on monta puolta, monta ominaisuutta, hallitsevia ja piilotettuja ominaisuuksia/luonteenpiirteitä/tunnetiloja.Lisäksi ne vaihtelevat päivittäin biorytmiemme muutostenkin myötä. Jos saisit käyttää vain yhden sanan kuvailemaan tämänhetkistä itseäsi, mikä tuo sana olisi tänään.?
Aloitan itsestäni: nuutunut
ps. jos tällainen aloitus on jo palstalla joskus ollut...pyydän nöyrimmästi anteeksi..:)
Aloitan itsestäni: nuutunut
ps. jos tällainen aloitus on jo palstalla joskus ollut...pyydän nöyrimmästi anteeksi..:)
Vastaukset 110
Vanhimmat
Ja jos sellainen on ollut ennestään, sekin on varmasti ollut hieno :)))
Ja tulee ensimmäiseksi mieleen että voi sua!
Oma on: saamaton.
varuillaan ettei tule silmille moiteryöppyä ideoitten tai aiheitten kopioimisesta :)
Saamattomuus ei välttämättä ole ollenkaan huono ominaisuus, sehän voi olla piilotajunnan keino antaa keholle sen tarvitsema palautumisaika.
Kiitos, nuo sanat lohdutti! Ehkä mun kuuluukin ottaa tämän kauden tuolta kantilta, ja levätä vaan kunnes se puhti löytyy. Kun pitäis aina olla niin hiivatin tehokas olevinaan, mieli koettaa malttamattomana kiskaista kehoa liikkeelle, ja sitä ei kiinnosta. Jos antais sille keholle ohjakset välillä.
Sun kuuluu ainakin levätä, jos oikein tajusin sun nuutuneisuuttasi :)) Rankkoja nykyisin nämä flunssat! Vai onko se tämä vanheneminen joka tekee ettei kestä enää niitä :)
potkua, sinä nuutunut lähimmäinen.:-) Liikunta voisi olla sinulle hyväksi vai oletko kenties liikkunut liikaa? Minulla on keho aivan tulessa, kun olin pitkästä aikaa fyysisessä työssä kaverini rakennustyömaalla viime viikon muurarien apulaisena. He tekivät yhden pönttöuunin ja yhden takan, sekä rappasivat ja nostivat piipun kahdeksan metrin korkeuteen. Sekoitin 1500 kg laastia viikon aikana ja kannoin tuhansia tiiliä. Huh!!!
sen yhden sanan jolla kuvailisit tämänpäiväistä itseäsi :)
Mun työni on ruumiillisesti aika raskasta ja lisäksi harrastan liikuntaa, mutta tää nuutuneisuus nyt johtuu päällekäyneestä räkätaudista :(
yksi sana mahtaisi olla? Sinulla on räkätauti, joten en sitten ihmettele nuutuneisuuttasi. Se vetää horisontaaliseen asentoon.:-D
millä sanalla sinä voisit kuvailla tämänpäivän sinääsi :)
Sekava.
Siis minä olen.
ainakaan ei ollut sekava :)
joku toimii, vastauksen selkeys ja sekin on harvinaista herkkua mun kohdalla.
Muutoksia on tulossa elämääni, niitä setvin mielessäni.
Seesteinen.
Jo jonkin aikaa olen tuntenut olevani itseni kanssa tasapainossa. Se, miten tähän mielentilaan olen päässyt johtuu monista syistä, mutta suurin osa on selittämätöntä. Nyt vain tuntuu siltä, että mieli on hyvä. Huolet ja murheet ja mielipahat eivät toki ole minua jättäneet, mutta jostain syystä mikään niistä ei kalva.
Pikadiagnoosi: Kaulalihakset ovat vahvistuneet joten pää ei heilu. Siten urean pinta pysyy tyynenä.
pikadiaknoosisi sai nuutuneenkin hymyilemään :)
Muuten olotilasi kuulostaa upealta, seesteisyys on onnellinen olotila.Työperäistä stressiäkin kestää paremmin kun mieli on tyyni.
Muuta selitystä en keksi. Tai sitten syy on kemiassa tai margariinissa tai ilmastossa tai .....
Tällä hetkellä: Pistää vihaksi
Jalassa, tarkemmin tuola reiden takaosassa, sisällä tuntui jo eilen inho-kipua. Oletan sen olevan iskiashermo,
koska istuessa tää kipu tuntuu pahimmin.
Se olisi varmasti mennyt veks tosta-noin-vaan, mutta tämä pölkkypää meni aamulla ulos haravoimaan ja olin siellä vähän vaille neljä tuntia. Sitten raijasin niitä lehtikasoja ja oksia ja muuta mukavaa mettän reunaan. Koko ajan jalka huuteli mulle, että hei viittisiks lopettaa. En ollut kuulevinani.
Nyt sitten on jalka enemmän kipiä. Harmittaa ja pistää vihaksi, kun härnäsin kipeää jalkaa moisilla haravoimisilla. Tyhmä minä, tyhmä minä, tyhmä minä........ :(
vastaukseesi kaksi sanaa :pistää vihaksi. Onko se sama asia kuin vihainen? Niin...ja loppusiltaan jäi kyllä nyt vähän epäselväksi, koetko olevasi tänään vihainen vai tyhmä :))
Toisaalta, iskiasvaivat ovat kyllä niin viheliäisiä että annettakoon anteeksi monisanaisuutesi...
No joo, onnistuin ujuttamaan Kaksi sanaa. Se oli kyllä aika vaikeaa, koska en ole monisanaista tyyppiä.
Lyhyesti ja selvästi, se on mottoni :))
Tässä välissä kävin kaupassa ja voin vakuuttaa, että autoon meno ja autosta pois tuleminen
ei aivan hirmuisesti naurattanut.
Tässä päivän kallistuessa iltaan, olen tullut toisiin aatoksiin. Elikkä keikautan nyt itteni pistää-vihaksista tyhmäksi.
Tässä sinulle Yksi sana tämän päivän tuntemuksistani: Tyhmä
Hmmm taas on monessa kerrostumassa ajatuksia päällekkäin, ja sivuttain ja jonossa.
Jos vain yksi niin: mietteliäs.
juuri tänään mietteliäs jostain erityisestä syystä, vai kuuluuko mietteliäisyys yleensäkin hallitseviin luonteenpiirteisiisi?
