Vasabladetin Kenneth Myntti kirjoittaa tänään 26.9.2010 Rkp:n ”sodasta” Kepua vastaan. Myntti ottaa esiin perustuslakivaliokunnan kummallisen aseman; siellähän istuvat samat ihmiset, jotka eduskunnassa säätävät lakeja, ja eduskunnasta poimittuina jäseninä siis sitten perustuslakivaliokunnassa tulkitsevat perustuslakia. Ongelma ei Myntin mukaan ole tullut vielä, koska kaikki ovat ”olleet samaa mieltä”. Mutta nyt Kiviniemi meni olemaan eri mieltä ja sekoittamaan pakan ja Folktingetin varapuheenjohtaja Kimmo Sasi sdp:n ruotsinkielisen Jacob Södermanin kanssa eivät ehkä enää voikaan pitää taskuissaan
Suomen perustuslain tulkintaa, joka on tähän saakka tehty Rkp:n haluamalla tavalla. (KokO perustuslakihan on alunperin Rkp:n säätämä, Vähä-RuotSIn avulla, v.1919!) Kiviniemi sohaisi siis arkaan paikkaan ja nyt on Myntti ja Rkp hädissään, että perustuslakivaliokunnan arvovalta ja toimintakyky menee, juuri kun Rkp sitä tarvitsisi eniten.
Rkp:n Anna-Maja Henriksson iloitsi Kokkolan pyrhoksen voitosta, joka tuli juuri oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan ”yksimielisen” tulkinnan avulla.
Henriksson(Folktingetin pj.) ja muut rkp-läiset aikovat saada paitsi Vanhasen valtakunnanoikeuteen ja tuomituksija häpäistyksi(kostoksi siitä, että tämä hävitti yo-ruotsin), myös ajankohtaisen pakkoruotsiasian perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Kielipoliitiinen tilanne on tullut siihen hälytyspisteeseen, että Rkp näkee, että peli on kohta menettty ja aikoo siksi ottaa käyttöön perustuslain, estääkseen pakkoruotsin poiston. Henriksson kokeili perustuslakivaliokunnan käyttökelpoisuutta ensin Kokkolan asialla(se onnistui, tosin samalla menivät perusteet virkapakkoruotsille, minkä Kiviniemi tiesi:D)), nyt Rkp, Sdp:n myötätuella, kokeilee vielä, saadaanko Vanhanen käpälälautaan ja jos se onnistuu ja vaikka ei onnistuisikaan(Kepu kuitenkin tuhritaan prosesseissa), aletaan perustuslakivaliokuntaa ja oikeuskanslerin arvovaltaa käyttää siihen lopulliseen taisteluun, jossa yritetään estää pakkoruotsin poisto suomenkielisiltä. Pakkoruotsi on Henrikssonin mukaan ”kohtalonkysymys”, eikä Rkp voi siksi suostua siihen, että pakkoruotsi poistettaisiin. Illman pakkoruotsia ei Suomessa ole Henrikssonin mukaan ole kaksikielisyyttä(lue Keskipohjanmaa, Henrikssonin kirjoitus).
Siksi Myntti onkin tänäänhuolissaan, että Kiviniemi on lyönyt särön perustuslakilautakunnan arvovaltaan.
Toistan vielä, että RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE AIKOO ESTÄÄ SUOMENKIELISTEN KOULUJEN PAKKORUOTSIN POISTON ENSIN EDUSKUNNASSA LOKAKUUSSAA PERUSKOULUN TUNTIJAKOKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ JA JOS SE EI ONNISTU SE VIE ASIAN JA VIRKAMIESPAKKORUOTSIN ASIAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN. OIKEUSKANSLERIN JA PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN ON MÄÄRÄ SITTEN TULKITA PERUSTUSLAKIA RKP:N HALUAMALLATAVALL ELI ETTÄ PAKKORUOTSI PERUSTUU PERUSTUSLAKIIN JA ON SIKSI OLTAVA PAKOLLISENA KOULUISSA JA VIRANHAUSSA.
