Assiantuntijat, mikä ero on veneellä ja laivalla. Meinaan että armeijalla on ohjusveneitä yms. jotka ovat isompia kuin jotkut laivat. Entäpä mikä sitten erottaa rahtilavan ja moottoriproomun toisistaan ?
Vene vai laiva ?
kuhan kyselen
141405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yksi tulkinta on pituus ja raja 24 metriä. Tätä pidempien alusten kuljettajalla on oltava viranomaistahon hyväksymä tutkinto, vaikka kyseessä olisi huvialus.
Esimerkiksi Suomen Navigaatioliiton alaisuudessa järjestetyt saaristo-, rannikko- ja avomerilaivuritutkinnot ovat luonteeltaan harrastajatason tutkintoja eivätkä anna virallista kelpuutusta mihinkään (vaikka tentittävät asiat ovat pitkälle aivan samoja kuin viranomaistutkinnoissakin).
Itse olen ollut silloin tällöin mukana erään 18-metrisen teräsaluksen miehistössä.
http://www.tikkurilannavigaatioseura.fi/images/ann-mari-iii.jpg
Tämän aluksen ympärillä pyörivä väki puhuu aina "laivasta" eikä veneestä, vaikka tuosta 24 metrin rajasta jäädään monta metriä. Siis: tuokin 24 metrin raja on vain yksi tulkinta monien muiden joukossa.
Kuvassa entinen H vene .Olin konemiehenä H-5 v 66 kauniin kesän.Tur rtr 3 65
Tuo TikNS:n koulualus on todellakin Merivoimien entinen H-vene, muistaakseni H-4. Valmistunut Uudessakaupungissa 1960 ja siirtynyt TikNS:lle muistaakseni 1993. Valmetin rakentama 12-litrainen suora kahdeksikko D-815 (lisenssinantaja Scania-Vabis) tuottaa 180 hv ja antaa 9–10 solmun kyydit. Aivan samaa moottoria käytettiin puolen vuosisadan takaisissa VR:n kiskobusseissa eli ns. ”lättähatuissa”.
Merivoimat kutsui tuota alustyyppiä H-veneeksi, mutta meille siviili-harrastelijakippareille se on komeasti ”laiva”.
kotkasta löytyy h-3, minkäslaiset tilat noista löytyy?
TikNS:n paatilla (ent. H-4?) on aikanaan Merivoimien käytössä saanut tiettävästi kuljettaa enimmillään 50 varusmiestä. Ihmisiksi muunnettuna luku on 20 – niin monelle alus oli rekisteröity ainakin tuossa viime vuosituhannen puolella TikNS:n käytössä. En tiedä, onko luku sittemmin muuttunut muutostöiden ja uusien katsastusluokitusten myötä.
Noin tusinalle koisijalle saa punkkapaikat järjestymään ilman isompaa ahtauden tunnetta.
Tämä Tikkurilan Navigaatioseuran paatti on nyt Ann-Mari III nimeltään.
Tämän 2010-2011 talven Ann-Mari on korjattavana Keravan ammattikoululla.
Paatti on ollut katsastettuna vuokrakäyttöön, mutta vuokrauksia ei ole ollut kuin nimeksi.
Tappiota on tullut roimasti vuokrausten vuoksi.
Raha palaa vuokrakäytön vaatimuksiin tosi paljon.
Seuran omassa käyttössä olisi paljon, paljon halvempaa pitää yllä.
Myös miehistövaatimukset pelkästään seuran käytössä olisivat helpommat.
Ann-Mari III hankittiin koulualukseksi, eikä vuokrakäyttöön.
Seuralla on nyt uusi hallitus ja meininki on, että jatkossa keskitytään seuran jäsenten palvelemiseen eli merellä tapahtuvaan käytännön harjoitteluun. Vuokravenekerhosta ei ole siis kysymys eikä alus siihen soveltuisikaan. Paatti on toki katsastettavissa vuokraveneeksi kun Trafia on tehnyt myöhemmin keväällä katselmuksen. Sitten "Mari" palaa vesille ja toivottavasti vanhojen ja uusien jäsenten suosiollisella myötävaikuttamisella lähtee jo toukokuussa säännöllisille koulutuspurjehduksille aina tiistai-iltaisin!
