Niin on nyt pakko kertoa yleisesti tästä nykysysteemistä vähän karkeammin vaikkei tästä nyt mitään hyötyä kenellekään ole. Eli olen toilaillut erinäisistä syistä pari vuotta sitten n.60000e velat ja pari kertaa velkaneuvojalla käytyä sain neuvon kierteen katkaisuun ja annoin kaikki mennä ulosottoon. Kohtapuolin olen hakemassa tämän velkaneuvojan kanssa velkajärjestelyyn ja olen nyt noin vuoden maksellut ulosottoa vajaa 10000e palkoista. Olen enemmän kuin valmis hoitamaan kaikki rästit MUTTA ulosotto on noin 3kk sitten kaivanut jonkun pykälän missä olen joutunut maksamaan yli 50% nettopalkasta n.1850e nettotuloista. Elatusmaksut ovat ajan tasalla kuukauden kuluttua ja se oli se syy rosvoulosottoon ja edelleen MUTTA kun rupean maksamaan elareita itse hyvittää ulosotto elarit suojaosuudessa joka käytännössä tarkoittaa n.50e vähemmän uo:ta eli aivan liikaa taas viedään. Eli vaikka olen hyvässä työssä ja työnäkymät hyvät niin jos velkajärjestely ei onnistu ja joudun maksamaan lähes 50% tilistä (netto) uo elarit niin eikai sitä millään pärjää ainakaan henkisesti. JA toisaalta jos pääsisin velkajärjestelyyn niin kokonaispotin pitäisi olla n.600e jolloin jäisi n.1200e normaaliin elämään mikä olisi kohtuullinen tilanne. Eli toisin sanoen todennäköiset vaihtoehdot kerran mokanneelle henkilölle joka todellakin haluaa päästä veloista eroon on joko romuttaa ajatus velkojen maksamisesta ja heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi (täysin mun luonteen vastaista) tai toinen vaihtoehto yrittää päivärahahommiin ihan minne tahansa. Sen verran voin vuoden kokemuksesta kertoa ettei tämän kaverin pää kauaa nykytilannetta kestä.
Ulosoton idea?
sisu hiipuu
121043
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
koko sydämestäni ettet pääse velkajärjestelyyn. Ulosotossa on suojaosuus sitä varten että pystyy jatkamaan normaalia elämään. Ihmisen otettava vastuuta tekemisistään ja ottamistaan lainoista. Asia jonka velkaneuvojat ja muut sosialistit ovat unohtaneet.
En nyt tiedä oliko kommenttisi tarkoitettu piikiksi vai? Asia on nyt kuitenkin silleen että tottakai maksan omat mokat ei huolta, mutta onkai siinäkin jokin järki oltava kuinka paljon kuussa lyhentää? On se sit kiva elää vuositolkulla kirpparikamoilla...ehei. Velkajärjestelyn ainoa hyvä puoli on saada velat pois uo:sta. Muuten se on sitä ihan samaa kituuttamista elareiden takia ja tässähän se ongelma on. Todennäköisesti joudun viemään elarit käräjille kun diiliä ei saada aikaan ja arvaa tuntuuko kivalta maksaa ns. liian vähän omista lapsista vain ja ainoastaan siksi kun virkamiehet tai kuka nyt hyvänsä haluaa liian paljon repiä palkasta. Mutta sanottakoon nyt vain vuoden kokemuksella että jos lähikuukausina asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen siitä että maksan kolmanneksen palkasta uo elarit / velkajärjestely elarit niin lopetan hommat nykyisessä työssä. Olen jo selvittämässä mahdollisuutta häipyä päivärahahommiin ni saisin ko satsin 2-3 vuoden aikana kuitattua. Ja lopuksi voin vain todeta että nyt ymmärrän henkilöitä jotka aikoinaan jättivät työnsä ja antoivat hyvän yhteiskunnan elättää..no hemmetti varmaan saivat vaate / muuhun tarpeelliseen rahaa soskusta (arvaus)
ulosoton idea?
Luulisin sinun jo käsittäneen se: idea on ottaa vihdoin rahat sinunlaisilta sille, jolle ne kuuluvatkin. Sinullakin on olljut ihanriittävän monta mahdollisuutta maksaa rahat takaisin itsellesi sopivalla tavalla, mutta et vain ole kyennyt. Ja nyt ihmettelet, ettei aina homma menekään sinun pillisi mukaan, jossa et kykene sanoistasi pitämään kiinni? Varmasti tuolla asenteella loppuisi takaisinmaksu taas nopeammin kuin gepardi juoksee sinut kiinni.
Paistaa läpi syvä katkeruus,hyvin syvä. sellainen miehen katkeruus joka on kokenut avioeron ja sittemmin velkaantunut ja nyt elää yksin ilman perhettä kovat velat niskassa ja kaiken kukkuraksi elarit päälle.
Asiaa on koitettu ratkaista Ulosotolla mutta onkin selvinnyt että paratiisiksi asiat ei muutu sielläkään.