Suomessa on perustuslaillinen kriisi, kävi niin tai näin. Jos pakkoruotsi pysytetään pakolla,kasvaa kansan tyytymättömyys yhä suurempiin mittoihin. Jos pakkoruotsi poistetaan tämä syksynä, Rkp aloittaa laajat vastaprosessit, johon se yrittää saada Ruotsin valtion mukaan. Suomeen on jo puhjennut kielipoliittinen sisällissota, laajan enemmistön ja rikkaan pienen vähemmistön ja sen lahjomien tukijoiden (esim.Lipponen) välille. Koska kielipolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikka tiivistyvät Rkp:n Astrid Thorsissa, pakkoruotsista tulee vaalien kaksoispääteema maahanmuuttopolitiikan kanssa. Tyytymättmyys maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan yhdistyy pakkoruotsiin.
Suomen perustuslain tulkintaa, joka on tähän saakka tehty Rkp:n haluamalla tavalla. (KokO perustuslakihan on alunperin Rkp:n säätämä, Vähä-RuotSIn avulla, v.1919!) Kiviniemi sohaisi siis arkaan paikkaan ja nyt on Myntti ja Rkp hädissään, että perustuslakivaliokunnan arvovalta ja toimintakyky menee, juuri kun Rkp sitä tarvitsisi eniten.
Rkp:n Anna-Maja Henriksson iloitsi Kokkolan pyrhoksen voitosta, joka tuli juuri oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan ”yksimielisen” tulkinnan avulla.
Henriksson(Folktingetin pj.) ja muut rkp-läiset aikovat saada paitsi Vanhasen valtakunnanoikeuteen ja tuomituksija häpäistyksi(kostoksi siitä, että tämä hävitti yo-ruotsin), myös ajankohtaisen pakkoruotsiasian perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Kielipoliitiinen tilanne on tullut siihen hälytyspisteeseen, että Rkp näkee, että peli on kohta menettty ja aikoo siksi ottaa käyttöön perustuslain, estääkseen pakkoruotsin poiston. Henriksson kokeili perustuslakivaliokunnan käyttökelpoisuutta ensin Kokkolan asialla(se onnistui, tosin samalla menivät perusteet virkapakkoruotsille, minkä Kiviniemi tiesi:D)), nyt Rkp, Sdp:n myötätuella, kokeilee vielä, saadaanko Vanhanen käpälälautaan ja jos se onnistuu ja vaikka ei onnistuisikaan(Kepu kuitenkin tuhritaan prosesseissa), aletaan perustuslakivaliokuntaa ja oikeuskanslerin arvovaltaa käyttää siihen lopulliseen taisteluun, jossa yritetään estää pakkoruotsin poisto suomenkielisiltä. Pakkoruotsi on Henrikssonin mukaan ”kohtalonkysymys”, eikä Rkp voi siksi suostua siihen, että pakkoruotsi poistettaisiin. Illman pakkoruotsia ei Suomessa ole Henrikssonin mukaan ole kaksikielisyyttä(lue Keskipohjanmaa, Henrikssonin kirjoitus).
Siksi Myntti onkin tänäänhuolissaan, että Kiviniemi on lyönyt särön perustuslakilautakunnan arvovaltaan.
Toistan vielä, että RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE AIKOO ESTÄÄ SUOMENKIELISTEN KOULUJEN PAKKORUOTSIN POISTON ENSIN EDUSKUNNASSA LOKAKUUSSAA PERUSKOULUN TUNTIJAKOKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ JA JOS SE EI ONNISTU SE VIE ASIAN JA VIRKAMIESPAKKORUOTSIN ASIAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN. OIKEUSKANSLERIN JA PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN ON MÄÄRÄ SITTEN TULKITA PERUSTUSLAKIA RKP:N HALUAMALLATAVALL ELI ETTÄ PAKKORUOTSI PERUSTUU PERUSTUSLAKIIN JA ON SIKSI OLTAVA PAKOLLISENA KOULUISSA JA VIRANHAUSSA.
Suomessa on perustuslaillinen kriisi, kävi niin tai näin. Jos pakkoruotsi pysytetään pakolla,kasvaa kansan tyytymättömyys yhä suurempiin mittoihin. Jos pakkoruotsi poistetaan tämä syksynä, Rkp aloittaa laajat vastaprosessit, johon se yrittää saada Ruotsin valtion mukaan. Suomeen on jo puhjennut kielipoliittinen sisällissota, laajan enemmistön ja rikkaan pienen vähemmistön ja sen lahjomien tukijoiden (esim.Lipponen) välille. Koska kielipolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikka tiivistyvät Rkp:n Astrid Thorsissa, pakkoruotsista tulee vaalien kaksoispääteema maahanmuuttopolitiikan kanssa. Tyytymättmyys maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan yhdistyy pakkoruotsiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Myntti:
"… Monissa maissa on erityiset valtiosääntötuomioistuimet, jotka tulkitsevat perustuslakia. Suomessa on poliitikoilla kaikki valta sekä hyväksyä perustuslaki että tulkita sitä.