Olen mä yleensäkin aika paljon omissa ajatuksissani. Kun musta maailmassa on niin paljon mielenkiintoisia asioita, täytyy pohtia ja ihmetellä.
Kait se on mulle aika luontainen olo, mutta juuri nytkin päällä :))
hetkellä olen laiska. Tietoisesti ihan.
Itse asiassa ihan kivaa ;)
tää kuulostaa elämännautiskelijalta.
Laiskaksi heittäytyminen aika-ajoin tekee todella hyvää ! Ei ne pesemättömät pyykit tai imuroimattomat lattiat sieltä mihinkään karkaa vaikkei juuri tänään niitä viitsisikään työstää. Ja ruuankain voi korvata voileivällä :)
Aamuni aloitin tekemällä tehtäviä. En saanut valmiiksi. Päätin lähteä shoppailemaan, mutta tiesin jo etukäteen: A. etten tarvitse mitään oikeasti, B. minulla ei olisi varaa tuhlata. Minä sitten shoppailin muuten vaan. Kriittisesti. Löysin tarjouksesta jumppavideoita. Niissä luvattiin kannessa, että minusta tulee kiinteä. Ajatus tuntui kauniilta ja niihin 3 videoon meni vain kymmenen euroa. Ostin sitten halvempaa ruokaa. Matkalla silmäni osuivat ulkoilevaan pariskuntaan. He näyttivät onnellisilta ja leikkisiltä. Miehellä oli harmaa tukka. Muistan ajan kun tällä samalla miehellä oli tumma tukka ja olimme kuudentoista. Tuli niin haikea olo, että kyynel vierähti poskelleni. Toinenkin... Ajattelin, ettei sitä A:ta joka oli tähän mieheen myöhemmin ihastunut, tainnut onnistaa...ja hyvä niin miehen kannalta, koska A:lle maistui olut ehkä liikaakin. Ehkä hän löysi myöhemmin AA:n. Vai mistäpä minä tietäisin mitä oikeesti tällä välillä on tapahtunut.
aina alkoholisti. Nämä ovat omia sanojasi, muistatko? Väliäkö sillä, onko hän ehkä raitistunut, mutta viina vie aina silti. Addikti mikä addikti.
nyt tuli minullekin haikea mieli, viestisi oli jotenkin niin surumielisen kaunis.
Kyllä minulle on tullut erinomaisen selväksi, ettei päihde- ja mielenterveystyö ole minua varten... Neiti A:n yhteydessä enkä häntä koskien ole sanonut sanoja, joita minulta lainaat. Hänen kohtalonsa teitä en tunne.
Lainauksesi liittyy tähän, tässä yhteydessä olen yhä sanomieni sanojen takana; Exäni ei osannut koskaan määritellä, mikä se vika minussa oli, minkä takia hän yritti juoda itsensä hengiltä. Viikko sitten viimeeksi hän soitti ja kertoi sen ajan olleen elämänsä ihaninta. Kuulema ei itse juo nykyään vaan on juoppojen kuskina. Raitis? Ihmeparantunut? Minä en vaan voi sitä käsittää, mikä itsensä hengiltä ryyppäämisessä pienten lasten isästä oli niin ihanaa, että kun perhe hylkäsi, kaikki syyt juoda katosivat saman tein. Niin, minä ilmeisesti olen/olin niin kauhea ihminen, ettei kukaan voi elää kanssani ainakaan selvin päin. Se johtopäätöshän tästä väkisinkin seuraa. Enpä ole viime aikoina seuraani ollut kenellekään tuputtamassakaan, ei sen puoleen.
Sinisiä ajatuksia. Kauniin sinisiä. Olen jonkinlainen kaunosielu.
ongelma hänellä oli joku muu kuin sinä. Ja niin se tulee olemaan, joten älä sinä itseäsi siitä syytä. Asiasta on puhuttu sen verran, että luonnevika ei ole koskaan kohteen syy.
Hän oli ainut jolle koskaan kelpasin vaimoksi ja lasten äidiksi. En yritä esittää yhtään parempaa kuin olen.
en ole koskaan epäillyt. Olet joka tapauksessa hyvä ihminen ja aivan varmasti parasta yrittänyt kaikessa, mitä olet tehnyt. Ihailen asennettasi ja toivon sinulle kaikkea parasta. Itse olen yltiöpää ja riskinottaja ja saanut maksaa siitä kohtuuttoman laskun, jonka ymmärtäminen on vaikeaa ihmiselle, jonka elämä on mennyt ainakin jossain määrin käsikirjoituksen mukaan. En vähättele sitä, mitä suhteessasi olet kokenut, mutta minulla hommat ovat menneet siihen malliin, että menneisyydessäni ei ole mitään kaipaamisen aihetta.
Mutta sen verran tunnet minua, että tiedät, että periksi en anna, vaikka mikä tapahtuisi. Siksi olen enimmäkseen positiivinen tulevaisuuden suhteen.
Ystäväsi J
Kauniita sanoja on helppo kirjoittaa.
Olet toivonut parastani ja toiminut parhaakseni mm. kertomalla, että minä tiedän, että sinä et ole munaton mies? Sinusta se oli varmaan hauska juttu. Minulle mm. siitä tuli mieleen murrosikäisten poikien rehentely tyttöjutuillaan. Olet antanut ymmärtää myös, että en kelvannut ystäväksesi, koska et harrasta ystäviesi kanssa seksiä vaan ne ovat muita ihmisiä eli haet maksuttomat yleiset naiset itsellesi muualta kuin ystävistäsi ilman turhia tunteita. No - en kelvannut siihenkään...on totuus enkä liion halua olla kenenkään pelkkä seksiobjekti vaikka nämä pelkät panosuhteet olisivatkin ikäisillämme yleinen tapa. Unelma onnesta ei satu, mutta pettymykset elävien kanssa sattuvat minuun ja minä puolestani tarvitsen paljon aikaa pystyäkseni luottamaan keneenkään niiden jälkeen. Yksin nuorteni kanssa elävänä en todellakaan halua antaa heille ihan millaista mallia tahansa. Sinäkin tiedät, ainakin sinun pitäisi tietää, minun elävän nuhteettomammin kuin monen ehjän perheen vanhemmat. Se vain tuntuu oikealta. Näitä hyvä ja hieno ihminen juttuja olen kuullut ennenkin. Ennen sinua ja suunnilleen samoin sanoin. Ne eivät vetoa minuun lainkaan ilman oikeita ystävyyden tekoja ja en ymmärrä niiden sanojien tarkoitusta. Tiedän kyllä, mitä olen, mutta onnekseni en tiedä aivan kaikkea.