Tavallaan voin ymmärtää sinua. on aivan selvää että kyseinen tilanne nakertaa sinua sisältäpäin. tilanteesi tuntuu kohtuuttomalta. Sanoisin että jos UO-perinnässä on virhe pyydä siihen oikaisua. jos siinä taas ei ole virhettä niin sinun vaan pitää sitten tulla toimeen tuolla mitä sinulle jää. 1850-50% = 900e siitä elarit en tiedä summaa vaikkapa -300e ja siitten vuokra -500 niin käteen jää 100e elämiseen per kk
Summa on niin mitätön että kyllä tuo on tuskaista. jos sinulla on varma päiväraha työ jossa kova palkka niin sinne vaan 2-3v on lyhyt aika tässä elämässä. jokatapauksessa toivon sinulle voimia ratkaista tilanteesi
Täytyy sen verran kommentoida että minulla viedään enemmän kuin olisi lain mukaan mahdollisuus, syytä siihen en ole saanut sitä kysyessäni. Huollettavia lapsia ei ole ja minulla menee UO:n nyt melkein puolet palkasta.
Niin en tunne Ulosoton systeemejä koska en itse ole ikinä sinne joutunut. toki olen korvia myöten veloissa ja sinne joutuminen ei niin kovin kaukana ole mutta minulla ei ole halua päästää itseäni sinne.
Voisiko toi liki 50% johtua jostakin laskennallisesta jutusta esim se että bruttopalkasta otetaan heti se -30% jolloin netto palkaksi käteen jäävä osuus on vain noin 50%
Pitäisi mennä vain 1/3 osa
Olen itse elänyt lähes neljäkymmentä vuotta työtä tehden ja maksuni maksaen,sitten sattuu sellaista mitä ei pitäisi koskaan tapahtua,joudut maksuvaikeuksiin ja uo-mies ottaa yhteyttä.
Vaikka ulosotosta ei ole pahaa sanottavaa, koska ymmärrän että hekin siellä tekevät työtänsä annettujen lakien ja säädösten mukaisesti, on vaikeaa ymmärtää kanssa ihmisiä jotka asettavat vaikeuksiin joutuneita ihmisiä lähes pahemmiksi kuin sarjamurhaajat kastiin.
Ei kai kukaan tahallaan ajaudu vaikeuksiin,suurimmalle osalle elämän tilanteiden muutokset aiheuttavat ongelmat.
Luottotietonsa säilyttäneet ihmiset eivät voi edes kuvitella miten hankalaa on elää suomessa b-luokan kansalaisena,vielä pahempaa on oppia sen asian kanssa elämään henkisesti.
Ulosotto on viimeinen tapa selvittää velkansa,mutta toivoisin että sille viimeiselle mahdollisuudellekkin annettaisi mahdollisuus saada suoriutua veloistaan ja päästää ihminen ansaitsemaan rahaa joilla voi kuitata velkansa pois,kuka ajattelee asiaa niin että jos ihminen sairastuu henkisesti vaikkapa masentuu taakkansa alle niin ettei kykene työhön ollenkaan,ja silloinhan kukaan ei saa mitään?
Hnkilöt jotka kerskuvat ja antavat mielipiteitään tyyliin "se on aivan oikein sille ,tai mitäs olet elänyt ylivarojesi" eivät ymmärrä laisinkaan koko asiaa ja turha heille on siitä edes puhua ..
En voi ymmärtää että raha,joku paperin pala säätelee ihmisyyden ja elämän tarkoituksen,minne on kadonnut ymmärtämys ,lähimmäisen auttaminen ?
En voi myöskään ymmärtää että nykyisin rangaistaan kovemmalla kädellä sellaista joka on yrittänyt hyötyä taloudellisesti väärin perustein kuin henkilöä joka on riistänyt toiselta hengen tai vahingoittanut toista elävää olentoa!
Kaikki nämä ovat ihmisten itsensä säätelemiä lakeja itselleen,elämän tarkoitus on kadonnut kokonaan ja vaihtunut paperin palan metsästykseksi,kellä paperinpalaa enempi sen hienompi ihminen ,kukahan tätä elämän monopoli peliä lopulta sitten pyörittää??
Valitkaapa omantuntonne mukaan tärkeys järjestykseen 2kpl:tta seuraavista:
1.Lottovoitto 3milj.
2.Hyvä ystävä
3.Terveyttä
4.Onnellisuutta
Tottahan tuo on mitä kirjoitit ja inhimillisyyttä pitäisi olla enemmän mutta kun ei vaan ole. ja silti pitää jotenkin selvitä. on aivan totta että kukaan ei tahalleen järjestä itseään korviaan myöten velkoihin mutta oli syy mikä hyvänsä niin tilanne on sama veloissa ollaan.
Oma velkaantuminen lähti liikkeelle avioerosta, ero oli äärimmäisen kova isku miehelle joka uskoi että ikinä ei eroa tule vaikka pientä kitkaa toki olikin ja lapset itkivät väliin yöt. kun nainen lähti se oli isku kun se vei lapset se oli toinen kovempi isku. nuo aiheutti mielen horjumista siinä määrin että seuraavat noin 2v mentiin todella sumussa ja rahaa meni.
