Haluaisitko karhun naapuriksesi?

että karhujen varalta tulisi valtiovallan perustaa erityinen karhukopla.

Viimeisin antamasi vaihtoehto vaikuttaisi varteenotettavalta. Kyseinen haamuarmeija liikkuisi aina otsoon nähden kuolleessa kulmassa karhusuksin, vaaran uhatessa jopa kuuseen.

karhun naapuriksi. Karhulla tuskin on muuta vihollista, kuin ihminen. Ellei niitä sitten saataisi kesytetyksi kotieläimiksi. Siinä vois takkatulen loimussa loikoilla ikioman kotikarhun pehmoisessa kupeessa.

haluaisi. Pysyis vaan noi nykyisetkin korpisaloilla poissa ihmisten takapihoilta. Turvallisempaa molemmin puolin.

kirjoitan minäkin tänne, vaikka vannoin etten, kun näin millaiseksi meno meni.
Karhut on täällä naapureina, se on arkipäivää.
Ystäväni on asunut kahden karhun naapurina jo 50 vuotta ja sanoi et jäljet näkee, ei koskaan otusta itseään.
Kuitenkin hän tietää, että ne kaksi kävelee samoilla poluilla kuin hänkin ;))
Minun lenkkipolkuni yli juoksi susi ja karhu oli tienvieressä kun aamulla pyörällä poljin, piilossa kylläkin, minä en nähnyt, mutta autoilijat olivat nähneet muutaman hetken jälkeen, menossa haaskalle.
Ilves oli muuan aamu, tuossa pellon päässä, luulin ensin kultaiseksi noutajaksi ;))
Luonto on ja elää, jollei siltä viedä edellytyksiä, ei se ihmistä häiritse, vaan väistää.
Suomessa, jos missä pitäsi olla pitkä perinne, luonnonkanssa toimeen tulemisesta...

on aika lähellä asustellutkin, kuljeskellut jäljistä päätellen. Koira joskus karkaili ketjun kanssa naapurikyliin, ehkä sitä pelotti ihan oikeasti, vai liekkö narttujen perään oli vallan :)

pelottaisi jos tietäisin karhun asustelevan lähipiirissä. Siellä missä karhuilla on tilaa, saloilla ja suurissa metsissä...siellä niistä tuskin on haittaa kenellekään, mutta entäpä kun reviirit käyvät vähiin ja ruoka, kun karhun on tultava ihan ihmisasumusten kupeeseen. Näinähän jo jossainpäin maatamme on käynyt.

Tavoistani poiketen en kommentoi jokaista kirjoitusta erikseen, koska en oo vähäisimmässäkään määrin karhuasiantuntija. Heillä jotka karhuja ovat kohdanneet tai aistineet niiden lähelläolon, on ehkä vähän luonnollisempi suhtautumistapa karhuihin kuin meillä jotka emme vielä lähipiirissämme karhuhavaintoihin ole törmänneet.

Eikä siitä karhusta taida kovin äkkiä tulla lemmikkiäkään :)

Keskisuomessa kun asuin keskellä korpea, siellä kyllä karhukin joskus tallusteli mun marjamaillani.
Kerran olin pihalla kissojen kanssa kun alkoi julmettu meteli mäen päältä kuulua. Molemmilla kissoilla nousi niskavillat ja hienoinen vihainen murina kuului niiden kurkusta ennenkuin niille tuli kiire sisään.
Siinä sitten perässä menin ja kuistilla istuin aikani ja kuuntelin sitä metakkaa kun rymisteli siellä.
Oli sitten mennyt naapurin pellon laitaan meiltä, siellähän lähin naapuri oli kilometrin päässä, joten kyllä se karhu oli koska heillä oli ihan näköyhteys siihen.

Muttei sitä usein tapahtunut ja kyllä senkin jälkeen kissojen kanssa marjassa siellä kuljettiin.