Ainakin sotien aikana oli käytössä asetyleenikaasareita, siis karpiidilla toimineita venemoottoreita. Onko olemassa jotain kuvia tai piirustuksia?
Muistaako kukaan
haluisi kokeilla
4667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sivustossa
http://www.motherearthnews.com/Green-Transportation/1980-03-01/I-Run-My-Car-on-Acetylene.aspx
muuan jenkkipellepeloton kertoo kokemuksistaan asetyleenin käytöstä autonmoottorin polttoaineena.
Bensamoottori on aika helppo muuntaa käymään nestekaasulla (propaanilla tai butaanilla tai näiden seoksella). Olen itsekin ajanut nestekaasukäyttöisiä trukkeja 1970-luvulla. Myös maakaasukäyttöisiä autoja on alkanut näkyä liikenteessä (mm. Helsingin joillakin bussilinjoilla). Maakaasu on lähes pelkkää metaania. Ei kai asetyleenin käyttö palavana kaasuna noista periaatteessa hirveästi poikkea?
Suomalaista asetyleeni-/karbidilamppukeskustelua:
http://www.masinistit.com/viewtopic.php?p=198255&sid=22834dd16f9249f08e96d2cb8c1d356d
Isäni osti joskus vuoden 1967 vaiheilla erään edesmenneen sepän (tai paremminkin keksijä-metallimiehen) jäämistöä varustaakseen oman pienen metalliverstaan koneiden korjausta varten. Mukaan kuului asetyleeninkehitinkin, jonka tuottamaa asetyleenikaasua oli käytetty kaasuhitsaukseen ja polttoleikkaukseen. Sitä ei kuitenkaan otettu meillä käyttöön, vaan se hävisi pian edelleen kiertoon jonnekin.
Asetyleeniä muodostuu, kun kalsiumkarbidin annetaan tulla tekemisiin veden kanssa. Tähän perustuvia valaisimia on ollut entisinä aikoina käytössä erilaisissa ajoneuvoissa (autoissakin).
Jo vain. Mulla on sellainen karbidilamppu. Sain sen isältäni perintönä ja muistelenkin ettemme koskaan uskaltaneet sitä kokeilla, mutta muistan myös sen, että sitä pakettia jossa karbidi oli pidettiin visusti kuivassa paikassa ja vettä ei saanut sille edes näyttää.
Joskus 80 luvun alussa kuskasin karbiidia appiukolle lahdesta eräästä liikkeestä ja sitä käytettiin hitsaukseen, appi ukko oli joskus 50 luvulla tehnyt sellaisen kaasun kehittimen oss pantiin sellaiseen uunin tapaiseen muutama lohkare karbiidia , luukku suljettiin huolella jonka jälkeen avattiin vesihana joka tiputi vettä karbiidin päälle josta sitten alkoi muodostua asetyleenia ja kun paine nousi voi aloittaa hitsaamaan.... hieno laite mutta aikas vaarallinen jos ei tiennyt mitä tekee.
Kannattaako miettiä asetyleeniä tuohon tarkoitukseen? Koulukaverinani oli sepän poika, karbiidilla pidettiin hauskaa ja haistiin pahalle. Kävimme isoa koulua, rakennus oli L-kirjaimen muotoinen, sen edusta laatoitettu ja reunaa kiersi vesikouru. Sateen jälkeen kourun pohjalla oli vettä, ripottelimme karbiidia lähes sadan metrin matkalle kouruun ja sytytimme toisesta päästä. Liekki oli reilusti metrin korkuinen ja kellosta katsoen koulun 36:sta opettajasta 34 tuli toisen kerroksen opettajainhuoneesta ulos alle minuutissa.
Karbiidia laitettiin polkupyörän pumppuun, imaistiin vähän vettä pumpattiin kynttilään. Komea liekinheitin se oli. Jos pumpulla painoi muodostuneen asetyleenin fillarin renkaaseen, jätti venttiilin vuotamaan vähän ja sytytti, sai kaasulampun. Jos venttiiliä avasi liikaa, sai kasan kumiriekaleita. Kiroten moni meitä muistaa, eivät arvostaneet pioneerityötä.
Konjakkipullon pohjassa on se kuoppa, siihen kun teippasi sopivan kiven, laittoi potun pohjalle nelisen senttiä karbidia ja hörppäytti vettä niin jopa sihisi. Sitten korkki kiinni, pikaisesti teippiä vahvikkeeksi ja latinkin järveen. Kävi melkoinen mossaus kun kaasu räjäytti pullon. Ääntä ei juuri kuulunut mutta paineisku oli kova. Siitä sitten keräiltiin suurimmat kalat talteen.
Meitä viisitoistavuotiaita kotitarvekeksijöitä arvostettiin kylällä, jonka äijät tulivat puolihulluina sodasta ja jossa nimismiehen väitettiin maksavan suojelurahaa. Mossautimme karbidilatauksen naapurikyttääjän ja pontikankeittäjien polttajan lohenkasvatusaltaassa. Parikymmentä vuotta koettuna totuutena kiersi juttu, jonka mukaan kirjolohet voivat säikähtää minkkiä niin, että kuolevat pelästyksestä. Äijät olivat niin hyvillään minkistä,että ostivat meille uuden konjakkipullon. Toivon sinulle yhtä hyvää menestystä kokeilujesi parissa, me tosin totesimme karbidin ja asetyleenin melko pliisuksi tavaraksi, seuraavana uutenavuotena mursimmekin TVH:n dynamiittivaraston.