Elämä on... ja tämä oli aihe, josta et halua keskustella kanssani vaan minun kuuluisi poistua häveten ja anteeksipyydellen takavasemmalle.
Minä en ole milloikaan moittinut sinua elämästäsi elämästä -siis maksamistasi laskuista- ja ihan hienostihan olet selvinnyt ja varmasti tästä eteenpäinkin. Minä en voi ottaa vain reppua selkään ja lähteä tuntemattomaan kuten nuorena joskus tein, mutta sinä Teo voit. Voit aloittaa vaikka "uuden nuoruuden", jos tahdot. Minun nuoruuteni (huithapelina, joka ei eräänkään ystävän mielestä vakiintuisi koskaan) oli jo niiiiiin pitkä, etten kaipaa sitä takaisin. Olin niin nopeakin, ettei minua helposti saanut kiinni :) Vieläkin tarvittaisiin lasso, tai jotain. Elämällä on monta puolta, kuten aloittajakin kirjoitti.
;)))nooh. Ikää oli vain 17v. Törmäsin silloisessa Leningradissa. Tämä mies on nyt nyttemin tunnettu suomalainen Alkoholípotiittinen asiantuntija myös täällä Suomessa ja häntä usein haastatellaan tästä aiheesta kun tulee asiaohjelmia. Hän oli minua vanhempi ja jatkoi tutkimuksiaan maailmalla;)) Joten suhteemme ei kestänyt pitkään. Olin häneen nähden täysi pentu;)) Hän antoi minulle jossain, vaiheessa kun uudestaan monenkymmen vuoden jälkeen tapasimme täällä Stadissa;))) luettavaksi oikeaa materiaalia alkoholistista mitä se on sairautena. Saatoin myös kääntyä hänen puoleensa kysyäkseni aiheesta enemmänkin. Vain oikea puolueeton tieto voi meitä omaisia jotka olemme joskus, tähän asiaan joutuneet törmämään elämme aikana. Tuoda ehkä sitä helpotusta. Kymykseen MIKSI? Toinen ihminen sitten käyttäytyi niinkuin käyttäyi. Alkoholismi on sairaus. Josta, ei voi koskaan parantua, vaikkakin ihminen ratistuisi. Mutta, hän on aina siltikin alkoholisti.
Alkoholisitin omaisille on olemassa myös tukiryhmä Alnon. Mihin perheenjäsenet voivat aina tukeutua ja saada vertaistukea näin muita samankohtalon omaavilta. Hanki Pupu itsellesi nyt tätä tietoa ja tukea. Jos, niin tunnet. Tarpeelliseksi. Et ole yksin.
Ensimmäinen aviomieheni oli myös ns. alkoholisti ja ns. tuurijuoppo. Maailman ihanin ja hurmaavinmies. En olisi koskaan eronut hänestä ellei tuo alkoholi olisi tuhonut ja ollut siinä kuviossa niinkin vahvana silloin mukana. Olen tämän myös rehellisesti kertonut omalle kundilleni. Että, todella rakastin hänen faijaansa. Ja syyn miksi jouduin eroamaan. Rehellisesti. En tuomiten. Hän ei voinut vaan koskaan sitä nähdä itse, koska oli lapsuuden kodissaan joutunut kärsimään oman äitinsä juomisesta. Minä en koskaan käsittänyt tästä kuviosta mitään olin täysin niin sanotusti pihalla koska uskoin että, MINUN ainutkertainen rakkauteni on niin vahva tekijä että, parannan hänet;)) jostain mistä ei voi parantua koskaan tiedän tämän nyt,...olin vain ulalla ja kysyin aina samoin häneltä että, miksi? *En voinut käsittää häntä. Enkä hänen päätän millään. Aina kun tuo juomisputki eí ollut päällä hän oli maailman ihanin mies ja faija? ja kun hän joi mikään ei merkinyt mitään. En mitenkään voinut ymmärtää häntä. Vasta toinen aviomieheni antoi minulle selityksen että, miksi tämä mies teki ja käyttäyi silloin miten käyttäyi meitä kohtaan. Joten vasta nyt minunkin on vihdoin ollut helppo antaa anteeksi oikeesti. Eikä tuo asia enää paina. Olen vain tottakai, hyvin surullinen hänen puolestaan. Koska edelleenkään hän ei mahda itselleen mitään. Muuta en voi. Mutta, enää en tee kysymystä: MIKSI.
Tsemppiä sinulle Pupu ja Rohkeutta myös. Hanki tuosta aiheesta sekä oikeaa tietoa että, myös tukea itsellesi ja perheellesi ja nuorillesi älä jää yksin pohtimaan jos, tuntuu siltä että, vastausta et saa.
tsau:Friidu
Siellä oli paljon sellaista mistä olet joutunut selviintymään. Ja olet selviintynyt. Olet varmasti tehnyt myös oikein kun olet joutunut kohtamaan tämän asian myös työelämäsi ja opiskelu-elämäsi kannalta. Ja tehnyt juuri oikean vallinnan. Riittää kun selviät itse ja että, perheesi selviätte tästä kaikesta. Enempää ei tarvitse kenenkään. Tarvitset myös aikaa ja oikeanlaisia ihmisiä ystäviä rinnallesi joille voit luottamuksellisesti käydä tätä asiaa tai elämääsi lävitse, niin kauan kuin itse näet sen tarpeelliseksi.
Itseäni aikanaan auttoi tämä tieto minkä sain. Mutta, myös se tuki jonka hyvä ystäväni pystyi silloin antamaan. Hän toimi oman faijansa kanssa Alnolissa tukijana. Perheille jotka tätä tukea tarvitsevat ja toimii edelleenkin. Hän antoi minulle tilaa tehdä tuo kipeä ratkaisu itse. Kuunteli aina mutta, ei koskaan sanonut tätä eroa. Vasta kun erosin hän kertoi tästä omasta vapaaehtoistyöstä. Ja myös miksi sitä oman faijansa kanssa sitten teki. Koska, hän ymmärsi mitä on olla aikiuisena se tytär. Hän faijansa olisi selvinneet tästä. Mutta, tuo suhtautuminen sen jälkeen. Asiaan. Vaati vielä häneltäkin läpikäymistä.
