Nyt aika muuttunut, ei enään niin demareita päättämässä.
Se taisi unohtua, ettei enää ole oletus läpihuuto juttu.
Jos sanotaan että lautakasa, se on sitten oltava. Ja näytettävä.
Luulisi Jonkankin tämän tietävän. Mutta politiikan jatke on tuommoista.
Nyt Vanhaseen viimeinen mahdollisuus iskeä. Enään ei tule tilaisuutta.
OIKEUS VOITTAKOON...niin, kenen oikeus ?
Se taisi unohtua, ettei enää ole oletus läpihuuto juttu.
Jos sanotaan että lautakasa, se on sitten oltava. Ja näytettävä.
Luulisi Jonkankin tämän tietävän. Mutta politiikan jatke on tuommoista.
Nyt Vanhaseen viimeinen mahdollisuus iskeä. Enään ei tule tilaisuutta.
OIKEUS VOITTAKOON...niin, kenen oikeus ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja. Hän valvoo, että viranomaiset noudattavat voimassa olevaa oikeutta ja seuraa myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin ohella ratkaisuvaltaa käyttävät apulaisoikeuskansleri ja hänen sijaisensa. He ratkaisevat asiat itsenäisesti samalla toimivallalla kuin oikeuskansleri.
Pyydettäessä oikeuskansleri antaa tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle oikeudellisia tietoja ja lausuntoja. Hän antaa myös toiminnastaan vuosittain kertomuksen eduskunnalle
ja valtioneuvostolle. Oikeuskansleri on oikeuskanslerinviraston päällikkö.
Perussäännökset oikeuskanslerin asemasta ja tehtävistä ovat Suomen perustuslaissa. Yksityiskohtaisia säännöksiä oikeuskanslerin tehtävistä on annettu laissa valtioneuvoston oikeuskanslerista,
asetuksessa oikeuskanslerinvirastosta sekä oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä.
Tasavallan presidentti nimittää oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin sekä tämän sijaisen
Edellinen Oikeuskansleri Nikula oli itse ehdolla valtakunnan oikeuteen.
Pitäisi olla puolueista ulkona oleva juristi Oikeuskanslerina.
Nikulakin oli Hassin apuri.
Että se siitä sitten.
ESTEELLISYYS
• = virkamies on asiaan, asianosaisiin tai muihin ratkaisun vaikutuspiirissä
oleviin ihmisiin nähden sellaisessa asemassa, että hänen puolueettomuutensa saattaa vaarantua
• Esteellisyyden elementit:
– perusteet esteellisyyden toteamiselle
– toteaminen – menettely, ajankohta
– esteellisyyden vaikutukset
• jäävääminen
• esteellisenä tehty päätös
Esteellisyyssäännösten tavoitteet
• Tavoitteena:
– toiminnan objektiivisuuden takaaminen
– se, että asiat näyttävät ulospäin puolueettomilta
• Muita objektiivisuuden takeita:
– virkamiesten sivutointen rajoittaminen ja lahjoman vastaanottamisen kielto
• Esteellisyysperusteet (HalL 28 §):
– osallisuusjäävi
– intressijäävi
– edustajanjäävi
– palvelussuhdejäävi
– yhteisöjäävi, virasto- ja laitosjäävi
– yleislausekkeeseen perustuva jäävi
mm. palvelussuhdejäävi tarkoittaa
• jos virkamies on palvelussuhteessa tai asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa
• asianosaiseen tai siihen, jolle ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
Jäävi yleislausekkeen perusteella
• jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu
• Esim.
– Toisen asteen jäävit ( =osallistuvat asian käsittelyyn monessa eri vaiheessa, esim. ensin toimielimessä)
Ei ministeri ole virkamies.
Oletuksia taas.
Pitää olla toditettavia näyttöjä.
Huhut ei riitä näytöiksi. Eikä Iltasomien jujut, Ylestä puhumattakaan.
Musta tuntuu, ei riitä
TAJUSITKO !
Ex-pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) jääviysuutisointi ja vaalirahakohu näkyvät oikeuskanslerinvirastossa uudenlaisena ilmiönä. Ministereistä oon tullut jääviysongelmien suhteen jopa yliherkkiä väistelijöitä esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen rahojen jakamisen suhteen.
– Monet virkamiehet ja valtioneuvoston jäsenet menettelevät eri tavalla, kuin mitä he olisivat menetelleet vanhassa systeemissä, oikeuskanslerinvirastossa 25 vuotta työskennellyt valtioneuvostoasioiden päällikkö Risto Hiekkataipale sanoo Uudelle Suomelle.
– Tämä aika on lisännyt herkkyysastetta, ja voi sanoa että tietyssä määrin yliherkkyysastetta.
Vanhalla systeemillä Hiekkataipale tarkoittaa aikaa ennen vaalirahakohua ja keskustelua Vanhasen esteellisyydestä päättää Raha-automaattiyhdistyksen varojen jaosta. RAY-rahoja päätyi Nuorisosäätiön kautta hänen omiin vaalikampanjoihinsa.
