
"Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Tarkoittaakos tämä sitten sitä, että leski voi testamentilla määrätä tämän omaisuuksien suhteen perusteella, vai mistä on kysymys? Mielivaltaako kirjoitti:
PK3:2
"Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Tarkoittaakos tämä sitten sitä, että leski voi testamentilla määrätä tämän omaisuuksien suhteen perusteella, vai mistä on kysymys?>>Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.
- Lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.
Kiitos täsmällisestä vastauksesta ja esimerkistä. Tämä valottaa asiaa todella hyvin. Jatkan vielä yksityiskohdalla:
Jos lapsettoman avioparin ensin kuolleen puolison jälkeen ei ole tehty ositusta eikä perinnönjakoa, onko tällä jotain merkitystä lesken kuoleman jälkeen tehtävän perukirjan ja sitten myös perinnönjaon kannalta? Lesken sukua kirjoitti:
Kiitos täsmällisestä vastauksesta ja esimerkistä. Tämä valottaa asiaa todella hyvin. Jatkan vielä yksityiskohdalla:
Jos lapsettoman avioparin ensin kuolleen puolison jälkeen ei ole tehty ositusta eikä perinnönjakoa, onko tällä jotain merkitystä lesken kuoleman jälkeen tehtävän perukirjan ja sitten myös perinnönjaon kannalta?>>Jos lapsettoman avioparin ensin kuolleen puolison jälkeen ei ole tehty ositusta eikä perinnönjakoa, onko tällä jotain merkitystä lesken kuoleman jälkeen tehtävän perukirjan ja sitten myös perinnönjaon kannalta?
- lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.
Tulipa vielä mieleen yksinkertainen asia, että onko kaikki polemiikki turhaa, jos leski on tehnyt lahjoituksensa tai antanut ennakkoperintönsä tai luopunut perintöosastaan yli kymmenen vuotta ennen perunkirjoitusta? Ensin kuolleen puolison perilliset hukkaavat siis aikaansa puhuessaan PK3:3 korvauksista, vaikka omaisuuden väheneminen olisi miten suuri tahansa.
lesken sukua kirjoitti:
Tulipa vielä mieleen yksinkertainen asia, että onko kaikki polemiikki turhaa, jos leski on tehnyt lahjoituksensa tai antanut ennakkoperintönsä tai luopunut perintöosastaan yli kymmenen vuotta ennen perunkirjoitusta? Ensin kuolleen puolison perilliset hukkaavat siis aikaansa puhuessaan PK3:3 korvauksista, vaikka omaisuuden väheneminen olisi miten suuri tahansa.
PK 3:3.2
"Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
Ehdoton takaraja palauttamista koskevan kanteen nostamiselle on 10 vuotta lahjoituksen täyttymisestä. Jos ensiksi kuolleelta on jäänyt nuori leski, joka kohta ryhtyy lahjoittamaan pois (perimäänsä) omaisuuttaan, todennäköistä on, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset nyhjäisevät tyhjää, kun leski aikanaan kuolee.- Lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
PK 3:3.2
"Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
Ehdoton takaraja palauttamista koskevan kanteen nostamiselle on 10 vuotta lahjoituksen täyttymisestä. Jos ensiksi kuolleelta on jäänyt nuori leski, joka kohta ryhtyy lahjoittamaan pois (perimäänsä) omaisuuttaan, todennäköistä on, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset nyhjäisevät tyhjää, kun leski aikanaan kuolee.Mikäli leski on kuitenkin luopunut perintöosastaan omien vanhempiensa kotitilaan puolisonsa kuoleman jälkeen ja tästä luopumisesta on yli kymmenen vuotta, eikä luopumista aikoinaan käsitelty lahjana tai kauppana, onko tässä kohden vetoaminen tehottomaan luopumiseen myös merkityksetöntä?
Lesken sukua kirjoitti:
Mikäli leski on kuitenkin luopunut perintöosastaan omien vanhempiensa kotitilaan puolisonsa kuoleman jälkeen ja tästä luopumisesta on yli kymmenen vuotta, eikä luopumista aikoinaan käsitelty lahjana tai kauppana, onko tässä kohden vetoaminen tehottomaan luopumiseen myös merkityksetöntä?
En ymmärrä kysymystä. Kerro esimerkki!
- lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Kerro esimerkki!
Laajennan hieman aiempaa epäselvää kysymystäni tällä esimerkillä.
Leskellä on merkittävä perintöosuus vanhempiensa kotiltilaan. Puolison kuoltua leski luovuttaa vastikkeetta tai myy lohkomattoman metsäpalstan sukulaiselleen nimellisestä kauppahinnasta, joka on murto-osa palstan käyvästä arvosta. Ellei kauppahintaa maksettu 10v kuluessa luovutuksesta eikä siitä muistutettu, tämä yli 10v sitten tapahtunut omaisuuden siirto on nähtävästi tapahtunut tosiasia, johon on tyytyminen.
