Seuraavanlainen s-posti on taitanut unohtua minulta tuoda julkisuuteen:
Date: 30 Jul 2009
From: Westermarck Regina
To: "[email protected]"
Subject: VL: Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen aloituspaikat
"Hei!
Tässä vähän täydennystä Erkki Hietakarin lähettämään viestiin. Opetushallitus laatii kansallisessa viitekehyksessä Mitenna-mallia käyttäen koko maan koulutuksen ennakointisuunnitelman, jonka mukaan n. 1,4 opiskelupaikkaa tarjotaan henkilöä kohti vuosiluokittain riippumatta kieliryhmästä. Kieliryhmittäin on pieniä eroja, esim. ruotsinkielistä yliopistokoulutusta järjestetään suhteessa koko maahan hieman enemmän, tosin osa yliopistokoulutuksesta on vain suomenkielistä tai kaksikielistä. Ammatillista koulutusta ruotsinkielellä tarjotaan suhteessa taas hieman vähemmän kuin koko maassa. Lukiokoulutus mitoitetaan kuntakohtaisesti, jolloin huomioidaan alueellinen tarve ja kysyntä. Ruotsinkielisellä puolella tässäkin kohdin on alueellisia eroja (Uusimaa/Pohjanmaa). Suomessa on myös alueellisesti suuria eroja valittujen osuuksissa, esim. Uusimaa/Kajaani.
Tilastotietoja:
Ruotsinkielisten osuus kaikista valituista:
Yliopisto 10,5 %
Ammattikorkeakoulu 6,2 %
Toinen aste 5,6 %
Yhteensä 6,0 %
(ruotsinkielinen vuosiluokka 16-21 vuotiaita vuonna 2009 on 4 046 (n. 6 % koko maan vuosiluokasta).
Suomenkieliseen koulutukseen hakee vuosittain n. 300 ruotsinkielistä hakijaa peruskoulun jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen. Vastaava luku suomenkielisiä hakijoita ruotsinkieliseen koulutukseen on 220.
Em. lukuihin ei sisälly Ahvenanmaa.
Ystävällisin terveisin
Regina Westermarck
Tuottaja/Producent
Opetushallitus/Utbildningsstyrelsen"
Käsitän viestin siten, että viime vuonna (2009) yliopistopaikoista meni 10,5 % ruotsinkielisille, vaikka ruotsinkielisiä 16 - 21-vuotiaita oli Manner-Suomessa 6,0 %. Tähän tulee lisätä vielä se, että ruotsinkielistä korkeakouluopetusta on liikaa nimenomaan aloilla, joista valmistutaan tehtäviin, joissa on yhteiskunnallista valtaa. On eri asia olla esim. ekonomi kuin eläinlääkäri.
Date: 30 Jul 2009
From: Westermarck Regina
To: "[email protected]"
Subject: VL: Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen aloituspaikat
"Hei!
Tässä vähän täydennystä Erkki Hietakarin lähettämään viestiin. Opetushallitus laatii kansallisessa viitekehyksessä Mitenna-mallia käyttäen koko maan koulutuksen ennakointisuunnitelman, jonka mukaan n. 1,4 opiskelupaikkaa tarjotaan henkilöä kohti vuosiluokittain riippumatta kieliryhmästä. Kieliryhmittäin on pieniä eroja, esim. ruotsinkielistä yliopistokoulutusta järjestetään suhteessa koko maahan hieman enemmän, tosin osa yliopistokoulutuksesta on vain suomenkielistä tai kaksikielistä. Ammatillista koulutusta ruotsinkielellä tarjotaan suhteessa taas hieman vähemmän kuin koko maassa. Lukiokoulutus mitoitetaan kuntakohtaisesti, jolloin huomioidaan alueellinen tarve ja kysyntä. Ruotsinkielisellä puolella tässäkin kohdin on alueellisia eroja (Uusimaa/Pohjanmaa). Suomessa on myös alueellisesti suuria eroja valittujen osuuksissa, esim. Uusimaa/Kajaani.
Tilastotietoja:
Ruotsinkielisten osuus kaikista valituista:
Yliopisto 10,5 %
Ammattikorkeakoulu 6,2 %
Toinen aste 5,6 %
Yhteensä 6,0 %
(ruotsinkielinen vuosiluokka 16-21 vuotiaita vuonna 2009 on 4 046 (n. 6 % koko maan vuosiluokasta).
Suomenkieliseen koulutukseen hakee vuosittain n. 300 ruotsinkielistä hakijaa peruskoulun jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen. Vastaava luku suomenkielisiä hakijoita ruotsinkieliseen koulutukseen on 220.
Em. lukuihin ei sisälly Ahvenanmaa.
Ystävällisin terveisin
Regina Westermarck
Tuottaja/Producent
Opetushallitus/Utbildningsstyrelsen"
Käsitän viestin siten, että viime vuonna (2009) yliopistopaikoista meni 10,5 % ruotsinkielisille, vaikka ruotsinkielisiä 16 - 21-vuotiaita oli Manner-Suomessa 6,0 %. Tähän tulee lisätä vielä se, että ruotsinkielistä korkeakouluopetusta on liikaa nimenomaan aloilla, joista valmistutaan tehtäviin, joissa on yhteiskunnallista valtaa. On eri asia olla esim. ekonomi kuin eläinlääkäri.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on tehdä enemmistöstä vähemmistön palvelija:
- Kieliryhmittäin on pieniä eroja, esim. ruotsinkielistä yliopistokoulutusta järjestetään suhteessa koko maahan hieman enemmän
- Ammatillista koulutusta ruotsinkielellä tarjotaan suhteessa taas hieman vähemmän kuin koko maassa
Ahvenanmaalaisista 2/3 osaa käy lukion jälkeiset opinnot Ruotsissa.
Suomessa tarvitaan ns. positiivista syrjintää, mutta ei suomenkielisiä kohtaan, vaan ruotsinkielisiä kohtaan.
että kaikki koulutus Suomessa perustuu asiantuntijoiden tietokonemalleilla tekemiin ennakointeihin väestöstä, ikäryhmistä, työvoiman tarpeesta ja koulutuksen tarpeesta
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/ennakointi/?lang=fi
mutta sitä ei pystytä ennakoimaan, mikä on ruotsia osaavan työvoiman tarve eri aloille julkisella sektorilla, vaan kaikkien pitää suorittaa virkamiesruotsi ja lisäksi ruotsinkielistä koulutusta pitää olla liikaa.
Ei ihme, että suruja ei ole tarpeeksi palveluammateissa, kuten perushoitajat. Tottakai he menevät parempiin ammatteihin, kun sellainen etuilujärjestelmä on hetä varten luotu.
Suomalaisnuoret pitää sitten pakkoruotsittaa palvelemaan suruja. Yksinkertaista ja kätevää tämä keinotekoinen kaksikielisyytemme, siis suruille.
Pitäähän tuollaisia "perusoikeuksia" puolustaa loppuun asti....