Voi paska ja piste ja aamen. Näin se vaan on, eikös olekin?
Johtuu ihan turhien välipalojen napsimisesta joka toisessa välissä, että jaksaa pyörittää tylsää arkea... lapsia pieniä kaksi...
Johtuu ihan turhien välipalojen napsimisesta joka toisessa välissä, että jaksaa pyörittää tylsää arkea... lapsia pieniä kaksi...
Vastaukset 20
Vanhimmat
sulla. Mutta lisääppä liikuntaa ja juokset kauppamatkat, ja käyt kuntosalilla ja muista syödä herkkuja vähemmän,
Kyllä se siitä sitten alenee tai mene laihdutus kursseille, siellä on hyviä tuloksia nopeasti.
Mulla on hyvä onni kun olen aina ollut laiha. Kun ootin lapsia lihoin vain 5 kg per lapsi, ja ne kilot jäi sairaalaan ja oli lapsen paino.
Nyt painan neljän lapsen jälkeen 45 kiloa ja vaikka söisin mitä ei tule lisää.
Olen ollut myös koti äiti.
Mutta tsemppiä sulle, ja muista herkut pois ja likkuntaa lisää, aikaa sulla on kun olet kotona.
kaks lasta..ennen ekaa painoin 62kg ja nyt kun toinen on reilu 1v. painan 78kg..että ihan kiva..perso olen makealle, ihan liian perso mutta minkäs teet...kahvin kanssa pitää aina olla "jtn hyvää" ihan vaan siitä kahvittelun ilosta..ja iltasin pitää "rentoutua jonkun herkun merkeissä"..nyt olen alottanu jumpan, yritän käydä muutaman kerran viikossa ainakin..oon myös ostanu pyörään peräkärryn ja unohtanu auton, että tulis liikuttua enempi...mut ei kyl oo vielä lähteny kiloja...raskas työ vaatii näes raskaat huvit ja "koska olen tänään pyöräilly 25kg pyörän takana niin olen ansainnut tän kermapullan eikö niin?"...argh...kerran onnistuin olemaan kuukauden karkkilakossa mut kah, kun kk oli ohi niin "nyt palkitsen itseni tällä suklaalevyllä" ja piru oli siis irti jälleen...kiva miehenkin katsoa kun tyyppi vaan paisuu :)
iso onkin, ulko ovesta ei mahu ellei joku työnnä sitä, ja sisälle sama juttu vetää pitää. Rappuset on hankalat, seitsemäs kerros, sinne on kävelemistä, hissi kun ei kanna yli 270 kilosia. Ei nainen uskalla, ettei joudu pika kyytiin alas... Saunassa natisee lauteet, ja mies hyppää taskuun kun kaupaan menee.
kotiäitinä sain laihdutettua 69kilosta 53 kiloon..,nyt töissä kun käyn taas ei ole aikaa liikunnalle, ja salille,koska haluan vapaa aikani lapsen kanssa viettää..harmittaa kun harrastukset jäi sinne äippälomalle :/
Ala vähähiilariselle ruokavaliolle, niin välipalahimo jää pois tykkänään. olen ollut nyt kuukauden vhh:lla ( lääkäri Antti Heikkilän ohjeiden mukaan) ja olen laihtunut kuusi kiloa näkemättä nälkää, koko ajan on kylläinen olo. Saa herkutella mutta sokerit, pastat, potut, riisit, oluet, leivät pois. Ei ole nälkä eikä tule verensokeripiikkejä.
Tuhannet on parantuneet diabeteksestä näin ja laihtuneet kymmeniä kiloja. Katso tuonne laihdutus-osioon vhh-ruokavaliopalstalle, siellä on kyllä paljon häiriköitä mutta asiaakin. Samoin käy katsomassa karppaus.infosta, mitä ihmiset hyötyy vhh-systeemistään.
Katso myös akuutti tv2:lta huomenna, niin saat lisäinfoa.
Aloin vaan miettimään et miten käy sitte ku ton kuurin lopettaa, tuleeko paino takas? Mun mielestä se ei ole välttämättä kovin terveellisiä tommoset dietit, niitä ei ole kuitenkaan pitkällä aikavälillä tutkittu että mitä ne aiheuttaa elimistölle joskus myöhemmin. Elimistö tarvii kuitenkin toimiakseen hiilareita ja muitaki rasvoja, vitamiineja ja kuituja joita esim. leivästä saa.