Silläkään ei taida olla jälkikäteen merkitystä, oliko kauppasummalle määrätty eräpäivä vai ei? lesken sukua kirjoitti:
Laajennan hieman aiempaa epäselvää kysymystäni tällä esimerkillä.
Leskellä on merkittävä perintöosuus vanhempiensa kotiltilaan. Puolison kuoltua leski luovuttaa vastikkeetta tai myy lohkomattoman metsäpalstan sukulaiselleen nimellisestä kauppahinnasta, joka on murto-osa palstan käyvästä arvosta. Ellei kauppahintaa maksettu 10v kuluessa luovutuksesta eikä siitä muistutettu, tämä yli 10v sitten tapahtunut omaisuuden siirto on nähtävästi tapahtunut tosiasia, johon on tyytyminen.
Silläkään ei taida olla jälkikäteen merkitystä, oliko kauppasummalle määrätty eräpäivä vai ei?PK 3:3
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella ... //
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
>>Puolison kuoltua leski luovuttaa vastikkeetta ...- Lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
PK 3:3
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella ... //
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
>>Puolison kuoltua leski luovuttaa vastikkeetta ...Ymmärränkö oikein, että jos kauppahinta vanheni yli kymmenen vuotta ennen lesken kuolemaa, ensin kuolleen puolison perillisillä ei ole mahdollisuutta vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista, eikä heillä ole lesken perintöä jaettaessa myöskään oikeutta vaatia korvausta omaisuuden vähenemisen vuoksi.
Oletan myös, että jos kauppahinta vanheni alle kymmenen vuotta ennen lesken perunkirjoitusta, kuolleen puolison perillisten pitäisi kaiken lisäksi pystyä todistamaan kauppahinnan vanheneminen ja siihen ei taida olla keinoa, koska dokumenttejahan vanhasta kaupasta ja suoritetuista maksuista ei enää ole olemassa. - lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
PK 3:3
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella ... //
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
>>Puolison kuoltua leski luovuttaa vastikkeetta ...Mikäli kaupan kohteena ollut maaomaisuus on lainhuudatettu kaupan jälkeen uudelle omistajalleen (osaksi perintötilaa, johon leskellä oli perintöosuus), onko se tae siitä, että kauppasumma on konkonaisuudessaan maksettu?
- Yllättynyt
nix_nax kirjoitti:
PK 3:3
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella ... //
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
>>Puolison kuoltua leski luovuttaa vastikkeetta ...Minä vuonne tehdyistä kaupoista alkaen sovelletaan 3 v vanhenemisaikaa?
Yllättynyt kirjoitti:
Minä vuonne tehdyistä kaupoista alkaen sovelletaan 3 v vanhenemisaikaa?
... selvittäisit asian itse. Kommentissani oli linkki lakiin. Vastaus löytyy lain lopusta, voimaantulosäännöksestä.
Lesken sukua kirjoitti:
Ymmärränkö oikein, että jos kauppahinta vanheni yli kymmenen vuotta ennen lesken kuolemaa, ensin kuolleen puolison perillisillä ei ole mahdollisuutta vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista, eikä heillä ole lesken perintöä jaettaessa myöskään oikeutta vaatia korvausta omaisuuden vähenemisen vuoksi.
Oletan myös, että jos kauppahinta vanheni alle kymmenen vuotta ennen lesken perunkirjoitusta, kuolleen puolison perillisten pitäisi kaiken lisäksi pystyä todistamaan kauppahinnan vanheneminen ja siihen ei taida olla keinoa, koska dokumenttejahan vanhasta kaupasta ja suoritetuista maksuista ei enää ole olemassa.>>Ymmärränkö oikein, että jos kauppahinta vanheni yli kymmenen vuotta ennen lesken kuolemaa, ensin kuolleen puolison perillisillä ei ole mahdollisuutta vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista, eikä heillä ole lesken perintöä jaettaessa myöskään oikeutta vaatia korvausta omaisuuden vähenemisen vuoksi
lesken sukua kirjoitti:
Mikäli kaupan kohteena ollut maaomaisuus on lainhuudatettu kaupan jälkeen uudelle omistajalleen (osaksi perintötilaa, johon leskellä oli perintöosuus), onko se tae siitä, että kauppasumma on konkonaisuudessaan maksettu?
Mitenkäs se nyt tae kauppahinnan maksusta voisi olla?! Se on vain tae siitä, että ostaja on kauppakirjan ehtojen mukaan saanut kaupan kohteeseen omistusoikeuden.
- Lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Ymmärränkö oikein, että jos kauppahinta vanheni yli kymmenen vuotta ennen lesken kuolemaa, ensin kuolleen puolison perillisillä ei ole mahdollisuutta vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista, eikä heillä ole lesken perintöä jaettaessa myöskään oikeutta vaatia korvausta omaisuuden vähenemisen vuoksi
Vastikevaatimus ei siis vanhene, mutta vastiketta voi kuitenkin vaatia vain, jos omaisuus on vähentynyt merkittävästi lahjoituksen tai muun vastaavan toimen vuoksi lesken elinaikana. Jos omaisuus on kulunut elämiseen ( mukaanlukien lahjoitukset, joita ei voida todentaa) oikeutta vastikkeeseen ei ole.
Mikäli lahjoitus olisi todennettavissa ja leski testamenttaisi omaisuutensa (oman osuutensa), olisiko vastikkeen vaatiminen pesän varoista turhaa?
Onko vastikevaatimus esitettävä jo perukirjaa tehtäessä? - nasse-setä.
Lesken sukua kirjoitti:
Vastikevaatimus ei siis vanhene, mutta vastiketta voi kuitenkin vaatia vain, jos omaisuus on vähentynyt merkittävästi lahjoituksen tai muun vastaavan toimen vuoksi lesken elinaikana. Jos omaisuus on kulunut elämiseen ( mukaanlukien lahjoitukset, joita ei voida todentaa) oikeutta vastikkeeseen ei ole.
Mikäli lahjoitus olisi todennettavissa ja leski testamenttaisi omaisuutensa (oman osuutensa), olisiko vastikkeen vaatiminen pesän varoista turhaa?
Onko vastikevaatimus esitettävä jo perukirjaa tehtäessä?>>Mikäli lahjoitus olisi todennettavissa ja leski testamenttaisi omaisuutensa (oman osuutensa), olisiko vastikkeen vaatiminen pesän varoista turhaa? >Onko vastikevaatimus esitettävä jo perukirjaa tehtäessä?
- Lesken sukua
nasse-setä. kirjoitti:
>>Mikäli lahjoitus olisi todennettavissa ja leski testamenttaisi omaisuutensa (oman osuutensa), olisiko vastikkeen vaatiminen pesän varoista turhaa? >Onko vastikevaatimus esitettävä jo perukirjaa tehtäessä?
Voiko vastiketta vaatia vain sillä perusteella, että leski on myynyt sukulaiselleen omaisuuttaan alle käyvän arvon? Lahjakirjaa ei siis ole tehty.
Kuka muuten ratkaisee, tarvitseeko ensin kuolleen puolison perillisille antaa vastiketta? - lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
>>Jos lapsettoman avioparin ensin kuolleen puolison jälkeen ei ole tehty ositusta eikä perinnönjakoa, onko tällä jotain merkitystä lesken kuoleman jälkeen tehtävän perukirjan ja sitten myös perinnönjaon kannalta?
Jos leski on myynyt sekä puolisonsa perimän omaisuuden että oman perintöosansa yli kymmenen vuotta sitten ja omaisuudesta on jäljellä rahana vain pieni osa, onko kauppakirjoista liitettävä kopiot lesken jälkeen tehtävään perukirjaan?
Lesken sukua kirjoitti:
Voiko vastiketta vaatia vain sillä perusteella, että leski on myynyt sukulaiselleen omaisuuttaan alle käyvän arvon? Lahjakirjaa ei siis ole tehty.
Kuka muuten ratkaisee, tarvitseeko ensin kuolleen puolison perillisille antaa vastiketta?>>Voiko vastiketta vaatia vain sillä perusteella, että leski on myynyt sukulaiselleen omaisuuttaan alle käyvän arvon? Lahjakirjaa ei siis ole tehty.>Kuka muuten ratkaisee, tarvitseeko ensin kuolleen puolison perillisille antaa vastiketta?
lesken sukua kirjoitti:
Jos leski on myynyt sekä puolisonsa perimän omaisuuden että oman perintöosansa yli kymmenen vuotta sitten ja omaisuudesta on jäljellä rahana vain pieni osa, onko kauppakirjoista liitettävä kopiot lesken jälkeen tehtävään perukirjaan?
Ei tarvitse liittää.
Myydähän saa ja kuluttaa vapaasti. Mutta jos on epäilystä PK 3:ssa tarkoitetusta luovutuksesta, niin voihan kauppa- tai lahjakirjoja hankkia. Viime kädessä voi pesään hakea pesänselvittäjän ja -jakajan. Jos sitten ilmenevistä luovutuksista on kulunut yli 10 vuotta - ei voi mitään. Ja vaikka luovutukset olisivat tuoreempia, kiirettä pitää, sillä palautuskanne on nostettava vuoden kuluessa perunkirjoituksesta.