Olkoon sitten vene tai laiva, Ann-Mari III:n ainakin "tuntuu" laivalta kun sitä ohjaa iltalenkillä Vuosaaren edustalla. Ja käyttäytyy kuin oikea laiva, hitaasti ja arvokkaasti.
Nyt jos koskaan kannattaa hakeutua seuran jäseneksi ja tulla mukaan kunnostamaan "omaa" laivaa.
[email protected]
Vene kallistuu mutkissa myötäkurvaan ja laiva päinvastoin
Siis juuri niin ei tapahdu. Jos alusten kallistumista käännöksissä tarkastelee hydrodynamiikan kannalta, aluksen koolla ei ole mitään merkitystä. Veneen / laivan kallistuminen käännöksessä johtuu ensinnäkin käännöksen alussa peräsimen ja potkurin sijainnista aluksen uppouman painopisteeseen nähden. Yleensä ne ovat syvemmällä. Tällöin peräsimen kääntyessä potkurivirta painaa sitä sivulle kohti käännöksen ulkokehää ja alus kallistuu kohti sisäkurvia (masto kallistuu kohti käännöksen säteen keskipistettä). Tämän jälkeen peliin astuu perinteinen keskipakoisvoima. Se voittaa peräsintä kallistavan voiman ja alus kallistuu kohti ulkokurvia (masto kallistuu säteen keskipisteestä poispäin). Nyt ei sitten puhuta liukuvista pikkuveneistä tai suuritehoisista perätuuppareista ilman peräsimiä. Niissä potkuritehot aiheuttavat veneiden kokoon nähden niin suuria voimia, että käännöksissä kallistumiset voivat moottoreiden asentosäädöistä johtuen tapahtua pahimmillaan lähes miten vain.
Näin se menee yksinkertaistettuna. Laki- tai säädösperäisiä eroja veneelle ja laivalle voipi tutkia esimerkiksi Finlexin sivuilta merilaista, vesiliikennelaista ja asetuksesta sekä veneliikenteen säädöksistä. Osassa näistä säädöksistä tiettyjä vastuita ja velvotteita rajataan 24 metrisille aluksille (väistämissäännöt ahtailla kulkuväylillä, VTS-ilmoitusmenettelyt yms). Monihan edelleen luulee, että kaikki alukset ovat velvollisia väistämään esimerkiksi purjevenettä. No, mikäli vene on alle 24 metriä pitkä, se ei saa estää sellaisen alluksen kulkua, joka voi navigoia turvalisesti vai itse ahtaassa kulkuväylässä. Suomessa se tarkoittaa käytännössä kaikkia merkittyjä vesiväyliä. Kannattaa myös huomata, että jokaisessa vesikulkuneuvossa on aina joku merilain mukainen päällikkö. Oli huppelissa tai ei tai vaikka savolaismallinen peränmoottorivene. Yleensä se on henkilö, joka tarttuu ruoriin. Aluksen pituudella ja tyypillä ei ole merkitystä. Kunhan se liikuu veden halki.
Veneiden ja laivojen kirjo on laaja. On majakkalaivaa, sukellusvenettä, proomua, ohjusvenettä, maihinnousualusta jne.
Myös sisävesilaivat ovat yksi oma alusluokkansa.
Laivassa miehitys min 18 henk, kuljettaa lastia mereltä toiselle mistä koko varustamo ja miehistö saa palkan
on laivassa oltava luukut. sigeli omat hytit miehistö/päällystö sauna ulosviennit / salakuljetus mahdollisuus
kansainvälinen liputusjärjestelmä varustamo mikä kunnioittaa miehistöä (Nielsen Tuuli Suomen tankkilaiva )
ym, jos näistä lähetään ni ollaan oikealla suunnalla ...
Ainoastaan sellaista alusta voidaan oikeesti kutsua laivaksi,joka on kuorrutettu Rudukksen sementilla.
ja sellaista haahuilijaa, joka asuu kyseisessä astiassa, pitää kutsua merimieheksi. muut kaikki ovat maarapuja.
Keitä nämä besserwisserit ovat jotka yrittävät sekottaa Heikolaa jokaiseen keskusteluyritykseen!
Kannattaisiko miettiä oman elämän hankkimista!