Tuolla terapialla tai Alnolin tukiryhmällä tarkoitan (tätä mahdollisuutta) kaikkihan aina perustuu vapaa-ehtoisuuteen. Että, mikäli itse näet tai koet vielä jossain vaiheessa tai lapsesi tarvitsevat tätä tukea. Se on mahdollista aina. Itse olen ajatellut näin. Vaikka tuota tukea en minäkään ole sieltä tukiryhmästä tarvinut annan kuitenkin sen mahdollisuuden JOS, oma kundini jossain vaiheessa sitä tarvitsee kun käy lävitse omaa kipeää suhdettaan omaan biologiseen faijaansa. Erosimme kun kundimme oli 6 v....Hän ei ole juuri näiden vuosien aikana muutamaa kertaa lukuunottamatta tavananut fyysisesti omaa faijaansa. Mutta, toki muistaa ja kaipaa häntä.
Toivoen sinulle Pupu sitä tätä on niin typerä kirjoittaa tähän koska tuntuu fraasilta joka ei tarkoita mitään. Myös hyvää elämässämme jatkossakin. Myös hyviä ihmisiä elämäämme ja sinulle sitä Rakkautta myöskin;))
Menneisyys voi meillä kaikilla olla jossain määrin myös traumaattista älkäämme siksi satuttako turhaan. Kirjoitin tuossa Teon kanssa toisessa ketjussa. Hänen tarinsa kosketti minuakin syvältä mitä kertoi lapsuudestaan. Ja silti toivon myös Teolle sitä jaksamista samoin kuin sinullekin eletään vain hetki ja päivä kerrallaan. Usein se riittää;)) ja nähdään se aurinko aina silloin kun on auringon säteiden aika...
Kaikkea Hyvää sinulle jatkossakin;
ajatuksin;
tsau:Friidu
Neuvosi ovat tosi hyviä jollekin. Varmasti perustuvat omiin positiivisiin elämänkokemuksiisi.
Olen ajat sitten terapiani käynyt. Asioiden kaivelu siinä suhteessa ei auta minua tippaakaan. Ammatillinen kasvu, mitä käyn läpi omalla tavallani, on ihan eri asia. Näkökulma on toinen kuin vertaisryhmässä.
Al-anon ei ole/ei ollut liioin oikea vertaisryhmä. Löysin oikeankin, mutta en ole enää vuosiin tuntenut tarvetta siihen, enemmän minua painaa se, että lapsellisuudessani ole jo kahdesti luullut löytäneeni ystävän ja minulle on käännetty selkä.
Ymmärrän omien pettymysteni vahingollisuuden omille nuorilleni oikein hyvin. Toisaalta olen aikuinen aikuisen tuntein ja tarpein. Onnellinen äiti olisi parasta, mitä heillä voisi olla, mutta kun sitä ei voi kaupasta ostaa.
Minä suunnittelen tulevaisuuttani pitemmälle kuin päivä kerrallaan. Minulla on tavoitteita. Tavoitteeni ovat realistisia myös. Menneisyyteen palaan verratakseni sitä nykyisyyteen, tai jos haluan kertoa tarinaani, mutta en jää sinne asumaan.
Toki yhteen päivään voi sisältyä muistoja, yhteen päivään voi sisältyä iloja ja suruja. Minun muistoni haalistuvat hitaasti. Ikävien asioiden muistaminen ja mieleenpalaaminen on hyväkin asia - en usko ihmeisiin esim. exäni suhteen. Isomman poikani mukaan exäni pyrkii heidän kauttaan kontrolloimaan yhä, missä meillä mennään ja mitä minä teen tai kenen kanssa olen. Olenko kotona vai enkö ole. Poika kokee tilanteen ahdistavana, koska hän ei koe olevansa eikä ole tilivelvollinen minun, siis äitinsä, asioista isälleen eikä tietääkseni niistä myöskään puhu. Tähän asti ainakin olen voinut luottaa heihin. Eivät hekään usko ihmeisiin ja tietävät koska heidän puheistaan seuraisi ikäviä asioista. Näyttävät tietävän kokemukseni mukaan sen rajan minua paremmin. Minä saatan sortua helpommin olemaan liian luottavainen.
Minun on vain nollattava itseni ja omat kokemukseni kun toisista on kyse. Ei suinkaan nähdä muita samaa kokeneina vaan kaikkien elämät omina ainutlaatuisina eläminään.
Ajatellessani itseäni lapsena ja nuorena, on päällimmäisenä tunteenani onnellisuus ja maailman pahuudesta tietämättömyys. Olin runotyttö.
En itsekään menneisyyttäni käy enää lävitse juuri. Koska mennyt on mennyttä. Tottakai tulee paljon asioita mieleeni, tutut paikat missä saatoimme käydä ynnä mm. nostavat asioita pintaan. En tässä kaupungissa löydä paikkaa joka ei jollain tavoin liittyisi menneisyyteni. Mutta koska tuo ex-mieheni ei ollut koskaan meitä kohtaan fyysisesti väkivaltainen eikä minun tarvinut sitä koskaan pelätä. Hän oli tai on..;)) edelleenkin hyvin herkkä mies joka ei voisi vahingoittaa ketään. Hän joi aina muualla ei koskaan himassa. Syistä että, tajusi että, ei halunut kundille sitä ilmapiiriä lapsena mistä itse oli kärsinyt. Silti tämä oli raskasta aina luottaa toiseen. ns. viimeiseen kertaan. Lopulta en enää jaksanut. Meillä tuo suhde oli sellainen että, olin eräänlainen myös äiti hänelle näiden juomaputkien jälkeen. Huolsin hänet kerta toisensa jälkeen kuntoon. Kun huomasin että, viimeiset ajat sitten olivat sellaisia että, aloin valehtelemaan hänen työnantajalleen kun näitä poissa oloja tuli. Olimme tämän hänen työantajansa kanssa myös muuten tekemisissä. Tajusin että, tämä on väärin. Myös itseäni kohtaan. En enää jaksa. En voi jatkaa enää.