Pesänselvittäjän kulut tulevat hakijan kontolle, jos jaettavaa ei ole.
Mutta nyt en jaksa pitempään lypsylehmänä toimia. Mene lakimiehen puheille, jos vielä kysyttävää riittää.- Lesken sukua
nix_nax kirjoitti:
Ei tarvitse liittää.
Myydähän saa ja kuluttaa vapaasti. Mutta jos on epäilystä PK 3:ssa tarkoitetusta luovutuksesta, niin voihan kauppa- tai lahjakirjoja hankkia. Viime kädessä voi pesään hakea pesänselvittäjän ja -jakajan. Jos sitten ilmenevistä luovutuksista on kulunut yli 10 vuotta - ei voi mitään. Ja vaikka luovutukset olisivat tuoreempia, kiirettä pitää, sillä palautuskanne on nostettava vuoden kuluessa perunkirjoituksesta.
Pesänselvittäjän kulut tulevat hakijan kontolle, jos jaettavaa ei ole.
Mutta nyt en jaksa pitempään lypsylehmänä toimia. Mene lakimiehen puheille, jos vielä kysyttävää riittää.Kiitän kaikista kommenteista. Oma tiedontasoni on periaatteessa lisääntynyt huimasti, ymmärrykseni on se heikko kohta.
- Ymmärrä jo
nix_nax kirjoitti:
>>Voiko vastiketta vaatia vain sillä perusteella, että leski on myynyt sukulaiselleen omaisuuttaan alle käyvän arvon? Lahjakirjaa ei siis ole tehty.>Kuka muuten ratkaisee, tarvitseeko ensin kuolleen puolison perillisille antaa vastiketta?
>>ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta
- Mites sitten?
nix_nax kirjoitti:
>>Todetaan myös, että suhde voi olla toinen, jos omistuksien alkuperäinen suhde ei ollut 50/50.>Miten tämä alkuperäisten omistuksien suhde muka todennetaan kymmenien vuosien jälkeen?
1980- luvulla on tehty perukirjoja, joista tyystin puuttuu lesken omaisuus (perintöosuus). Tällähän ei ole mitään merkitystä kun aikanaan jaetaan lesken jäämistöä, vai kuinka?
- Tätäkö tarkoitit?
hatustako kirjoitti:
Lapsettoman avioparin lesken kuoleman jälkeen perintö jaetaan siis puoliksi, ellei omaisuuksien suhde muuta edellytä. Kuinka ihmeessä määritellään tämä omaisuuksien suhde?
Lue Nix_Naxin 29.9.2010 12:12 kirjoittama vastaus.
- kaarinavai
lapsettoman pariskunnan kuoltua omaisuuden perii siis esim. sisaret ja toisen puolen sisarten lapset. Jos toinen sisarista on sisarpuoli niin ovatko tämän lapset eriarvoisessa asemassa suhteessa biologiseen eli eri isän lastenlasten suhteen.
>>lapsettoman pariskunnan kuoltua omaisuuden perii siis esim. sisaret ja toisen puolen sisarten lapset.>Jos toinen sisarista on sisarpuoli niin ovatko tämän lapset eriarvoisessa asemassa suhteessa biologiseen eli eri isän lastenlasten suhteen.
- mätä
Setäni kuoleman jälkeen on leski myynyt alihintaan tai jopa lahjoittanut maatilan omille perillisilleen. Hän on myös lahjoittanut setäni suuret pankkitalletukset samaisille sukulaisilleen. Nyt lesken sukulaiset myyvät maatilaa edelleen. Onko toimittu oikein? >Mitä on tehtävissä?
- hentunliisanen
mätä kirjoitti:
Setäni kuoleman jälkeen on leski myynyt alihintaan tai jopa lahjoittanut maatilan omille perillisilleen. Hän on myös lahjoittanut setäni suuret pankkitalletukset samaisille sukulaisilleen. Nyt lesken sukulaiset myyvät maatilaa edelleen. Onko toimittu oikein? >Mitä on tehtävissä?
Miksi ihmeessä jatkat jotain vanhaa viestiketjua?
Olisi parempi laittaa asiasta uusi keskustelu.
Tämä neuvoksi myös muille sellaisille kirjoittajille, jotka jatkavat omilla tapauksillaan joitain muita jo aikoja sitten käytyjä keskusteluja!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271438
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611281Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91225Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291175Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?291174Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641077Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne131063Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan341062Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71053Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61042