Nyt ollaan sitten tässä tilanteessa että koko omaisuus on mennyt ja tilalla aikaslailla velkaa. en ruikuta en itke ja maksan kaikki velat pois mutta ompahan kova pudotus OKT-perhe elämästä tähän tilanteeseen ja sympatiaa ei kuulu mistään ennemminkin päinvastoin.
Myönnän että katkeruutta on sydämessä exälle ja muillekkin mutta en voi menneille mitään. olen pyyhkinyt elämästäni menneisyyden. elän tätä hetkeä. maksan velkaa käyn töissä.
1. terveyttä
2. 3 miljoonaa
onnellisuutta en osaa edes kaivata sitä ei ole ollut noin 4 vuoteen vaan helvettiä. asiat ei juuri voi paheta kaiken olen jo menettänyt.
hyvä ystävä: hah onko toi pila, onko se syötävää mitä se on? minulla ei ole ollut ystäviä noin 4 vuoteen ja oikeestaan en edes enään halua selvittää elämäntiulannetta kenellekkään. hyvän päivän tuttuja on mm työkaverit se riittänee tällä hetkellä.
"On se sit kiva elää vuositolkulla kirpparikamoilla...ehei."
Siis mitä helkkaria...monet eläkeläiset jotka ovat paiskineet töitä vuosikymmeniä elävät kirpparikamoilla, mahdollisesti lopun elämäänsä. Opiskelijat elävät kirpparikamoilla. Sairastuneet elävät kirpparikamoilla.
Sinä terve töissäkäyvä ihminen olet itse sössinyt asiasi, luultavasti kuluttamalla päättömästi. Sinun kuuluukin elää kirpparikamoilla, että saat maksettua rahat niille joille ne kuuluvat. Mistä ihmeestä tulee tämmöinen kuvitelma että kaikki muka ansaitsevat uuden auton, kotiteatterin, merkkivaatteita ja viikottaiset baari-illat?
Järki käteen.
Jos kerran raha ei ole sinulle tärkeintä, miksi valitat elintason laskua? Sieltä kirpparilta voi löytää vaikka uusia ystäviä, kun vain luovut ajattelumallista jossa entinen OKT:n omistaja ei voi elää kirpparikamoilla.
Asenteessa se vika on, ei rahan puutteessa. Tuliko mieleen että monella on asiat vielä huonommin, eivätkä he silti piehtaroi itsesäälissä ja katkeruudessa? Tämä on valinnan paikka. Joko alat laittamaan asioita kuntoon käyttäen niitä kortteja mitä sulla on, tai sitten luovutat. Jos kuvittelet ettet pysty elämään pienillä tuloilla (vaikka muutkin pystyvät), sitten vaan lisää töitä ja tuloja lisää.
Valintani
1.Onnellisuutta
2.Hyvää terveyttä
3.Hyvä ystävä
4.3milj
Raha ei tuo onnea,elämässä on tärkeintä että voi nauttia asioista joista pitää ja niistä voi nauttia törsäämättä rahaakin,pienelläkin voi tulla toimeen jos elämässä on sisältöä!
En edelleen ymmärrä kuinka toiset tuomitsevat niitä jotka ovat ajautuneet maksuvaikeuksiin,eikö elämässä saa tehdä yhtään virheitä.
Hyvin monelle yllättävä tilanne tulee puun takaa,ja jälkiviisaus on turhaa enää siinä vaiheessa.
Mm. minä olen kuullut että tilanteesihan on täysin oma syysi,mitäs ostit autosi luotolle olisit liikkunut busseilla,niinhän monet joutuvat tekemään...,tai päästit elämäsi tuohon pisteeseen .
Näitä asioita on turha selvittää kenellekkään,koska ihminen ymmärtää vasta kun joutuu itse samaan veneeseen.
Tulevaisuuttaan ei voi ennustaa,ei voi nähdä nurkan taakse ,ja jos voisi uskoisin että uo:ssa olisi puolet vähemmän asiakkaita.
Jos kaikki mitä olet elämässäsi saavuttanut viedään,se syö miestä niin kovin että ihmisarvosi katoaa ja koko elämä tuntuu turhalta ,mutta vaikeudet on koettelemuksia joista selviää ajan kanssa ja niistä muodostuu elämäkokemuksia jotka avartavat silmiä ymmärtää myös toisten vaikeudet.
Ajattelin nuorempana itsekkin niin kuullessani muiden maksuhäiriöistä että onpas tyhmä ihminen ja miksi se on asiansa päästänyt tuohon jamaan,kun asia kilahti omalle kohdalle tunsin katkeruutta,vihaa velkoojiani kohtaan kunnes ymmärsin heidän oikeutensa täysin ja HUOMASIN samalla että elämä ei koskaan ole tasaista,varmana pidetyt asiatkin saattavat muuttua ja oletkin itse luusereiden jengissä,se OPETTAA ymmärtämään.
Naureskelevat ja ivalliset kommentit tietenkin satuttavat,mutta pakko on silloin ajatella etteivät he ymmärrä mitä tekevät,elämä sekoittaa joskus pakan tahdoit tai et!