On myös raskasta olla miehelle kaikkea tätä;) nainen, äiti, ja aviopuoliso ja rakastajar. Jotain siinä vain oli liikaa. Tätä päivässä elämässä taas joudun itse nyt noudattamaan syystä että, tämä kundimme on autistinen nuori. Vahva skruutturi vielä pitää meilläkin joissakin määrin olla hänen vuokseen. Mutta, myös siksi että, nykyinen aviomieheni on vakavasti sairastunut. Nämä ovat molemmat asioita jotka ovat opettaneet minua elämään tässä ja nyt. On vähän pakko. Huomisesta kun emme todella tiedä...
Tärkeää on nähdä kuitenkin kuten tuossa kirjoitit ne onnelliset asiat hyvin keskeinä ja tavoittavana aina. Ikään kuin nähdä unelmoida myös vaikka unelmat eivät sitten toteutuisikaan. Kaikesta huolimatta mitä olemme eläneet tai kokeneet siitäkin huolimatta ja ehkä juuri siksi. Se aika on takana voit vain rakentaa uutta elämää mutta, se ei tarkoita sitä etteikö sieltä menneisyydestäkin saisi ottaa mukaansa ne hyvätkin asiat... Tästä oikeudesta meillä on edelleen oikeus onneen ja rakkauteen. Ei voi olla siinä mitään väärää;))) vaikka näitä asioita itsellemme haluammekin. Päinvastoin..
Toivon sinulle sitä jaksamista. Ihmisiin me petymme aina. Onneksi kuitenkin ajattelen itse näin että, suurin osa ihmisistä kuitenkin johon minäkin tutustunut tähän asti;))) Ovat aina olleet tutustumisen ja kokemisen arvoisia. Eivät kaikki kuitenkaan ole tuottaneet pettymystä. Ihmisiä olemme kaikki...Täydellisiä ihmisiä vain ole;)))) ja onneksi ei tarvitse olla eikä meidän itsemmekään. Saamme olla myös vajavaisia ja saamme olla väsyneitä;))) mutta, kaikesta huolimatta Rakkaus elämään niinkauan kuin itse kullakin sitä on ...on aina elämisen arvoista.
Joku H. voi pitää nyt tätä turhana lässytyksessänä.;))) mutta ei välii...
tsau:Friidu
Minä jaksan kyllä. Sinulla tuo päivä kerrallaan elämä syö varmasti voimia tällä hetkellä. Toivottavasti saat riittävästi omaa aikaa ja tilaa itsellesi. Tarvitset niitä. Itse en ole juuri nyt väsynyt. Omassa perheessäni ei ole suurempia ongelmia, jotka rassaisivat, tyhjästä en huolehdi. Sain tänään tehdyksi sen, mitä olin etukäteen suunnitellut. Yritän ottaa opiskelunkin leppoisasti, vaatimatta liikaa itseltäni.
Hyvää yötä! Minulla on nyt nukkumaanmenoaika :)
Vaihtelee se jaksaminen minullakin. Yritän kuitekin pitää sitä positiivista asennatta niin hyvin kun jaksan yllä. Kyllähän tämä jatkuva epätietoisuus meilläkin missä elämme syö henkisesti minuakin. Miehellä kun näitä tutkimuksia vähän väliä. Ja sitten näiden tulosten odottelua. Toivotaan aina parasta ja pelätään pahinta. Tällä viikolla vielä yksi koko kehon putkikuvaus Meilahdessa jäljellä. Sitten vaan odottelua.
Ehkä ne positiiviset ihanat ihmiset minuakin auttamaan jaksamaan. Kiitos, heille siitä sydämestäni. Ja tuo että, olen ottanut tämän liikunnan jälleen itselleni osaksi viikkorytmiä.
Hyvää Yötä myös sinulle ja perheellesi. Lähden tästä goisaa minäkin;)) kirjoitellaan.
Mukava keskustella kanssasi. Pysytään pinnalla;)))
tsau:Friidu
voisin sanoa että - tyytyväinen - ja nouseva iloinen.
En anna kielteisyyden nousta mieleen hallitsevaksi, koska siitä ei ole minulle mitään hyötyä.
Iloinen mieli parempi olo.
Tänään tapahtunut vain hyviä tavallisia asioita ja toivon niin olevan myös huomenna ja vaikka sataa räntäää se on ihanaa, vuodenaika vaihtuu ja talvi saa tulla.
Positiivinen asenne on uskomattoman kantava voima elämässä. Ajatuksen voima on suuri. Kaikkeen sillä ei tietenkään voi vaikuttaa, niinkuin nyt vaikka räntäsateeseen, mutta kun osaa suhtautua realiteetteihin suopeasti, ne eivät tunnukaan niin ikäviltä. Ja tullehan talven jälkeen taas kevät ja kesä :)
hetkellä sekasorto): Taitaa olla joka alueelta tuntoja... Työ, koti, omatunto..ym..
Hiukkasen kireetä on):
:))))
muikea!
Tosi hyvä ku on mukea olo, nauti siitä:)))
miutki hiukan hymyilemään ja pientä pilkettä tuntemaan:))))
sekasortoinen tunnetila kuulostaa ikävältä, mutta mutta.....siinä on avain muutokseen, sekasorron jälkeen alkaa nousukausi.
Näinhän se yleensä aina on käynyt, onneksi:)))))
aivan selvästi olet tänään tyytyväinen elämääsi. Ihan tässä nuutunutkin piristyi muikea-sanaa makustellessa.:)
joka on jätetty / petetty / sairastunut / menettänyt - joutunut luopumaan paljosta
kuten moni muukin ikäisemme
mutta
saanut siinä elmänsä kulussa *hyvin, *hyvin paljon.......
Kuten *eräät ketjussa manitsevat, ongelmia on ratkottava aina, silti
kun mielessä on *rauha, turha poissa, silloin on hyvä olla....
silloin on vahvoilla myös muille.........
sana on siis leijona, niinkö ?
aloittaja mainitsi, yksi kuvaava termi monimuotoisesta ihmisestä.
Humanisti on yksi.......
