keskusta.fi:
"Keskustan näkökulmia perusopetuksen uudistamiseen
8.10.2010
Opetusministeri Virkkunen asetti keväällä 2009 tuntijakouudistusta valmistelevan työryhmän. Työryhmä päätyi esittämään laajaa uudistusta, joka monilta osin mullistaisi koko perusopetuksen sisällön ja rakenteen.
Hallitusohjelmassa ei ole sovittu näin laajasta perusopetuksen remontista.
Keskusta kyseenalaistaa sen, onko perusopetuksessa koulutusjärjestelmämme ensisijainen reformitarve? Tiukan taloudenpidon aikana on pohdittava tarkoin, mikä osa-alue koulutuskentässä kipeimmin kaipaa uudistusta. Peruskoulujärjestelmän ansiot ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Ongelmia on enemmänkin kouluviihtyvyydessä, oppimisympäristön turvallisuudessa ja kiireisissä, pitkissä päivissä sekä opettajien jaksamisessa.
Tuntijakouudistusta pohtineen työryhmän työskentelyn aikana ei päästy yksimielisyyteen esityksen kokonaisuudesta, vaan ehdotukseen jäi useita eriäviä mielipiteitä.
Työskentelyyn varattu aika nähtiin riittämättömänä ja laaja yhteiskunnallinen keskustelu aiheen ympärillä turhan vähäisenä. Hyvään ja perusteelliseen lainvalmistelutyöhön tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Keskusta jätti eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen.
Tuntijakotyöryhmän esitys sai lausuntokierroksella hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Yli 200 lausunnon yhteenvedossa todetaan, että esitysten vaikutusten arvioinnissa on suuria puutteita.
Keskusta kannattaa pitkäjänteistä ja harkittua perusopetuksen kehittämistä. Keskusta on hallitusohjelman mukaisesti valmis taito- ja taideaineiden – musiikin, kuvataiteiden, kotitalouden ja käsitöiden - lisäämiseen, mikä antaa tilaa luovuudelle ja erilaisten oppijoiden vahvuuksien kehittämiselle.
Kannatamme yhdenvertaista peruskoulua, jossa alueiden, koulujen ja oppilaiden välinen tasa-arvo toteutuu. Siksi kannamme erityistä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana ja pärjäävät. Koulutusjärjestelmämme ei saa suosia vain huippuja. Eriarvoistuminen ei saa tapahtua peruskoulussa, vaan meidän pitää kiinnittää huomioita heikommin pärjääviin. Liian laajamittainen ja aikaisessa vaiheessa tapahtuva valinnaisuus oppiaineissa saattaa lisätä eriarvoistumista sekä alueiden että oppilaiden välillä
Keskustalle koulu on muutakin kuin järjestelmä ja paikka tiedolliseen oppimiseen. Koulu on paikka ihmisenä kasvamiseen. Kannatamme satsauksia kouluviihtyvyyteen ja opettajien työssä jaksamiseen. Se, että suomalainen peruskoulu pärjää kansainvälisissä vertailuissa, perustuu pitkälti erinomaisin opettajiin ja opettajankoulutukseen.
Keskusta näkee peruskoulutusjärjestelmän ensisijaisina kehittämistarpeina tuntijaon kokonaisuudistuksen sijasta erityisesti vaikeuksissa olevien oppilaiden tukemisen sekä kouluympäristön kannustavuuden ja turvallisuuden edistämisen.
Keskusta kannattaa selkeän aikalisän ottamista uudistukseen ja asian siirtämistä seuraavalle vaalikaudelle.
Keskusta ei voi tukea uudistusta, jossa ei ole varmistettu uudistuksen edellyttämiä taloudellisia resursseja ja kuntien mahdollisuuksia toteuttaa uudistus käytännössä. Esimerkiksi Kuntaliiton arvion mukaan lisäkustannukset olisivat 150 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että työryhmän toimenpide-ehdotukset eivät sisälly kehyspäätökseen 2011–2014 ja sen osana olevaan peruspalveluohjelmaan tai talousarvioesitykseen 2011.
Keskusta ei voi tukea uudistusta, johon opetusalaan keskeisesti liittyvät asiantuntijatahot, kuten esimerkiksi OAJ, Kuntaliitto ja EK suhtautuvat huomattavan varauksellisesti, jossa ei ole varmistettu erilaisten kuntien ja koulujen resursseja uudistuksen toteuttamiseen, jossa ei ole varmistettu opettajankoulutuksen vastaavuutta ja ajanmukaisuutta uudistuksen sisältöihin nähden ja jonka vaikutuksia oppilaiden koulupäivään, lasten ja nuorten jaksamiseen, jatko-opintomahdollisuuksiin eikä toisen asteen koulutussisältöihin ole selvitetty."
"Keskustan näkökulmia perusopetuksen uudistamiseen
8.10.2010
Opetusministeri Virkkunen asetti keväällä 2009 tuntijakouudistusta valmistelevan työryhmän. Työryhmä päätyi esittämään laajaa uudistusta, joka monilta osin mullistaisi koko perusopetuksen sisällön ja rakenteen.
