Beatlesilla (McCartneylla) on hienoja melodioia ja soinuja, mutta eiks ketään edes beatles-fania haittaa että biisit ovat niin SIMPPELEITÄ?
Jotenkin sitä aina kaipaa kunnon vaikeutta ja haastetta, siksi Beatles on viihdettö.
Jotenkin sitä aina kaipaa kunnon vaikeutta ja haastetta, siksi Beatles on viihdettö.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koitappa soittaa ne. Pekka Pohjolallakin oli vähän vaikeuksia.
Naurettavan helppoja soittaa! Koitapa ite soittaa Sibeliuksen viulukonsertto! Et pystyisi vaikka urhaisit elämäsi yritykselle!
..ei haittaa mikään,ei edes se,että SINÄ,olet olet hieman SIMPPELI...
Taidat olla kouluttamaton kirjoitustaidosta päätellen. Jos kävit aikoinaan amiksen tai "elämän koulun" niin älä vihottele, nimittäin lukiokurssit esim. Ressun aikuis-tai Töölön aikuislukiossa ovat kaltaisillesi ilmaisia! ;)
No mitäs mitäs pikkuvirheestä. Sitä vastoin en kuitenkaan ole lainkaan simppeli, kuuntelenkin mm. vaikeeta taidemusaa. Käykö kateeksi?
--olin väärässä..et olekaan SIMPPELI,olet onneton,rakkaudeton ihmisparka;sitä se vaan olikin.Surku.
mutta Mozartiakin on helppo soittaa.Pointti onkin Mossen sävellyksissä keveyden tunteen saavuttamisessa.Beatles taas saavutti omaassa musiikissaan juuri oikean keveyden tunteen riippuen kappaleesta.
Mozartilta löytyy huomattavan haastavia teoksia soittaa, esim. Jupiter-sinfoniaa ei kuka tahansa kapellimestari/orkesteri vedä hyvin läpi. Se finaali on jotakin sellaista, mitä jokaisen Beatles- ja ABBA-fanin pitäisi kuunnella 20 kertaa peräkkäin ennen kuin on tajunnut mistä on kyse.
Mutta ei musiikkia tule rankata sillä perusteella, kuinka helppo sitä on soittaa.
Tarkoitin ettei sinfoniaorkesterissa soittava muusikko vaaranna yöuniaan Mozartin vuoksi.Näin kertoi Helsingin Kaupunginorkesterin viulisti vuosi sitten.Paganini oli ylittämätön virtuoosi muttei säveltäjänä tietenkään Mozartin veroinen.Myöskin Beatles oli omassa sarjassaan ylivoimainen.Mitä oikein vaaditaankaan pieneltä tanssiorkesterilta jonka ruutupaperille rustaamat pienet laulut lähes puolivuosisataa sitten ihmetyttävät vieläkin esim.tämän osaston keskustelijoita.Vastasit jo itse,eli vaikeusaste ei ole rankkausperuste.Montako kertaa itse kuuntelit mainitun finaalin ennenkuin tajusit mistä siinä oli kyse?Onko tuo joku tapa tykästyä johonkin säveltäjään?Kovimmat klasarit linnottautuvat pääasiassa Beethoovenin tai Mozartin taakse.Entä jos olen Beethoovenilainen ,syrjittäisiinkö minua vähemmän kuin nyt Beatlefanina.P.S.Paganini se vasta viihdyttäjä olikin.Konsertissaan asetti nuotit ylösalaisin telineeseen ja katkoi soittaessaan kieliä yksi kerrallaan.Kun enää yksi kieli oli jäljellä oli yleisöki ekstaasissa tämän noidaksi naamioituneen viulistin edessä.Hän oli myös aikaansa edellä oleva virtuoosi neuvotellessaan esiintymispalkkioista.
Lennon/McCartney-laulut (joista jokseenkin kaikki erinomaiset yksilöt, kuten esim. Yesterday, Here There and Everywhere ja Let It Be ovat McCartneyn sävellyksiä) ovat toki hienoja, joskin yksinkertaisia. Kyllähän ne melodiat ja soinnut ovat ensiluokkaisia, joo. MUTTA!
Kyllähän kuka tahansa kunnon musiikin ystävä kaipaa MYÖS SITÄ vaikeampaa ilmaisua. Sinfoniasäveltäjän täytyy hallita kymmeniä soittajia sisältävälle orkesterille säveltäminen, eikä ne ole kolmen minuutin kappaleita. Mieti nyt jotain Beethovenin 9. sinfonian finaalia (ihan siinä missä mainittua Mozartin finaalia, jossa on kontrapuntki-tekniikkaa).
Monipuolisuus on hyve. Beatles ei ollut monipuolinen. Beatles oli yksipuolinen: he tekivät vain lauluja. Vaikkapa Schubert on sitten nerokas laulusäveltäjä ja teki myös orkestereille ja kamariyhtyeille teoksia.
Sinfonian säveltäminen on vaikeaa. Beatlesit olivat toki mestareita laulussa.
Thats it. Jos tykkäät lauluista, niin kokeile joskus Schubertin lauluja.
Paganinista kirjoitit hyvin.
Kyllä räkänokka ja noviisi pojankloppi oppii Beatlesin soinnut kitaralla. Ja Ringon rumpuiskutkin saa kellaribändin Pete oikeaan paikkaan. Tadaa, TOSI haastavaa soittajalle!
Mutta soita Mozartin pianokonsertto tai käyrätorvikonsertto. Ja toki tarkoitan solistiosuuksia niissä, ainiin solistin pitää myös osata soittaa orkesterin kanssa eikä se ole niin helppoa kuin neljän miehen porukassa.
Tosin ei Beatles nyt ihan lastenleikkiä liene sikäli, että esim. Maccan bassot innostivat jopa Pekka Pohjilaa, mutta HALOO!!!!
Mozart on vaikeaa!
Tajuaminen on vaikeaa....varsinkin ymmärtäminen.