Systeemi on toiminut jotenkuten, erityisesti koska eduskunnan perustuslakivaliokunta on uurastanut sen eteen, että lausunnot ovat yksimielisiä ja että ne ovat samanlaisia kuin oikeusoppineiden lausunnot. Sinä päivänä kun perustuslakivaliokunnan jäsenet alkavat riidellä keskenään, ei sillä enää ole uskottavutta.
Mutta sama riski on itse asiassa sillionkin, kun korkea poliitikko alkaa kyseenalaistaa perustuslakivaliokunnan perustuslaista tekemää tulkintaa. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) teki systeemille karhunpalveluksen, kun hän Kokkolakiistan hävittyään kuulutti uutta perustuslakitulkintaa.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkkan selvitystehtävä Matti Vanhasen asiassa tulee olemaan tulikoe perustuslakivaliokunnalle. Jos perustuslakivaliokunta ei laita Vanhasen asiaa valtakunnanoikeuskäsittelyyn ja kansalaiset perustelujen puutteen vuoksi laajalla rintamallakokevat, että poliitikot ovat suojelleet poliitikkoja, seuraa siitä, että perustuslain valvomissysteemi on uudistettava.
Ongelma on, että pienessä maassa kuten Suomessa on verrattain vähän perustuslakiasiantuntijoita(Sasin mukaan n.5-6kpl.), eikä siksi ole paljon vaihtoehtoja. Perustuslakituomioistuin koostuisi todennäköisesti samoista perustuslakilautakunnan asiantuntijoista kuin nytkin. Heidän lausuntonsa määrittelevät jo nytkin paljolti lautakunnan lausuntoja.
Toisin sanoen emme oikeasti voi puhua,että olisi säädäntävalta tuomiovaltaa vastaan. Perustuslakivaliokunta, päättää, mikä kanta nousee esiin, niin kauan kuin perustuslakivaliokunnan jäsenet ponnistelevat yksimielisten ja perusteltujen päätösten eteen,j a jos poliitikoilla on järkeä kunnioittaa tehtyjä päätöksiä.
Epäluottamuksen ilmaus poliitikkojen johdossa luo suuremman epäluulon kansalaisten joukossa ja murentaa luottamusta, ei vain perustuslain tulkintaa kohtaan vaan koko oikeusvaltiota kohtaan. Sitä olisi pääministeri Kiviniemi voinut ajatella, ennenkuin meuhkasi tyytymättömyyttään perustuslakivaliokunnan tekemästä tulkinnasta Keski-Pohjanmaan suuntausasiassa.
… ..Juuri Keksusta tuleekin vuotamaan eniten verta, kun luottanus oikeusvalktioon palautetaan kansalaisille. Siinä tehtävässä on perustuslakivaliokunnalla avainrooli.”
---
Lisättäköön vielä, että kaikki maan oikeusoppineet tietävät, että perustuslakia tulkitaan poliittisista lähtökohdista käsin. On ollut tapana, että tuomarit kieltävät sen, jos heiltä kysytään, että säilyisi illuusio oikeusvaltiosta, mutta jokainen heistä tietää, että Suomen perustuslaki on Rkp:n ja Vähä-Ruotsin kirjoittama ja että sitä tulkitaan perustuslakivaliokunnassa Rkp:n haluamalla tavalla, ruotsinkielisyyden säilyttämiseksi.
Anna-Maja Henrksson, Rkp:n ja Folktingetin juristi, on tuonut päivänvaloon tämän asian Kokkolan, Vanhasen ja suunnittelemansa pakkoruotsikäsittelyn vuoksi.Kiviniemi ei enää suostunut kumartamaan Rkp:tä, kuten hänen edeltäjänsä pitkässä rivissä.
Suomen kuvalehden tulee alkaa perusteellisesti keskittyä tähän asiaan.
Rkp valmistelee haluamaansa lopputulosta kuumeisesti.