Hallitusohjelmassa ei ole sovittu näin laajasta perusopetuksen remontista.
Keskusta kyseenalaistaa sen, onko perusopetuksessa koulutusjärjestelmämme ensisijainen reformitarve? Tiukan taloudenpidon aikana on pohdittava tarkoin, mikä osa-alue koulutuskentässä kipeimmin kaipaa uudistusta. Peruskoulujärjestelmän ansiot ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Ongelmia on enemmänkin kouluviihtyvyydessä, oppimisympäristön turvallisuudessa ja kiireisissä, pitkissä päivissä sekä opettajien jaksamisessa.
Tuntijakouudistusta pohtineen työryhmän työskentelyn aikana ei päästy yksimielisyyteen esityksen kokonaisuudesta, vaan ehdotukseen jäi useita eriäviä mielipiteitä.
Työskentelyyn varattu aika nähtiin riittämättömänä ja laaja yhteiskunnallinen keskustelu aiheen ympärillä turhan vähäisenä. Hyvään ja perusteelliseen lainvalmistelutyöhön tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Keskusta jätti eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen.
Tuntijakotyöryhmän esitys sai lausuntokierroksella hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Yli 200 lausunnon yhteenvedossa todetaan, että esitysten vaikutusten arvioinnissa on suuria puutteita.
Keskusta kannattaa pitkäjänteistä ja harkittua perusopetuksen kehittämistä. Keskusta on hallitusohjelman mukaisesti valmis taito- ja taideaineiden – musiikin, kuvataiteiden, kotitalouden ja käsitöiden - lisäämiseen, mikä antaa tilaa luovuudelle ja erilaisten oppijoiden vahvuuksien kehittämiselle.
Kannatamme yhdenvertaista peruskoulua, jossa alueiden, koulujen ja oppilaiden välinen tasa-arvo toteutuu. Siksi kannamme erityistä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana ja pärjäävät. Koulutusjärjestelmämme ei saa suosia vain huippuja. Eriarvoistuminen ei saa tapahtua peruskoulussa, vaan meidän pitää kiinnittää huomioita heikommin pärjääviin. Liian laajamittainen ja aikaisessa vaiheessa tapahtuva valinnaisuus oppiaineissa saattaa lisätä eriarvoistumista sekä alueiden että oppilaiden välillä
Keskustalle koulu on muutakin kuin järjestelmä ja paikka tiedolliseen oppimiseen. Koulu on paikka ihmisenä kasvamiseen. Kannatamme satsauksia kouluviihtyvyyteen ja opettajien työssä jaksamiseen. Se, että suomalainen peruskoulu pärjää kansainvälisissä vertailuissa, perustuu pitkälti erinomaisin opettajiin ja opettajankoulutukseen.
Keskusta näkee peruskoulutusjärjestelmän ensisijaisina kehittämistarpeina tuntijaon kokonaisuudistuksen sijasta erityisesti vaikeuksissa olevien oppilaiden tukemisen sekä kouluympäristön kannustavuuden ja turvallisuuden edistämisen.
Keskusta kannattaa selkeän aikalisän ottamista uudistukseen ja asian siirtämistä seuraavalle vaalikaudelle.
Keskusta ei voi tukea uudistusta, jossa ei ole varmistettu uudistuksen edellyttämiä taloudellisia resursseja ja kuntien mahdollisuuksia toteuttaa uudistus käytännössä. Esimerkiksi Kuntaliiton arvion mukaan lisäkustannukset olisivat 150 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että työryhmän toimenpide-ehdotukset eivät sisälly kehyspäätökseen 2011–2014 ja sen osana olevaan peruspalveluohjelmaan tai talousarvioesitykseen 2011.
Keskusta ei voi tukea uudistusta, johon opetusalaan keskeisesti liittyvät asiantuntijatahot, kuten esimerkiksi OAJ, Kuntaliitto ja EK suhtautuvat huomattavan varauksellisesti, jossa ei ole varmistettu erilaisten kuntien ja koulujen resursseja uudistuksen toteuttamiseen, jossa ei ole varmistettu opettajankoulutuksen vastaavuutta ja ajanmukaisuutta uudistuksen sisältöihin nähden ja jonka vaikutuksia oppilaiden koulupäivään, lasten ja nuorten jaksamiseen, jatko-opintomahdollisuuksiin eikä toisen asteen koulutussisältöihin ole selvitetty."
Vastaukset 8
Vanhimmat
Keskusta taitanee olla jo toiseksi suurin puolue mielipidekyselyissä ja RKP on alle 4 %:ssa.
SDP on jo täysin luopunut kilpailusta, kun tyrkyttää ruotsia joka paikkaan. SDP:n rautakourat ei kumarra niille "20 perheelle", joista laulettiin 1970-luvulla.
