8.10.2010 14:45:00
Päiväkotien tulee antaa lasten
puhua keskenään äidinkieltä
Kuva: Hasse Holmberg/Scanpix.
Esikoulu suosii lasten äidinkieliä, mutta niitä toivotaan puhuttavan mieluummin kotona, toteaa monikielisyysasiantuntija Veli Tuomela.
Emme ole vielä niin pitkällä, että esikoulussa käytettäisiin lasten äidinkieltä
Hänen mielestään parasta olisi jos päiväkodit ryhtyisivät käyttämään lasten äidinkieliä päivittäisessä toiminnassaan ja antaisivat lasten puhua äidinkieltään keskenään. Monikielisyystutkija ja kouluttaja Veli Tuomela luennoi torstaina 7.10. pohjoismaiselle päiväkotiväelle Västeråsissa. josta jatkaa Pohjoismaiset esikoulu-alan työntekijät ovat parhaillaan koolla kaksipäiväisessä tapaamisessa Västeråsissa saamassa virikkeitä muunmuassa kieliä kehittävästä työtavasta esikouluissa. Konferenssi on osa pohjoismaista ystävyyskaupunkitoimintaa Västeråsin, Suomen Lahden, Norjan Ålesundin, Tanskan Randersin ja Islannin Akureyrin kesken. Lahdesta paikalle tullut Kankolan päiväkodin johtaja Anu Rautanen kertoi imeneensä virikkeitä.
Ruotsalaisissa päiväkodeissa on Suomea enemmän lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin valtakieli.
Monikielisyyden asiantuntija Veli Tuomela toteaa, että Ruotsin esikoulu on edistynyt niistä ajoista kun hänen omia vanhempiaan kehotettiin puhumaan lapselle ruotsia kotona jotta kielikehitys ei häiriintyisi.
Sveriges Radio Sisuradio/ Merja Laitinen
Päiväkotien tulee antaa lasten
puhua keskenään äidinkieltä
Kuva: Hasse Holmberg/Scanpix.
Esikoulu suosii lasten äidinkieliä, mutta niitä toivotaan puhuttavan mieluummin kotona, toteaa monikielisyysasiantuntija Veli Tuomela.
Emme ole vielä niin pitkällä, että esikoulussa käytettäisiin lasten äidinkieltä
Hänen mielestään parasta olisi jos päiväkodit ryhtyisivät käyttämään lasten äidinkieliä päivittäisessä toiminnassaan ja antaisivat lasten puhua äidinkieltään keskenään. Monikielisyystutkija ja kouluttaja Veli Tuomela luennoi torstaina 7.10. pohjoismaiselle päiväkotiväelle Västeråsissa. josta jatkaa Pohjoismaiset esikoulu-alan työntekijät ovat parhaillaan koolla kaksipäiväisessä tapaamisessa Västeråsissa saamassa virikkeitä muunmuassa kieliä kehittävästä työtavasta esikouluissa. Konferenssi on osa pohjoismaista ystävyyskaupunkitoimintaa Västeråsin, Suomen Lahden, Norjan Ålesundin, Tanskan Randersin ja Islannin Akureyrin kesken. Lahdesta paikalle tullut Kankolan päiväkodin johtaja Anu Rautanen kertoi imeneensä virikkeitä.
Ruotsalaisissa päiväkodeissa on Suomea enemmän lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin valtakieli.
Monikielisyyden asiantuntija Veli Tuomela toteaa, että Ruotsin esikoulu on edistynyt niistä ajoista kun hänen omia vanhempiaan kehotettiin puhumaan lapselle ruotsia kotona jotta kielikehitys ei häiriintyisi.
Sveriges Radio Sisuradio/ Merja Laitinen
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaikki muut kielet on sallittuja paitsi suomi. Eiks jee. Saksaakin siedetään juuri ja juuri.
Miksi ruosut eivät vaadi yksikielisiä päiväkoteja ja kouluja surujen malliin?
Eivätkö ruosut pelkää, että lapset muuttuvat ruotsinkielisiksi sekalaitoksissa?
Miksi tällainen ero käytännöissä?
"Miksi ruosut eivät vaadi yksikielisiä päiväkoteja ja kouluja surujen malliin?"
Ruosut eivät tietenkään voi sellaista vaatia, hehän asuvat yksikielisessä Ruotsissa.
"Eivätkö ruosut pelkää, että lapset muuttuvat ruotsinkielisiksi sekalaitoksissa? "
Eivät tietenkään pelkää, sen sijaan heillä saattaa olla huoli siitä etteivät heidän lapsensa sekakielisissä laitoksissa opi suomea.
Ruosuthan ovat maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään, heidän tilanne ei tietenkään ole täysin vertailukelpoinen suomenruotsalaisiin jotka asuvat omassa kaksikielisessä maassaan jossa heillä on samat kielelliset oikeudet kuin valtaväestöllä.
