"Olen 3/4-osaa ruotsalainen" sanoi kuulemma Paavo Lipponen jossain puheessaan.
3/4 osaa on erikoinen luku Suomen ruotsalaisten historiassa, etenkin 1944 kun koko kansakunta oli kuolemanvaarassa!
1944 Uumajaan pakeni 600 ruotsinkielisen Pohjanmaan hurria, kaikkiaan 800:sta Ruotsiin paenneesta sotilaskarkurista. Se on ikävä luku eli 3/4 osaa. Kun Ruotsiin paenneista puhutaan, niin silloin ei puhuta Kannaksen käpyjenkerääjistä vaan Munsalan soutureista ja Uumajan prikaatista!
Jukka Kulomaan väitöskirja Käpykaartiin? antaa samat lukemat. Sieltä on Markku Tasalakin on ottanut lukemat kirjaansa "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Matts Andersenin kirjassa Flykten västerut on sivuilla 144-151 luku Facit för flykten , jossa lukemia Ruotsiin paenneista käsitellään useassa kohdassa. Taulukoita on sivuilla 145, 146, 147 ja 150.
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Suomen ruotsalaisia oli tuolloin noin 10% väestöstä ja heistä noin 600 sotilaskarkuria pakeni Ruotsiin. Suomenkielisiä oli loput eli noin 90% väestöstä ja niistä Ruotsiin pakeni vain noin 200 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa. Laskehan prosentuaaliset osuudet suhteessa väestömääriin...
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
3/4 osaa on erikoinen luku Suomen ruotsalaisten historiassa, etenkin 1944 kun koko kansakunta oli kuolemanvaarassa!
1944 Uumajaan pakeni 600 ruotsinkielisen Pohjanmaan hurria, kaikkiaan 800:sta Ruotsiin paenneesta sotilaskarkurista. Se on ikävä luku eli 3/4 osaa. Kun Ruotsiin paenneista puhutaan, niin silloin ei puhuta Kannaksen käpyjenkerääjistä vaan Munsalan soutureista ja Uumajan prikaatista!
Jukka Kulomaan väitöskirja Käpykaartiin? antaa samat lukemat. Sieltä on Markku Tasalakin on ottanut lukemat kirjaansa "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa (3/4) heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Matts Andersenin kirjassa Flykten västerut on sivuilla 144-151 luku Facit för flykten , jossa lukemia Ruotsiin paenneista käsitellään useassa kohdassa. Taulukoita on sivuilla 145, 146, 147 ja 150.
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Suomen ruotsalaisia oli tuolloin noin 10% väestöstä ja heistä noin 600 sotilaskarkuria pakeni Ruotsiin. Suomenkielisiä oli loput eli noin 90% väestöstä ja niistä Ruotsiin pakeni vain noin 200 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa. Laskehan prosentuaaliset osuudet suhteessa väestömääriin...
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei niin.
Palautetta vaan Paavon tyhmään juttuun sinne SK:n sivvuille.
Puheista päätellen taitaa olla.
Ei varttihullu vaan varttia vaille täysi kaheli tässä kieliasiassa. Paavo sai pienenä pakkoruotsisuihkun ja nyt hän haluaisi sen saman "autuuden" kaikille. Paavo luulee olevansa sivistynyt Suomen ruotsalaisten seurassa, mutta hän on kyllin tyhmä, että ei tajua tulevansa hyväksikäytetyksi ja selän takana pilkatuksi tuollaisesta luopiolaisuudestaan.
Jopa ryssät sanoi sota-aikana puolta vaihtamaan yrittäville vakoojille: Kerran petturi on aina petturi. Miksi nyt luottaisimme sinuun kun olet jo pettänyt aiemman toimeksiantajasi. Ja sitten olikin se kohtalon täyttymys vuorossa... aina kuulemma sama kaava.
Kumpi ompi parempi? Pääasia kai että olemme: Mutt Heikki Klemetti ja puolisonsa Armi olivat molemmat sukulaisia 'kirjoittajalle', kuten myös Paavo Lipponen o.s (isänisä) Hellsten entinen Toikko (Kuru, Häme)!
Etäisesti myös Armi os. Hämäläinen ja Paavo L-. olivat sukulaisia, mm. yhteisiä suomalaisia ja ruotsalaisiakin esipolvien ketjuja.
Miten se ruotsalaisuus sitten lasketaan - mitä osaa ja mihin? En osaa sanoa tai laskea mistä se alkaa ja mihin päättyy?
Mutta ainakin Paavon tytär on Ruotsissa aviossa ja lääkärinä, joten hän on ainakin ehta Ruotsin suomalainen ja lapsensa ½-ruotsalaisia!