Ovatko katamaraanien rakenne heikko?On ilmennyt maailmalla tapauksia missä yli 10m pitkät katit ovat vanhemmiten hajonneet keskeltä kahtia.Onko kattien rungoilla nimelliskäyttöaika?Onko kateilla käyttörajoituksia aallokon korkeudesta.Esim.käyttö sall. max 2m aallokossa?
Katamaraanien turvallisuus
Hankintaa miettivä
12537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onhan niissä avomerikateissa oltava se pakollinen varapoistumistie pohjan puolella. Molemmissa pontooneissa. Että sillai turvallisia.
Väännöt on kovia ja rakenteista tehdään keveitä.
Toinen runko sukeltaa alamäkeen toisen tömäyttäessä vasta-aaltoon, aatteleppa ite.
On näitä nähty.
mahtavaa rutinaa
Siinäpä se: Jos elää, ei ole kunnolla tehty. Joustava, elävä katti sopii paremmin kesämökin korvikkeeksi rakennusluvattomalle rantatontille.
Simppeli testi pukeilla olevalle katille: Nosta tunkilla yhden rungon päästä. Katso, että toinen runko nousee heti samalla ylös - eikä vasta jouston jälkeen. Jos joustaa, ei ole kovaan menoon tehty.
tuskinpa saa ison katin täys jäykäksi vaikka sisus olis täys jäykistettä ku eiffelin torni, ei paljon tilaa jäis olemiseen ja silti se eläis uutenakkin
Riippuu toki konstruktiosta. Esim. Wharramin katit suunniteltiin joustaviksi liitoskohdista, "myötäilemään" merta, mutta tietystikin ne ovat muutenkin kovin erilaisia verrattuna nykykatteihin. Rannalla telakalla ei katin jäykkyydestä saa ihan oikeaa kuvaa, koska riki on myös jäykistävä elementti. Täysin kalikaksi ei matkakattia saa, mutta hyvin näkyvät selviävän merillä siitä huolimatta.
Vuosikymmeniä kerättyjen maailmanlaajuisten tilastojen mukaan on paljon todennäköisempää että yksirunkoinen uppoaa merenpohjaan kuin että katamaraanille tapahtuu mitään kriittistä.
Jos mietit sitä yhtä nettiveneessä olevaa kattia niin kannattaa vähän googlailla artikkeleita kyseisestä mallista. Kyseessä on yksi parhaita matkakatteja mitä löytyy. Rakennettu merenkäyntiin ja kierretty palloa jo heti, kun ensimmäiset mallit pyörähtivät tehtaasta ulos 60-luvun alussa.
Selaile nettiä hieman, sieltä löytyy kyllä niin nykyisten kuin entistenkin omistajien mietteitä kyseisestä mallista.
Ja ei, en ole kyseisen katin myyjä vaan osto myös kiinnostaisi :)
Itseäni kateissa huolettaa eniten kaatuminen, kun vedetään liian kovassa kelissä liian kovaa, tarkoituksella tai vahingossa. Pitää olla aika kärppänä vahtimassa tuulen ja aallokon kehitystä, että älyää reivata ajoissa, mutta silti todella kovassa kelissä kattia voi olla vaikea hidastaa ja hallita. Tämä siis lähinnä isoilla vesillä ja kovassa tuulessa, joissa aallokko kasvaa huomattavaksi. Ja kun se kaatuu, niin sehän ei siitä oikene. Siksi pidän katteja enemmänkin rannikkolomailuun sopivina, vaikka toki niillä on purjehdittu ja purjehditaan pallon ympärikin.
Katamaraneissa, kuten muissakin purjeveneissä, on aikamoinen variaatio erilaisten tyyppien välillä. Esimerkiksi Privileget ja nykyiset Catanat ovat raskaita suhteessa purjealaan, eli käytännössä hitaiat, mutta vakaita. Molemmat ovat suosittuja pallonkiertäjien keskuudessa. Fountaine-Pajotit ovat esimerkki hiukan suorituskykyisemmästä konstruktiosta, mutta ei lähelläkään äärimmäisyyksiä. Ovat suosittuja mm. vuokrakäytössä. Sitten on isojakin, mutta keveitä katteja isolla purjealalla, esimerkkinä Gunboatit ja Atlantic Catit. Ainakin viimeksimainittuja on vedetty ympäri kovassa kelissä. Syvät pistokölit edesauttavat turtlepyrkimyksiä kun sivuttaispito on parempi kuin vuokrakattien suosimat matalat ja pitkät kiskot pohjassa.
Ai Fountaine-Pajotit ovat suorituskykyisempiä kuin catanat pistoköleineen?
Yleisesti ottaen. Catanalla saattaa päästä pistokölien anisosta hiukan ylemmäksi tuuleen. Lock Crowtherin suunnittelemat Catanat vielä kulkivatkin, mutta niiden valmistus loppui 90-luvun alkupuolella. Nykyiset ovat raskaasti rakennettuja luksuskruisereita ja paino/purjealasuhde huonompi kuin vastaavissa Fountaine-Pajoteissa. Ihan viime vuosina on Catanat pistetty pienelle laihdutuskurille. Eivätkä matalat pitkät kölit ole katamaraneissa niin huonot luoviominaisuuksienkaan suhteen, kuin jotkut kölivenemiehet joskus kuvittelevat. Pitkistä ja kapeista rungoista tulee jo itsestään sivuttaispitoa, jota vielä edesauttaa molempien runkojen kölirakennelmat (joista löytyy ihan kiitettävästi lateraalipintaa), ja jotka eivät kallistelun olemattomuuden ansiosta menetä pitoaan merenkäynnissä.