(en yritä briljeerata, tämä on elämänkokemusta, oivallusta myös)
Meissä ihmisissä on tosiaan puolensa. Jos tällä hetkellä kuvailisin omaa tunnetilaani, sanoisin olevani hieman väsynyt mutta iloisella mielellä ja siihen on monta syytä. Yksi ja tärkein on tuo kohta 15 v tytöntyllerö joka koko päivän on meikannut ja aina vaan silmät mustenee. Hyppelee iloisena huoneesta toiseen ja nauraa melkein koko ajan. Mikähän sitä vaivaa ?
ihastunut, kenties hänellä on treffit?
Olisiko väsynyt mutta iloinen olotila kenties vaikka onnellinen tai tyytyväinen ? Tietenkään ei ihan aina voi juuri tämänhetkisiä tuntemuksiaan yhdellä sanalla kuvata juuri ihmisen monien päällekäisten tuntemusten vuoksi :)
olen...kokonainen;))
Menneisyys ja nykyisyys, yhdessä paketissa ,))
vastaus jossa piilee syvällisyyttä. Kokonaiseksi pääseminen vaatii enemmän kuin yhtäkkiä arvaisikaan. Mennneisyytensä ymmärtäminen ja hyväksyminen kuulumiseksi osaksi koko pakettia vaatii joskus kovaakin työstämistä. En niinkään ajattele että kohdallasi olisi noin, mutta itselläni on menneisyydessä paljonkin sellaista jonka mielellään irroittaisi pois kokonaisuudesta ja heittäisi pois :)
mutta se on elettyä elämää. Hyvässä ja pahassa...
Joskus katselee taaksepäin hämmästyneenä, että minäkö se olin?
Enemmän on tekemistä nykyisen itsepäisen minän kanssa, sen joka ei jaksa paksanjauhantaa ;)))
tänään ilkeemielinen..:¤
Olen saanut tällä viikolla kokea aika paljon sellaista,mikä on saanut minut tänään..onneksi vain ajatuksissani, aika ilkeeksi..
kyllä sieltä ihmisen kerroksista saa raapusteltua sen ilkeämielisenkin esiin jos tarpeeksi koetellaan. Toivottavasti aamu on antanut ajatuksiin jotain muutakin kuin ikeyttä.
tänään se sitten räjähti kunnolla esiin parin tekstarin ja puhelinsoiton myötä.. :(
Muuten mieli on nyt kuitenkin sellainen tyyni.Sain tehtyä tänään yhden asian,jota olin miettinyt jo kauan.. :)
Kurjaa joutua tilanteisiin jotka räjähtävät, mutta jos niissä on kuitenkin alku uuteen, parempaan? Toivotan sulle paljon tsemppiä ja tyyneyttä :)
En tiedä tuliko tästä nyt alkua parempaan...tai no,voihan ajatella,että tästälähin osaan välttää ihmisiä,jotka saavat mielenrauhani katoamaan.. :)
Oletko hämmentänyt soppaa toisen kulhossa?
mummiintuva
aivan erityisen herskyvä sana, jolla on ainakin kaksi merkitystä. Taustojasi tuntematta en tiedä oletko tulossa tai vastikään tullut isovanhemmaksi vai paneeko mielestäsi ikä sinut mummiintumaan.?
asteen mummius, tänään 4 viikkoa tulee iltayöstä täyteen :-)
Minä en tiedä mitä tekisin sirrillä olevien silmien kanssa.
H.
päästä yli siitä ettei ne ole sinusta kiinnostuneet!
lukea että juuri sinä kaikista kirjoittajista, olet hämmästynyt. Mutta toisaalta, jos ihminen hämmästyy jostakin, hän lienee kohdannut jotain sellaista jota ei osannut ennakoida, odottamatonta ?
Juuri sekunnilleen tämän hetkinen olotilani on hämmentyneen pettynyt. Valvon ja mietin sen vuoksi.
sait kuitenkin nukutuksi loppuyön. Harmittavaa että kaikenlaiset tunnetilojen vaihtelut haittaavat nukkumista, väsyneenä kun etenkin ikävät asiat näyttävät paisuvan isompiin mittasuhteisiin kuin levänneenä. Olisipa olemassa se nappula jolla saisi aivot vaikka väkisin käännettyä nukkuma-asentoon illantullen :)
muu perhe nukkuu onnellisesti. Kuitenkin valvottaa vielä:
Olotila tällähetkellä:????:))))) siis kummallinen.Mutta, ehkä vaan onnellinen ja jännittynyt.
Onneksi tuo H. on olemassa;))) Hän on toisinaan jopa kummallisen järkevä.Vaikka tämä laitettava vain toisinaan...ehkä.;))))
tsau:Friidu
Nähdään;)))
olotila.....riemastuttavasti ilmaistu. Onko siinä jotain positiivisen levotonta ja
odotusta että kohta tapahtuu jotakin. :)
Tällä hetkellä: Väsynyt.
Koko syksy on ollut kaikenlaista työhön liittyvää, myös viikonloppuisin. Ensi viikko on vielä täystyöllisyyttä sitten helpottaa ja tilanne muuttuu normaaliksi, eli sellaiseksi mikä oma "normaalini" on.
mahdollisuutta pitää yhtään lomaa rankan syksyn työrupeaman jälkeen? Sitä kun tässä meidän iässä tuo plautumine ei ole enää niin nopeata kuin kolmikymppisillä, ja jos voimavarat alkaa olla vähänä olis hyvä saada latalutua. Itselläni oli pari vuotta sitten tilanne jossa työt pysähytivät totaalisesti kun loppui voimat. Olin sairaslomalla kuukauden ja ensimmäisen viikon nukuin lähes kokonaan. Sen jälkeen kun palailin takaisin töihin, tein aika radikaaleja ratkaisuja (vähensin töitäni) että jaksaisin paremmin jatkaa työtäni. Pikkuhiljaa vomat alkoivat palata ja nyt jo ihmesti jaksaa.
On pari päivää vapaata eli kaksi pitkää viikonloppua. Joksus asiat kasaantuu ja tämä syksy on ollut sellainen. Pitää kattoa paremmin ensi syksynä ja jo nyt olen tuonut esille etten sitten enää ota kontolleni uusia tehtäviä ja entisiäkin puran pois, nuoremmille ihmisille. No, heillä on sitten ne pienet lapset.....
