Mitäs sitten jos seksi ja sen tarve ei näyttele kovin isoa osaa elämässä? Kovin harvoin on sietämätön tarve päästä pukille vaikka seksi itsessään on kivaa ja nautinnollista kun se hyvin sujuu. Ja kumppanin nautinto on tottakai kiva asia. Joskus (melko useinkin) vaan seksi ei kiinnosta erityisesti ja silloin sen harrastaminen voi aiheuttaa ahdistusta ja epäonnistumista.
Onko muilla vastaavaa?
Onko kumppanin vaihto ainut ratkaisu? Itse uskoisin, että ei ole. Seksi vaan ei yleisesti ole asia No1. Vai voisiko se olla jos tapaa vieläkin oikeamman kumppanin? Voiko olla vääjäämätön ongelma vastassa pariskunnan seksin tarve eroaa vaikka "puolet" per vko? Toinen haluaa 4 krt/vko ja toinen 1-2 krt/vko.
Onko muilla vastaavaa?
Onko kumppanin vaihto ainut ratkaisu? Itse uskoisin, että ei ole. Seksi vaan ei yleisesti ole asia No1. Vai voisiko se olla jos tapaa vieläkin oikeamman kumppanin? Voiko olla vääjäämätön ongelma vastassa pariskunnan seksin tarve eroaa vaikka "puolet" per vko? Toinen haluaa 4 krt/vko ja toinen 1-2 krt/vko.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin,kait se riippuu suhteen laadusta. minulla on muutamia mahtavia mieskavereita ilman seksisuhdetta.heidän kanssaan on hyvä olla vaan kaveri ja se antaa paljon.miehen ja naisen välillä ei välttämättä ole voimakasta seksuaalista vetovoimaa ja silloin kaveruus onnistuu.sitten on taas niin,että toisten välillä kipunoi ja seksi tulee mukaan jotenkin automaattisesti. ota vaan rennosti,kuuntele miltä sinusta tuntuu.itseään ei kannata pakottaa mihinkään..
Jos noinkin paljon halut eriävät, niin ehkä se ero on oikea ratkaisu. Itse olen eroamassa pitkästä avioliitosta ja ihan kaunistelematta sanon, että olin nääntyä siihen läheisyyden ja seksin puutteeseen. Tuleva eksäni taas varmaan sanoisi, että häntä ahdisti se vaatimusten paljous jonka häneen kohdistin.