Mun mielestä liikunnan lisääminen ja herkkujen vähentäminen on se tervellisin ratkaisu. Mut hei jokainen tyylillään, kyllä omassaki kaveripiirissä on niitä jotka on vhh-dietillä ja onhan ne laihtunu paljoki. Mainitsit myös diabeteksestä paranemisen, tarkotit varmaan 2 tyypin diabetestä, ainaki toivon niin?
Mut tämä on vaan mun mielipide...
Minä aloitin parisen viikkoa vähähiilarisen dietin. Jätin pois juuri leivät, pastan, perunat, sokerit, riisit.
Ensin tuntui ihan hyvältä, mutta toisella viikolla alkoi huippaamaan. Teen sentään keskiraskasta ruumiillista työtä. Lopulta nojailin seiniin ja roikuin kiinni milloin missäkin, kun silmissä musteni.
Pari päivää sitten aloitin syömään taas ruisleipää ja täysjyväpastaa ja riisiä. Olo on ollut paljon parempi. Tulin siihen tulokseen, ettei kaikkea hiilaria voi jättää pois. Ainakin oma elimistöni tarvitsee niitä.
Pitäisi olla tarkkana, kun puhutaan vhh-ruokavaliosta ja siitä miten se tehdään oikein. Ei missään tapauksessa saa jättää hiilareita kokonaan pois, pitää vaan katsoa, että ne ovat muuta kuin tärkkelystä, joka on insuliinin paras erittäjä ja rasvan varastoija. Netistä löytyy paljon tietoa karppauksesta. anttiheikkilä.com on yksi ja karppaus.info toinen. Ottakaa näistä selkoa tarkemmista periaatteista.
Kun on tottunut syömään huonoja hiilareita, viljaa, perunaa, leipää ja kaikkea teollista roskaa, kestää tietenkin muutaman päivän, kellä yksi päivä kellä viisi, ennen kuin elimistö tottuu polttamaan rasvaa ja haima ja maksa toipuu. Nestettä lähtee paljon ensi alkuun. Pitää syödä mahdollisimman paljon rasvaa, vaikka se oudolta tuntuukin. Huonot hiilarit pois jättämällä ei tule nälkä, ei huimaa eikä tule muuta kuin terveyttä ja läski palaa. Tietenkin, jos palaa syömään entiseen malliin heikkolaatuista ruokaa ja jauhosokeriperunaroskaa, lihoo takaisin. Jos karppaamisesta tulee huono olo, niin selitys on siinä että karppaa väärin ja syö liian vähän. Ottakaahan asioista selvää. Karpaaminen on ihan elämäntapa koska sillä pysyy terveenä. Joskus voi ottaa tietty hiilaripäiviä, muttei niillä kannata terveyttään tuhota ja kehittää itselleen diabetesta. Se tulee salakavalasti.
Mutta ei minulla ole ketään, kuka kädestä pitäen neuvoisi mitä syödä.
Voihan tuo toimiakkin, mutta näin ominpäin meni ihan pieleen.
En ole muuten KOSKAAN elämässäni syönyt mitään "teollista roskaa" enkä edes karkkeja, olen aina rakastanut omalla maalla kasvatettuja vihanneksia, ja sen lisäksi syön kanaa, kalaa, ruisleipää, täysjyväpastaa, laadukasta riisiä. Silti olen lihonnut, ja tavoitteena olisi vähentää ainakin kahdeksan kiloa.
Ei minullakaan ole ollut elämässäni koskaan ketään, joka neuvoisi asioita "kädestä pitäen" ja silti olen oppinut ja omaksunut asioita, joskus erehtymällä ja kantapään kautta. Jos etsisit tietoa ensin netistä, kun sitä pursuu joka puolelta. Miksi ihmeessä jonkun pitäisi kädestä pitäen neuvoa, jos olet aikuinen? Oma aktiivisuus on kunnon ylläpitämisessä ja ruokavalion noudattamisessa aika olennainen asia, eikä se, että joku vahtii vierellä mitä saa syödä ja mitä ei. Minua keski-ikäisenä vähän ihmetyttää tämä nykyinen uusavuttomuus, jossa pitäisi olla joku ohjaaja paikalla joka asiaa osoittelemassa ja neuvomassa, eikä nuorempi sukupolvi osaa tehdä juuri mitään.