Hiekkalinnan mukaan yksi esimerkki jääviysyliherkkyydestä on näkynyt Raha-automaattiyhdistyksen varojen jakamisessa Vanhas-kohun jälkeisinä vuosina.
– Tiettyä käymistilaa on ollut. On pitänyt olla tarkkana, että oletteko te oikeasti esteellisiä vai ette, Hiekkataipale sanoo nimiä mainitsematta.
– Pahimmillaan tilanne voi olla se, että valtioneuvostossa pitää olla viisi päätöksentekijää, joita ei sitten löydykään. Jos ei ole esteellinen, niin silloin ei saa ilmoittautua estelliseksi, Hiekkalinna kertoo korostaen, että tällaiset tapaukset ovat olleet täysin yksittäisiä.
Ennen vaalirahakohua valtioneuvoston jäsenet miettivät itse tykönään jokaisessa asiassa, ovatko he esteellisiä. Hiekkataipale huomauttaa, että nykyäänkin vain henkilö itse voi tietää omat sidonnaisuutensa, ja että onko hän esteellinen jossain asiassa.
– En tiedä oliko vanha tapa menetellä oikein vai väärin. Esteellisyyden pitää olla oikeudellisesti aito asia, ja asiat pitää saada ratkaistua.
Jääviys- ja esteellisyyskyselyitä tulee oikeuskanslerinvirastoon eniten silloin, kun hallitus muodostetaan. Hiekkalinnan arvion mukaan kysymyksiä tulee ministereiltä ja virkamiehiltä useita kymmeniä viikossa. Kun hallitus on iäkkäämpi, voi olla että niitä ei tule kuin muutama viikossa.
Kysele, katsele, kuuntele, OPI JA OMAKSU
Ministeri ei ole virkamies. Virkavirhettä ei edes ole ministerillä.
Demokratiassa ministerin ainoa mahdollinen vastuunotto voi olla yksinomaan eroaminen. Muuta vastuunottoa luottamustehtävän hoitaminen ei tunne.
Ministerin tehtävä ei ole virkamiehen tehtävä, josta voidaan erottaa ainoastaan, mikäli näytetään toteen tapahtunut virkavirhe. Tällöinkin virkamiehen esimies voi käyttää harkintaa ja virkavirheiden virheellisyyden määrittelyssä on aste-eroja.
Ministerin tehtävä on luottamustehtävä, johon valtuutus on tullut kansalta. Demokratia toteutuu vain silloin, kun kansan antamaa valtuutus kattaa tehtävän onnistuneen hoidon kriteerit. Mikäli tehtävää ei onnistuta hoitamaan hyvin, täytyy ministerin kyetä ottamaan siitä vastuu ja se vastuu on eroaminen. Muuta vastuuta ministerillä ei ole huonosta hoidosta.
Oikeudenkäyntimenettely
Valtakunnanoikeudessa voidaan nostaa syyte virassa tehdystä rikoksesta valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä, jommankumman korkeimman oikeuden jäsentä tai, tietyin rajoituksin, tasavallan presidenttiä vastaan.
Ministeriä vastaan syyte voidaan nostaa, mikäli tämä "tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti". Tämä tarkoittaa, että syytekynnys on tavanomaista korkeampi ja edellyttää jo selkeää lainrikkomusta. Tasavallan presidenttiä vastaan syyte voidaan nostaa ainoastaan, mikäli rikos on maanpetos- tai valtiopetosrikos tai rikos ihmisyyttä vastaan. Muista tasavallan presidentin virkarikoksista rikosoikeudellisen vastuun kantaa asian hänelle esitellyt ministeri tai virkamies, mikäli hän ei ole jättänyt eriävää mielipidettä presidentin päätökseen.
Syytteen nostamisesta valtakunnanoikeudessa huolehtii eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tämä ottaa asian käsiteltäväksi
1. oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen tekemästä ilmoituksesta
2. vähintään kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen vuoksi tai
3. eduskunnan muun valiokunnan esittämän tutkintapyynnön perusteella
Ennen kuin oikeuskansleri tai oikeusasiamies tekevät ilmoituksen perustuslakivaliokunnalle, heidän on tullut tehdä asiaa valtioneuvostossa käsiteltäessä huomautus päätöksen laittomuudesta ja merkityttää se pöytäkirjaan. Vasta silloin, jos muistutus on jätetty huomiotta, laillisuusvalvoja voi ryhtyä toimenpiteisiin asian viemiseksi perustuslakivaliokuntaan.
Perustuslakivaliokunta suorittaa asian tutkinnan, mihin se voi pyytää valtakunnansyyttäjän apua, mikäli on tarpeen käyttää tavanomaisia esitutkinnallisia keinoja. Tutkinnan kohteena olevaa henkilöä on välittömästi tutkinnan alettua kuultava ja hänelle on varattava tilaisuus antaa lausunto kaikesta tutkinta-aineistosta ennen perustuslakivaliokunnan päätöksen tekemistä.
