Hesarissa nimimerkki kukkahattutäti kirjoittin näin: "Keskustelua lukiessa ei voi kuin ihmetellä ihmisten ymmärtämättömyyttä. MIten on mahdollista, ettei ruotsinkielisen väestönosan kulttuuria ja kieltä tunneta paremmin? Tämä osoittaa, miten heikosti nykyisin valtaväestönä ja itseään parempana kansanosana pitävä umpisuomenkielinen oman taustansa ja historiansa tuntee.Hyvin lyhyenä kertauksena keskeiset pääkohdat:
- Ilman ruotsinkielisiä suomalaisia ei olisi suomenkieltä. Suomenkieli kirjoitettiin ja otettiin käyttöön nykyisessä tunnetussa muodossaan ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten keskuudessa.
- suomalainen kulttuuri on suomenruotsalaista kulttuuria. Ne ovat yhteinen ja erottamaton osa toisiaan. Yritäs vaikka nimetä yksi 1800-luvun yksinomaan suomenkielinen kulttuurivaikuttaja! Vielä nykyäänkin kulttuurialalla (pienet palkat ja epävarma työ) on poikkeuksellisen paljon ruotsinkielisiä suomalaisia.---"
Kokevatko suomenkieliset mielestänne itsensä paremmiksi? Nähdäkseni suomenkieliset vain tunnustavat sen, että suomalaiset ovat erilaisia ja kaksikielisyys yhdistelmällä suomi ruotsi ei kuulu jokaisen suomalaisen tavoitteisiin eikä identiteettiin. Ja samalal suomenkieliset ovat todella harmissaan siitä tavasta, jolla heitä kohdellaan kuin alaikäisiä - jonkun on päätettävä jopa heidän lastensa kielitaidosta vastoin heidän omaa kokemustaan siitä, mikä on suomalaiselle tärkeää.
Suomen kieli oli vähällä näivettyä Ruotsin vallan aikana - Porthan uskoi sen katoavan ja vielä Lönnrot pelkäsi, ettei siitä kehity koskaan kieltä, jolla voisi puhua tieteistä ja hoitaa hallintoa. Suomen kielen säilyminen ei ollut ruotsinkielisen enemmistön ansiota -hehän laittoivat suomelle kampoihin minkä ehtivät ja väittävät yhä, että historian fennomaanit, jopa Snellman, vain lipoivat venäläisiä omaa etuaan tavoitellen.
Emmehän me sano, että ilman saksalaisia munkkeja ei olisi eestin kieltä. Kyllä kieli on olemassa ja elää nimenomaan sitä äidinkielenään puhuvien ansiosta. Luterilaisuus vauhditti kansankielien saattamista kirjoitusasuun ja työ jäi kirkkojen paikallisille työntekijöille, jotka taas olivat usein itse toiskielisiä. Suomen kieli ei ole lahja ruotsalaisilta, vaikka sen kirjakieli Ruotsin vallan aikana ja Ruotsin kuninkaan toimesta luotiinkin.
Suomenruotsalainen kulttuuri on osa suomalaista kulttuuria, ei toisin päin. Ihan mukavia kulttuurieroja on maamme sisälläkin. Suomenruotsalaisuus on eräänlainen siltakulttuuri suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä - hieno homma, mutta ei se kaikkein oleellisin osa suomalaisuutta, muille kuin suomenruotsalaisille.
Oikeasti ihmetyttää ihmisten ymmärtämättömyys ja tietämättömyys suomalaisuuden tarinasta läpi historian tähän päivään ja tähän monikielistyvään kansankuntaan, jonka yhteisenä tekijänä on kuitenkin suomen kieli.
- Ilman ruotsinkielisiä suomalaisia ei olisi suomenkieltä. Suomenkieli kirjoitettiin ja otettiin käyttöön nykyisessä tunnetussa muodossaan ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten keskuudessa.
- suomalainen kulttuuri on suomenruotsalaista kulttuuria. Ne ovat yhteinen ja erottamaton osa toisiaan. Yritäs vaikka nimetä yksi 1800-luvun yksinomaan suomenkielinen kulttuurivaikuttaja! Vielä nykyäänkin kulttuurialalla (pienet palkat ja epävarma työ) on poikkeuksellisen paljon ruotsinkielisiä suomalaisia.---"
Kokevatko suomenkieliset mielestänne itsensä paremmiksi? Nähdäkseni suomenkieliset vain tunnustavat sen, että suomalaiset ovat erilaisia ja kaksikielisyys yhdistelmällä suomi ruotsi ei kuulu jokaisen suomalaisen tavoitteisiin eikä identiteettiin. Ja samalal suomenkieliset ovat todella harmissaan siitä tavasta, jolla heitä kohdellaan kuin alaikäisiä - jonkun on päätettävä jopa heidän lastensa kielitaidosta vastoin heidän omaa kokemustaan siitä, mikä on suomalaiselle tärkeää.