"Ruosuthan ovat maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään, heidän tilanne ei tietenkään ole täysin vertailukelpoinen suomenruotsalaisiin jotka asuvat omassa kaksikielisessä maassaan jossa heillä on samat kielelliset oikeudet kuin valtaväestöllä."
Tuo epäkohta on tietenkin korjattava. On poistettava suomenruotsalaisten mamujen kielioikeudet.
Normaali tilanne on, että suomenruotsalaisten kielioikeudet asetetaan samalla viivalle ruotsinsuomalaisten kanssa. Sama taso molemmille.
Ruotsi saattaa jonkin verran parantaa ruotsinsuomalaisten oikeuksia, joka on hyvä asia, ja Suomi romahduttaa suomenruotsalaisten oikeudet, joka on myös hyvä asia.
Puhdas win-win tilanne.
Voi hyvä tavaton sentään! Mitäpä jos kertaisit nyt vähän historiaa? Ruotsissa asuvista suomenkielisistä iso osa on "rajan väärälle puolelle" jääneiden, aina nykyisen Ruotsin alueella asuneiden, suomalaisten jälkeläisiä, joten he ovat ihan samalla tavalla kantaväestöä kuin surut ovat Suomessa!
Riikinruotsalaiset ovat yhtä paljon kantaväestöä Pohjois-Ruotsissa kuin sinä ja muut svekko puppelit Pohjanmaalla. Kyllä esim. Luulajaan ja Uumajaan olisi kohtuullista joku suomenkielinen koulu ja päiväkoti perustaa.
Ei ole ollut ruotsiakaan kuin hetken. Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000-luvun jälkeen. Ei ruotsalaiset ole Suomessa olleet kuin pienen tovin. Ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Pohjolassa ja erityisesti Suomessa.
Wikipediassa:
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[5]
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[6] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma
Entä sitten? Miten tuo liittyy RKP:een? .. ja ylipäätään mihinkään tämän palstan aiheeseen?
Where's the beef?
"Ruotsissa asuvista suomenkielisistä iso osa on "rajan väärälle puolelle" jääneiden, aina nykyisen Ruotsin alueella asuneiden, suomalaisten jälkeläisiä, joten he ovat ihan samalla tavalla kantaväestöä kuin surut ovat Suomessa!"
Ruotsissa on toki koko sen historian ajan asunut myös suomalaisia ja suomenkielisiä, olimmehan samaa maata yli 600 vuoden ajan mutta he ovat joko palanneet Suomeen tai sulautuneet valtaväestöön ja vaihtaneet kieltä.
Ruotsissa ei ole olemassa vanhaa suomenkielistä, kieltään ja kulttuuriaan ylläpitänyttä ja säilyttänyttä vähemmistöä joka vastaisi suomenruotsalaisia! Ainoa poikkeus on Tornion jokilaakson meänkieliset. Viimeinen
Ruotsin nykyiset suomenpuhujat ovat kaikki alle 50 vuotta siellä asuneita suomalaisia maahanmuuttajia (elintasopakolaisia) ja heidän jälkeläisiään.
Tässä mielenkiintoinen rautaisannos puhutun suomen kielen historiaa Ruotsissa:
"Kettusen huomiot metsäsuomalaisten kielestä – hän tunsi myös fonetiikkaa – olivat jo varsin tarkkoja. Ihanan elävää ja ilmeikästä on hänen kuvauksensa suomen ja ruotsin kielen sanojen sekoittumisesta 1900-luvun alun metsäsuomalaisten kielessä.
Jo Lauri Kettusen käyntien aikana suomen kielen taitajien joukko suomalaismetsissä oli supistunut eräisiin harvoihin yksilöihin. Heidän lisäkseen Kettusen arvion mukaan vielä viitisensataa henkilöä osasi puutteellista suomen kieltä."
"1930-luvun tutkimusmatkailun yhteydessä muutamat vielä suomen kieltä puhuvat metsäsuomalaiset tulivat erityisen tunnetuiksi suomalaisen yleisön piirissä. Näihin kuului etevä perinteen ja muinaisrunouden taitaja Kaisa Vilhuinen, joka oli erityisesti Lauri Kettusen ystävä. Toinen suuri muistitiedon osaaja oli Niittahon Jussi, jonka on sanottu olleen viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen. Hän kuoli vuonna 1965 yli 90 vuoden ikäisenä. Hän tuli niin tunnetuksi suomalaisten kävijöiden keskuudessa, että Helsinkiin perustettiin erityinen Niittahon Jussin seura, jossa suomalaiset Värmlannin kävijät kokoontuivat ja joka myös järjesti metsäsuomalaisten Suomen matkoja. "
http://finland.no/public/default.aspx?contentid=128252&nodeid=39619&contentlan=1&culture=fi-FI