Kun tutkinta on suoritettu, perustuslakivaliokunta vie asian eduskuntaan, joka voi päättää syytteen nostamisesta tavanomaisella enemmistöpäätöksellä.
Laillisuusvalvojia, oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä, vastaan nostettava syyte nostetaan kuten ministeriä vastaan, mutta syytekynnys on tavanomainen. Sen sijaan korkeimpien oikeuksien jäseniä vastaan nostaa syytteen jompikumpi laillisuusvalvoja ilman eduskunnan myötävaikutusta.
Suomessa on suhtauduttu ihmetellen ja joskus jopa naureskelleen Berlusconin itselleen hankkimaan syytesuojaan. Mutta itse asiassa myös meillä ministereillä on vankka syytesuoja, vaikka mainittua termiä ei juuri käytetäkään. Ministereiden syytesuoja ei merkitse täydellistä lainkäytöllistä immuniteettia eli koskemattomuutta, joka kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan diplomaattisille edustajille ja perustuslain mukaan tasavallan presidentille. Ministerin rikos- ja rikosprosessuaalinen asema on kuitenkin suojattu muihin virkamiehiin verrattuna monessa merkittävässä kohtaa.
Tämä ilmenee ensinnäkin siinä, että ministerin virkarikoksia koskeva syytekynnys on huomattavasti korkeampi kuin virkamiehillä yleensä. Normaalisti virkasyytteen nostamiseen riittää, että rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi on olemassa todennäköisiä syitä. Ministerisyytteen osalta syytteen nostamiselle on sitä vastoin säädetty erityisiä edellytyksiä. Perustuslain (PL) 116 §:n mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä (ministeriä) vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin toimessaan selvästi lainvastaisesti.
Erityistä syytekynnystä on perusteltu sillä, että ministerisyytettä ei tulisi käytää esimerkiksi merkitykseltään vähäisten menettelyvirheiden käsittelyyn (HE 1/1998 vp. s. 171). Erityisiä edellytyksiä ministerin rikosoikeudellisen vastuun toteutumiselle on perusteltu poliittisen järjestelmän ja valtioneuvoston toimintakyvyn turvaamisella. Tämä on hieman hämärä perustelu, joka ei sano oikeastaan mitään. Hallituksen esityksen mukaan syyttämiskynnyksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole suojella yksittäistä ministeriä, vaan laajemmin koko valtioneuvoston toimintaedellytyksiä. Se, mitä kyseisellä lausumalla on itse asiassa tarkoitettu, on jäänyt hallituksen esityksen perusteluissa kertomatta.
Hallituksen esityksessä on sivuutettu kokonaan kysymys siitä, miltä ministerin erityinen syytekynnys näyttää kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudellisen tasa-arvon kannalta katsottuna. Juuri tällä perusteellahan Italian perustuslakituomioistuin on kumonnut kahdesti Berlusconin syytesuojan. Erityinen syytesuoja ja virkavastuun erityinen toteuttamismekanismi valtakunnanoikeuksineen ym. kummallisuuksineen on tehnyt ministereistä poliittisesti ja juridesti etuoikeutetun luokan, rälssin, joka nauttii valtiovallan erityistä suojelua.
Suomessa ministerivastuuasioissa omaksuttu erityinen syytekynnys lienee kansainvälisessä vertailussa melko harvinainen. Monissa maissa ministerisyytteen osalta on omaksuttu normaali syytekynnys.
Ministerisyytteiden nostamista ei käytännössä juuri esiinny, mikä johtuu siitä, että ministerit eroavat tehtävästään heti vapaaehtoisesti, kun ovat jääneet kiinni tai heitä epäillään velvollisuuden rikkomisista tai vaikkapa esteellisyydestä.
Jonkkaa vastaan.
Onko Jonkka kommari ?
PL 112 §:n 1 momentin mukaan jos oikeuskansleri havaitsee valtioneuvoston tai ministerin taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Myös oikeusasiamiehellä on vastaava oikeus tehdä huomautus ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Esitutkinnan käynnistäminen on vain perustuslakivaliokunnan harkinnassa, oikeuskansleri voi tehdä ainoastaan PL 115 §:n mukaisen ilmoituksen valiokunnalle.
Joko Jonkka tekemässä presidentistä saman kuin pääministeristä. Perusteet juuri samat.
"POLIITTINEN PELURIKO"
syytetyksi..hassua mutta totta.
Eikai Jonkka laittanut omiaan.
Jonkkaakin nyt kuulustetllaan.
Valiokunnan varapuheenjohtajan Jacob Södermanin mukaan valiokunta haluaa kuulla Jonkkaa, koska Vanhanen kiisti monessa kohtaa oikeuskanslerin havainnot. Muutoin asian käsittely pysyy salaisena, kunnes valiokunta antaa päätöksensä.