No nyt mä sen keksin :))
Tunnen oloni aikas "normaaliksi" tällä hetkellä ja se on mun kohdalla vähän outoa koska olen sellainen oman polun tallaaja ja silloin tällöin kuulen lauseen että on sulla jutut.
No tää normaaliuden tunne tuli kun näin hetken kuinka aikuiset ihmiset pukee apinoita, siis ihan oikeesti. No pukeehan ne koiriakin ja kissoja rääkätään liialla inhimillistämisellä kun ei anneta eläinten olla sellaisia kun niiden kuuluu olla.
Mutta joo hetken saa munkin oloni olla ikäänkuin "normaali"
Mitä se sitten kenelle onkaan.:))
Kaikki on suhteellista :)
Silmiini osu muutama päivä sitten jostain uutisotsikko että simpanssi (oli sillä nimikin) joka poltti tupakkaa, oli kuollut 52 vuotiaana. Kukahan sille sen tupakanpoltonkin sitten opetti. Ihminen. En sen tarkemmin lukenut artikkelia, ikävältä tuntui jo pelkkä otsikkokin.
kahvila konkurssissa
Thank You for Your Cooperation
Kärvistelevä tällä hetkellä.
tuokin sana pitäisi tulkita :) Onko sinulla kylmä tai onko olo kärsimätön. Vai peräti sellainen olo kuin jäitä polttaisi?
Kärvistelevä??? Olisin mielissäni, mikäli vaivautuisit selittämään, että mitä kärvistelevä-sana meinaa.
Vai onkos sulla semmonen tunne, kuin pistettäisiin tikun nenään ja työnnettäis nuotion loimuun vähäkö kypsentymään? Siis niiku makkaran käristystä, tai jotain.
Elikkä tunnetko olevasi kypsä, vai kypsynyt...
No on, kaikkee tuota. Luvannu itselleni Jouluun mennessä häivyttää olemuksestani viisi kiloa. Jotta kärvistelyä tämä.
Kärvistäminen on nyt mun kohdalla kieltäytymistä kaikesta muusta kivasta, paitsi 'siitä'.
Tomaatilla kurkulla ja raejuustolla itteensä ravittava Jouluun saakka, kun tuli ittelleen luvattua. Kuivasta valkkarista en luovu.
Ahaaaaa, no nyt kolahti aivokoppaan. Ok, ok.
Siis Jouluun saakka tunget suuvärkkiisi Vain tomaattia, kurkkua ja raejuustoa.
Kuulostaa tympeeltä. Luuletko muka jaksavasi. Jos vielä lisäisit vaikkapa Kidneypapuja,
niin johan saisit energia-palleroisia sisuksiisi, mutta rasvaa et.
Onneksi jätit itsellesi kaksi asiaa, joista et luovu.:)
Juu papuja, mutta ei haistamiselimeen, vaan maistamiselimeen. Eikä mun tarvi Jouluun saakka kärvistellä, tosin Jouluksi tarvii ottaa miinuskilo ylensyönnin varalta.
Muuten. Suosittelen Barbara Hendricks'in Joulukonserttia. Hän on usealla paikkakunnalla konsertoimassa. Olen käynyt muutaman kerran kuuntelemassa tätä mahtavaa, lyyristä sopraanoa. Suositan erityisesti sinulle, musiikkia arvostavalle ja ymmärtävälle kulttuuripersoonalle.
Haistamiselimeen tukitaan Herneitä ja Pavut sitten mutustellaan poskien sisäpuolella.
Itse en nyt kamalasti piittaa noista pavuista, mutta nuorimmalle pojalle niitä laittelen ruokiin,
silloin kun hänelle ruokaa laittelen (harvoin nykyään), koska on rehunsyöjäimmeinen.
Totta totta ja totta, Barbaraa menisin mielelläni kuuntelemaan. Konserttikiertue ei ulotu tänne
Vaasaan, mikä harmittaa kovasti. Lähin kaupunki, jossa hän esiintyy joulukuussa, on Tampere.
En mene vannomaan, ettenkö lähtisi sinne. Juna puksuttaa nopiaa ja voisi olla kivaa vaihtelua.
Monesti olen tehnyt pieniä teatteripyrähdyksiä Tampereelle. Yks yö hotellissa ja seuraavana päivänä
puksuttaen taas takaisin kotiin.
Mun oli kertakaikkisesti Pakko tulla takasin, koska rupes vaivaamaan, että jos sinä tai mahdollisesti joku muu alkaa tukkimaan haistamiselimeen herneitä ja jos sattuu vähäkö epämiellyttävä juttu, niin sitten Mua syytetään, että oon lähes opastellut tukiskelemaan niitä herneitä haistamiselimeen.
Lisään siis, että EI MISSÄÄN nimessä saa pistää hernettä tai herneitä haistamiselimeen, mikäli on Nuha.
Jos tukkii elimeensä pienenkin herneen ja on nuha, niin herne alkaa turpoamaan, lähes kaksinkertaiseksi ellei enemmänkin.
Ikävää ikävää, olisi ikävää, jos nenänsisus turpois moninkertaiseksi ja sehän näkyis päällekinpäin, jos sisus turpoais.
Ja Jos omaa vielä ison haistamiselimen ja sekö turpois, niin olisi vaarana, että haistamiselin vetäisi ittiään maata kohden, koska on raskaana. Koska naamataulu on haistamiselimessä kiinni, niin pääkin putuaisi ja kun pää on kiinni hartioissa, niin siinä kupsahtais koko immeinen maahan.
Siis, on syytä tarkoin harkita Koska ja Kuinka ja Miten ja Kuinka paljon Herneitä tukkii haistamiselimeensä.
Niin, että ei mulla sitten muuta.
Asiallinen varoitus sinulta. Tuo täytyy pitää mielessä jos on nuha.
Kuinka suhtautuisit papuihin, kuumeen hyökätessä olemukseen. Voisiko ajatella, että tunkisi niitä töpselin, eli haistamiselimen täyteen. Siellä ne keittyisivät kuumeen vaikutuksesta ja porisisivat omia aikojaan kunnes olisi aika ryhtyä ruokailemaan.