Ei kai hyvänen aika sinulla ole kotona joku ohjaaja paikalla sanomassa miten keität kahvin ja miten keität puuron? Ei se vhh-ruokavalion noudattaminen ole mitenkään sen kummempaa, kunhan ottaa perusperiaatteet selville. Tuossa tuli edellä muutama linkki josta voi hankkia lisätietoa. Lainaa kirjastosta vaikka Antti Heikkilän kirjoja tai Annika Dahlqvistin oppaita, joissa asia neuvotaan juurta jaksain, jolloin yksinkertainen periaate sisäistyy. Ei tämä mitään kvanttifysiikkaa ole vaan pelkästään huonojen hiilareiden totaalista välttämistä. Laihtuu itsekseen.
Vhh ei ole dieetti vaan ELÄMÄNTAPA ja sitä ei lopeteta niinkuin painonvartijoiden ym. humbuukkihommat (joita läskit mammat paljon harrastaa) Ja vhh:ssa nimenomaan syödään rasvaa ja kuituja saa enemmän kasviksista kuin vaasan ruispaloista joita läskit mammat kaupasta kantaa. Huomaa taas että äitiys todella taannuttaa ihmisen kun ei ole aikaa sivistää sen verran itseään että älyäisi tällaiset. Katsokaapa sellanen leffa kuin idiocrazy..seems like we are already there..
no enpä tiiä. kyllä se oli raskaus (tai siis oma hölmöys) mikä miut lihotti. Ennen ekaa raskautta paino 56kg, synnytyksen jälkeen 7l5kg. VOI LUOJA ETTÄ OTTI PÄÄHÄN! hyvät arvethan siitä jäi ku niin paljon paisu. toisessa raskaudessa alkupaino 64, synnytyksen jälkeen 74, nyt 6kk myöhemmin paino 63kg. pari kiloo jos vielä lähtis ni ihan jees, mutta alan vaan olla niin täynnä tätä paino hössötystä että välillä tuntuu että elämä olis helpompaa ku olis suosiolla satakilonen! Oon niin kova herkuttelija ettei oo tosikaan. Mut salilla ku aloin käydä ni rupesin ekaa kertaa elämässä nauttii liikunnasta :) että ehkäpä tämä tästä iloks muuttuu.
siis 75 kiloo tietysti eikä seittemääsataa... hih :D
Vaan oma laiskuus ja se että syö liikaa ja väärin! Enpähän ole ainakaan minä lihonut grammaakaan vaikka kotiäitinä olen ollut 5 vuotta... Raskauskilot myös lähteneet nopeasti, ilman laihdutusta, kun syö normaalisti. Raskauksia ollut kolme. 164cm/50kg nyt, kuten myös ennen raskauksia olin.
Itse en ole edes kotiäiti ja siltikin kamppailen ylipainon kanssa. Nuorena ei ollut ylipaino- ongelmia kun oli aina liikenteessä ja unohti syömisen mutta näin keski- iässä tahtoopi käydä niin että ainoa asia mitä ei unohda on syöminen ja sohvan vetovoima vetää eniten. Tosi asia ylipainoon on laiskuus ja syö liikaa vaikka kuinka ja mitenpäin koittaisi selitellä syyn olevan jossain muussa kuten aineenvaihdunnassa, lääkkeissä ja missä lie mitä nyt sattuukaan keksimään. Eihän se aineenvaihduntakaan toimi jos ei liiku.
Mielestäni ei se kotiäidin lievä paisuminen ole kuitenkaan mitään hälyttävää vaan ihan jopa normaaliakin, vaan sitten vasta pitää olla huolissaan jos tarvitsee jo kaksi tuolia alleen, huonekalut alkavat hajoomaan alleen eikä hissiin mahdu ja mieskin näyttää hiireltä. Kaupassa näin kotiäidin joka oli selvästi syönyt koko perheensä eväät.
Sikäli eri juttu, että olen sijaisäiti enkä näiden lasten oma äiti. Raskausajan lihomisia tms ei siis minun kohdallani ole, vaan ihan pelkkä elämänmuutos toimistotyötä tekevästä kotiäidiksi. Ja minä olen laihtunut puolessa vuodessa yli 10 kiloa kiinnittämättä asiaan minkäänlaista huomiota!
