oloa sinulle. Taivas on harmaa, mutta ikkunasta näkyvät kelta-puna-vihrein lehdin värittyneet puut ja pensaat tuovat ruskan iloiset ja lämpimät sävyt maisemaan. Sinua vain ei näy saapuvaksi, vaikka katselen välillä alas kadulle. Huomaisin sinut ja varmaankin vilkaisisit ylös ikkunaani ja vilkuttaisit tervehdykseksi. Olisin ovella vastassa ja halaisin sinua, sanoisin jotakin lämmintä. Vihdoinkin pitkä ikävöinti olisi ohi ja syksy olisi yhdistänyt erään miehen ja naisen...
Lokakuista sunnuntaita
ja hyvää
14374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Näin se syksy saapuu myös pihapoppelin kotikulmille. Katselemmekohan samoja kelta-puna-vihreitä lehtiä? Viesti saattaisi olla sinulta parvekemieheni ja jos ei ole, niin tässä kuitenkin ajatuksiani sinulle. Näin soisi tapahtuvan, että meidät syksy vielä yhdistäisi, mutta näyttää nyt siltä, että siirtymisesi minun parvekkeelleni tai minun siirtymiseni sinun parvekkeellesi on suurempi harppaus kuin parvekkeiden välimatka antaa ymmärtää. Haluan silti vielä uskoa siihen, että jos ei syksy niin sitten talvi voi yhdistää meidät ja voimme tunnelmoida kynttilän valossa samassa olohuoneessa. Hyvää oloa ja lokakuista sunnuntaita sinullekin. Pidä huolta itsestäsi.
päivänjatkoa sinulle, rakas palstaystäväni. Olikohan liian voimakkaasti ja paljon sanottu olosuhteisiin verraten? Sellaiseksi sinut kuitenkin koen. Kävin äsken viestisi luettuani ihan asioikseni tarkistamassa, millaiset lehdet siinä parvekkeeni vieressä mahtavana kasvavassa poppelipuussa nyt ovat. Nehän muuttuvat väriltään näin loppusyksystä päivittäin ja vaikka aamulla jo pistäydyin parvekkeella, katselin silloin muita puita ja vain vilkaisin poppelia, joten sillä kertaa minulle riitti se, että puu seisoi siinä edelleenkin juurevasti paikoillaan. Lehdet olivat nyt lähes kokonaan kauniin keltaisia, värisävy lähellä sitruunaa.
Tiedän sinut siis tältä palstalta, sillä meillähän oli kesällä aika pitkä viestienvaihto eräässä poppeliaiheisessa ketjussa. Silloin taidettiin todeta, ettemme valitettavasti katsele parvekkeiltamme samaa poppelia. Kuitenkin pidän sinusta, koska vaikutat samanhenkiseltä kuin minä ja viestejäsi on mukava lukea. Osaat kertoa kauniisti ajatuksistasi ja yhdistäähän meitä myös tuo poppeli, kaunis ja viihtyvyyttä luova puu.
??
Hei muistankin sinut. Taas erehdyin luulemaan sinua parvekemiehekseni, ehkä juuri tuon puun takia. Harvoin tuollaista maamerkkiä kerrostalon edustoilla onkaan, vaikka toisaalta et aloituksessa poppelia edes mainínnut, olisi voinut olla vaahterakin. Rauhallista sunnuntaita sinullekin. Nautitaan sykystä ja sen väreistä. Pianhan tuo poppelikin saa lumipeitteen...
tarvittaisiin jotakin muutakin kuin nimetön viesti ... kukaan ei tule ovellesi tällaisen perusteella. Siihen tarvitaan kommunikointia ko. ihmisen kanssa ensin.
he ovatkin kommunikoineet jo....
leikitä palstaleikkejä.
välttämättä ei
siihen ikkunan alle ja sä pyydät mut sisälle ja hississä me halataan ja se tuntuu niin kamalan hyvältä! sitte mennään sun sängylle pötköttelemään ja mä tuijotan sun ihania silmiä ja pidän sua kädestä voi mitä kaikkee tehtäiskään..... kaipaan sua paljon
olisi kyllä silloin meille tiedossa. Kerropa sitten, koska seuraavan kerran kuljet lenkilläsi ikkunani alta, niin osaan tulla oikeaan aikaan pyytämään sinut sisälle. Voit toki tulla ihan pyytämättäkin ja koska vaan! Minäkin kaipaan ja ikävöin paljon!
ja koitappa kattoo ikkunasta jos vaikka näkisit mut.En uskalla tulla ilman kutsua.Sit me oltais ME
siis luvassa helliä hetkiä, asia ymmärretty!
henkilökohtaisen viestin mulle niin tuun varmasti.
haluan..siellä 3-kerroksessa...