Ruokailun voisi suorittaa kätevästi melkeinpä missä vain, riittää kun alahuulen törröttää ulospäin ja antaa muhittuneen papusopan valua makuelimeen mutusteltavaksi.
testaa oma biorytmisi :) Itselläni tunnekäyrä ja älyllinen käyrä tänäpäivänä alakantissa vaikka voimassa löytyykin.
http://www.astro.fi/future/biorhythms
Hyvä:))
Sain luvan laiskotteluun ja lukemiseen ja töllön tuijotteluun tänään :))
Kiitos, niinhän tuossa mulle lukeekin että olen saamaton :))) haluttomuus iskee jäseniin salakavalasti...
Uusi päivä putkahti esiin ja uudet ominaisuudet hallitsevat kehoa ja mielen sisuksia.
Hyvää sunnuntaita vaan täältä aurinkoisesta, tosin tuulisesta, Vaasasta.
Eilen pisti vihaksi typeryyteni, kun en korvat höröllö kuunnellut jalkani uikutusta, vaan kivusta huolimatta
otin haravan ja talikon käteen. Olihan se tyhmää. Alkujaan jalka taisi tulla pipiksi, kun keskiviikkona äidyin pelaamaan jalkapalloa lapsenlapsen kera. Olihan se kivaa koikkelehtia pitkin puutarhaa :)
Nyt olo on energinen ja pirteä.
Hyvällä tuulella oon ja ilooooonen mieli.
Jaaaaaa, että yhdellä sanallako sanottuna.
Hmmm.... oon oon oon oon hmmmm... vaikkapa Normaali.
Sanotaan nyt niin. Huomisesta en sitten tiedä, voi olla vaikka paskapäiväki, ans kattoo.
Nyt kuitenkin nautin täysin siemauksin tästä päivästä.
Eilinen on eilinen, silloin tuntu siltä ja tänään ihan joltakin muulta :) Olet jo toinen normaali tälle aamua, olisikohan sunnuntaiaamussa taikaa palauttaa ihminen normaaliksi :))
Hyvä jos takajalkasi on lopettanut kipuilunsa, itsellänikin flunssa näyttäisi vähitellen laantumisen merkkejä ja tämänhetkistä olotilaa voisi luonnehtia sananlla toiveikas. Toiveissa on että jo huomiseen mennssä tauti on talttunut. Nyt pitää vain koettaa jaksaa olla rasittamatta itseään vaikka tuhat hommaa odottaa tekijäänsä..
Hyvää sunnuntaita.
Takajalka ei aivan-aivan täysin kivuton ole, mutta nyt se kipu on sen verran vähäistä, että viis veisaan siitä, pistän kivun taka-alalle ja en oo tietävinäni siitä.
Täälä päin on kuulemma liikkeellä sellaista flunssaa, että jälkitautina saattaa tulla korvatulehdus.
Kahdella aikuisella tuttavallani ja kahdella oppilaallani on tuo korva ruvennut reistailemaan.
Viikko sitten myös oma toinen korvani tuntui kipeeltä. Minäpäs siinä sitten otin sipulista siivun ja kääräisin sen kaulahuivin sisään ja huivin sitten pyöräytin pään ympärille siten, että sipuli oli korvan kohdalla.
Voit vain kuvitella mikä Tuoksu, vai pitäisikö sanoa Haju pyöriskeli mun pääni ympärillä. Nukuin kuitenkin tämän tuoksahduksen sisällä ja siinä pätkähti korvakipu veks.
Nauti lekottelusta, äläkä rasita itseäsi. Tekemättömillä töillä on se hyvä puoli, että ne jäävät maltillisesti odottamaan tekijää.
kiinnostunut.
kiinni elämässä, kiinnostus on osa tiedonlisääntymistä ja oppimista, no vaikka elämästä. Luin tuon aloituksesi vaan en osannut siihen oikein vastata mitään kun ei ole omakohtaisia kokemuksia ainakaan liven puolella, palstoilla nyt aina saa olla jonkun hampaissa. Niin, liittyneekö snansi kiinnostunut sitten tuontyyppiseen asiaan, toivotan ainakin onnea että asiat selviävät jos jotain solmussa on.
...tunnen oloni hyvin energiseksi ja voimakkaaksi...
on muuten ollut aikomus jo useampaan kertaankin kysyä tuosta tavastasi käyttää pilkkuja viestisi alussa ja lopussa, ikäänkuin ajatus jäisi kesken?
...joka laittaa kaikkien v-kirjaimien tilalle tupla-veen w...
Täytyy nääs erottua porukasta ja sitä paitsi kyllä se ajatus joskus pätkiin...
Mutta voimaa on kuin pienessä kylässä.
tiedän myös tupla-w henkilön. Enkä mitään moitetta tarkoittanut kysymykselläni ja kuten huomaat, pilkkusi on huomioitu... :))
Ja mietteliäs.Mun täytyy aina pohtia pahuksen kauan asioita.Mutta biorytmini oli kyllä aivan oikeassa,ihme ja kumma,uutta suunnittelen,kun vain keksis miten sen teen.
hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanoo sanontakin. Kun malttaa suunnitella asioita, ei tarvitse katua jälkeenpäin impulsiivisuuttaan, pahimmassa tapauksessa tehdä uudelleen jo kertaalleen tehty.
Puuhakashan se, mutta rauhoittumaan päin alkaa olla. Pari isoa pelargoniaruukkua olis vielä ulkona.
kenties olet tänään puuhaillut kukkien talvimuuttoa :)
ilone ja valone olo.
Aurinko paistoi hetken silmiin.
tuli oikein hyvä mieli viestistäsi. ilolla on tapana tarttua :)
teille ihanille ihmisille jotka näin runsain mitoin otitte osaa ketjuun. Eilinen nuutumisenikin haihtui Teidän myötä ja flunssa näyttäisi hiipuvan pois, uskon että sain teiltä hyvää energiaa. :)
Tämänhetkinen sana kuvaamaan omaa olotilaani on : kiitollinen
En voi vastata yhdellä sanalla vaan: Rauha Jumalan kanssa on onneni.
Taantunut.
HIMOKAS! Odottelen omaa Mikkiäni josko löytyis täältä.
Yläpuoli, alapuoli. Etupuoli, takapuoli. Ulkopuoli, sisäpuoli.
Puolensa pitävä olo.
tarmokas. Siivosin just keittiön. Päivän mittaa olo voi muuttua ties miksi, mutta pyrkimys olisi piää tsemppiä yllä.