Lasten kanssa tulee liikuttua huomaamattaan koko päivän, ulkona ja sisällä, ja osaltaan tietysti oheishommat kuten pyykinpesut, kokkailut, siivoilut ja sen sellaiset lisäävät hyötyliikuntaa. Ennen istuin 8 tuntia toimistotuolissa ja sen päälle pari tuntia bussissa työmatkalla, nyt on hyvä jos ehdin päiväkahvin istuen juoda. Säännöllinen elämänrytmi ja ruoka-ajat - jolloin todella syödään eikä närpitä - pitävät aineenvaihdunnan ilmeisesti paremmin toiminnassa kuin samassa asennossa tietokoneen ääressä kyhjöttäminen ja lounaiden korvaaminen kahvilla ja parilla suklaapiparilla.
moni käyttää kotiäitiyttä tekosyynä lihomiselle, kun ei osaa pitää herkkuja poissa suustaan.'moni syyttää myös parisuhdetta siitä että lihoo.
tekosyitä.
se on itsestään kiinni mitä suuhunsa laittaa ja kuinka usein.
itse olen ollut kotiäitinä 5v ja en ole lihonut yhtään. aloi lihoamaan vasta kun loeptin tupakan polton 3.5kk sitten, ja painoa on tullut tasan 4kg lisää mitä ei edes huomaa kun olen ollut aina hoikka.
eli moni myös käyttää tekosyynä sitä että on lopettanut tupakoinnin ja "pitää saada käsille tekemistä".
hohhoijaa.
lihominen on ihmisen oma syy! (harvoin syynä sairaus)
Mulla taisi käydä toisin päin. Lapset kun syntyi, niin en ole paljon ehtinyt sen jälkeen ruokaa suuhuni laittaa. Syön varmasti kaikkein vähiten meidän perheestä. Meillä ainakin niin vilkkaat pojat, että jo heidän hoitamisensa käy kovasta liikunnasta. Nooh, pysyypähän kroppa kunnossa.
Kaksoset tuli muutama vuosi sitten.
ps: äipän mitat nykyään 162,5cm, 50kg.
Minä syön kyllä hyvin ja paljon, ja välillä herkuttelen runsaastikkin. Mutta: Niihin kotiäidin hommiin kuuluu siivous ja jokapäiväinen ulkoilu, plus että käyn lasten kanssa uimassa, niin aika paljon saa niitä herkkuja naamaansa mättää että saa itsensä lihomaan! Eri asia tietysti jos ei tee muuta kuin makaa sohvalla ja mussuttaa pullaa, miehen tehdessä kaikki kotihommat, mutta se onkin sitten jo puhdasta laiskuutta, ja laiskuus kyllä lihottaa!
voihan räkä :S
en jaksanut lukaista noista välissä olevia tekstejä, että varmaankin on nää perusjutut jo sanottu, mut sanonpa ne nyt kuitenkin!
lisää liikuntaa ihmeessä, kävele sinne kauppaan ja postiin auton sijaa, kaiva se fillari varastosta ja lähde muksun / muksujen kanssa polkemaan hetkeksi, mene lapsen / lasten kanssa sinne hiekkalaatikolle ja pihalle kattelemaan mitä mielenkiintoisempia kiviä (?) ym :D
sanoisin kauheen mielelläni, että jätä välipalat, mutta no, itse olen ainakin tosi perso ruoalle yleensäkin ja jotain pientä tulee haukattua kerran tunnissa vähintään. Silti olin vain 50kg (nyt raskaana ja luonnollisesti enemmän :).
mutta siis joo, mitä mä meinaan ni yritä saada siitä liikkumisesta hauskaa. Ite en oo koskaan liikunnasta pitänyt, mutta lasten myötä tullut juostua niiden kanssa ulkona ja pitkin asuntoakin, kyllä siinä touhutessa helposti kilot karisevat. Ja no, otinpa sitten koirankin kun ajattelin, että tulisi pakollakin lähdettyä sitten huonompanakin päivänä vähän pihalla käymään.
Sitten, minen tiedä noista ravintojutuista oikein mittään, mutta joskus luin jostain että perunat, pastat, makaroonit ym pois jättäessä laihtuisi kanssa kivasti (olettaen siis että muuten syö fiksusti), oletko kokeillut? (hiilarit?)