Rkp:lle tämä on kauhea isku, sehän halusi sementoida aikaistetun ja lisätyn pakkoruotsin peruskouluun vuoteen 2024 asti. Jos tämä hallitus olisi uudistanut tuntijaon, olisi se tullut voimaan 2014 ja ollut voimassa vuoteen 2024 asti.
Kansainvälisissä mittareissa Suomen peruskoulu toimii hyvin, joten tietenkin Rkp:n piti päästä sitä sorkkimaan ja muuttamaan. Eihän Rkp:lle sovi, että maailmalla puhuttaisiin hyvää suomalaisuudesta.
Rkp-media paheksuu suursti kepun kannanottoa ja sitä, että Kepusta ei tullut ketään eduskunnan "pyöreän ruotsalaispöydän" ääreen,jossa keskusteltiin juuri siitä, miten tuntijaossa saataisiin lisää ja aikaistettua pakkoruotsia. Rkp-media uutisoi, että kaikki muut "ruotsinkieliset ja kaksikieliset puolueet" olivat mukana. Siis monikossa, vaikka maassahan on vain yksi ruotsalainen puolue ja muissa puolueissa pakkoruotsihuoria.
Keskustelun piti alkaa eduskunnassa tässäkuussa tuntijaosta, mutta ilmeisesti se nyt jää kokonaan vaalien yli.Virkkusen Rkp-imut menivät täysiin hukkaan.
Suomenkielisissä kouluissa jatkuu siis vielä muutaman vuoden se tilanne, että n.puolet oppilaista istuu pakkoruotsintunneilla musiikkia kuunnellen, kynsiään lakaten ja maan kielivaranto köyhtyy edelleen.
RKP:n Henriksson sai kokea, miltä tuntuu kepun kosto.
Pyrrhoksen voitto Kokkolassa ei tunnu enää Ulla-ja Anna-Majoista miltään.
Suomen kuvalehti paljasti myös, millainen junajuoppo on oikeuskansleri Jaakko Jonkka, jonka Rkp pakotti tulkitsemaan perustuslakia haluamallaan tavalla. Jonkka oli repinyt poliisin paidan juovuksissa, kun häntä pidätettiin junajuoppouden jälkeen. Syytettä ei tullut koskaan, sen sijaan oikeuskanslerin asema ja sitä Rkp nyt käytti hyväkseen. Myös Vanhasta vastaan Rkp käyttää samaista Jonkkaa. Pelokkaan näköinen hiirulainen, ostettu ja kiristetty.
Lukekaa suomenkuvalehti.fi
että uudesta tuntijaosta ei päätetä tällä vaalikaudella. Se on kauhea katastrofi RKP:lle ja Folktingille. Seuraavassa eduskunnassa pakkoruotsin vastustajia tulee olemaan ennätyksellinen määrä. Eikä ole ihan varmaa, että RKP olisi edes hallituksessa.
Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tilanne on sellainen että neljästä isoimmasta puolueesta vähintään kaksi ja mahdollisesti jopa kolme on valmis muuttamaan ruotsin asemaa.
Tuossa saumassa RKP:n vaatimus ruotsinkielen aseman säilyttämisestä ja kaiken muun hyväksymisestä ei takaa heille paikkaa hallituksessa.
Tulee olemaan mielenkiintoista katsoa pystyykö kielipuolue uudistumaan ja puhumaan oikeaakin asiaa. Aikaa tähän uudistumiseen ei ole kuin muutama kuukausi.
Tässä nyt vaan on sellainen hauska ilmiö, että mitä kovempaa RKP:n öykkärit vaahtoaa ruotsinkielen sivistävästä vaikutuksesta, sitä ennemmän suomenkielinen väestö ärsyyntyy ja vastustus kasvaa entisestään.
S i i s o n h a n s e t o d e l l a l o u k k a a v a a sanoa, että suomalainen ei ole sivistynyt, ellei opettele ruotsia.
Sitä ei sivistymätön ruotsalainen vaan tajua. Näiltä nettisvekoilta siinä ei ole mitään ihmeellistä, mutta että poliitikoilta ja toimittajilta pääsee suusta tuollaista, niin se on käsittämätöntä.
Jos Wallin olisi fiksu hän kutsuisi hallituksen koolle ja sanoisi aletaan keskustelemaan kielipolitiikasta ja kuinka niitä lakeja muutetaan.
Kun seuraavassa hallituksessa ei RKP taida mukana olla ja isoja muutoksia kielipolitiikassa on tulossa oppositiossa vaikuttaminen ei kovin helppoa ole.
Kissan nostaminen pöydälle olisi kielipuolueelta todellinen uudistuminen.
Tietääkö joku,mistä ne siellä Hbl:n mielipiteissä syyttää Wallinia valehtelusta Kokkola-asiassa.
Eivät ole tyytyväisiä häneen,jolla ei ole kuulemma muuta meriittiä kuin edellisen puheenjohtajan
nuoleskelu.