Suomen kieli oli vähällä näivettyä Ruotsin vallan aikana - Porthan uskoi sen katoavan ja vielä Lönnrot pelkäsi, ettei siitä kehity koskaan kieltä, jolla voisi puhua tieteistä ja hoitaa hallintoa. Suomen kielen säilyminen ei ollut ruotsinkielisen enemmistön ansiota -hehän laittoivat suomelle kampoihin minkä ehtivät ja väittävät yhä, että historian fennomaanit, jopa Snellman, vain lipoivat venäläisiä omaa etuaan tavoitellen.
Emmehän me sano, että ilman saksalaisia munkkeja ei olisi eestin kieltä. Kyllä kieli on olemassa ja elää nimenomaan sitä äidinkielenään puhuvien ansiosta. Luterilaisuus vauhditti kansankielien saattamista kirjoitusasuun ja työ jäi kirkkojen paikallisille työntekijöille, jotka taas olivat usein itse toiskielisiä. Suomen kieli ei ole lahja ruotsalaisilta, vaikka sen kirjakieli Ruotsin vallan aikana ja Ruotsin kuninkaan toimesta luotiinkin.
Suomenruotsalainen kulttuuri on osa suomalaista kulttuuria, ei toisin päin. Ihan mukavia kulttuurieroja on maamme sisälläkin. Suomenruotsalaisuus on eräänlainen siltakulttuuri suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä - hieno homma, mutta ei se kaikkein oleellisin osa suomalaisuutta, muille kuin suomenruotsalaisille.
Oikeasti ihmetyttää ihmisten ymmärtämättömyys ja tietämättömyys suomalaisuuden tarinasta läpi historian tähän päivään ja tähän monikielistyvään kansankuntaan, jonka yhteisenä tekijänä on kuitenkin suomen kieli.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaikuttaa maksetulta tai jopa jonkin sortin svekoprovolta, jolloin lehden toimituksen kannattaisi kiinnittää
huomiota kirjoitusten sisältöön ennen kuin he julkaisevat kaikkea luokatonta roskaa.Kyseisessä "kukkahattutädin" kirjoituksessa oli monia puolitotuuksia ja jopa suoranaisia valheita kuten väite, jonka
mukaan suomenkielinen kulttuuri on vain yksi osa suomenruotsalaista kulttuuria, vaikka asia on täysin
päinvastoin.
Nyt joku surusveko väittää oikein lehdessä, että ruotsalaiset "keksivät ja ottivat käyttöön suomen kielen"!
Voe hyvä tavaton sentään tuota svekoilua! Eikö MITÄÄN rajaa väitteillä enää ole?
Siis, että kun joku alkoi ensimmäisenä rustata jotain alkeellista paperille, niin se olisi kielen keksimistä ja jopa käyttöönottoa?
Että ennen tuota "suurtapahtumaa" suomalaiset eivät olisi käyttäneet kieltään? Ja ihan kuin suomi tai joku muu kieli joskus keksittäisiin jonkun henkilön toimesta?
Suomalaiset ovat vuosituhansia laulaneet kalevalaisia loistavia runojaan ennen kuin ruotsalaisuutta oli edes olemassakaan!
Kirjoituksessa toistetaan valloittajan historiankirjoitusta joka väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista.
Kirjoittaja ei ymmärrä edes mitä tarkoittaa SAAMINEN. Saaminen tarkoittaa että toinen antaa eli LUOPUU jostain toisen hyväksi. Jos Suomi on saanut jotain Ruotsista niin Ruotsin olisi pitänyt luopua jostain, mitä Ruotsi ei todellakaan ole tehnyt.
Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä kopioimalla sen Ruotsista. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamme, josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.
Emmekö olisi kyenneet omaan sivistykseen omilla avuillamme? Me olisimme saaneet sivistyksen aivan samalla tavoin kuin ruotsalaisetkin saivat sivistyksen saksalaisilta. Me emme aio alistua ottamaan ruotsin kieltä omaksemme, vaikka ruotslaiset alistuivat ottamaan kielen saksalaisilta.
Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.
M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "
Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "
Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.
Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas eväsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle. Tämän takia haluamme päättää omista asioistamme tästä aina eteenpäin.
Lainaus:
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”
Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
"Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin." Lainaus loppu: